YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluu kestävän matkailun vaikutusten seuranta (Yhdistyneet kansakunnat 2015). Tapahtumajärjestäjä voi käyttää vaikuttavuusraporttia esimerkiksi matkustamisesta aiheutuvien päästöjen arviointiin.

Tapahtumajärjestäjä voi tilata vaikuttavuusraportin analytiikkapalvelun tuottajalta. Raportti luetaan verkkoportaalissa, jossa tilaaja voi rajata tuloksia esimerkiksi tapahtuman ja ajanjakson mukaan. Lisäksi palveluntuottajalta voi tilata keskeisistä tuloksista erillisen koosteen diaesityksenä ja henkilökohtaisen tulosten esittelyn. Opinnäytetyössä tarkastellussa palvelussa raportin aineistona käytettiin muun muassa kävijäkyselyjen vastauksia. Raportti kuvasi esimerkiksi kävijöiden rahankäyttöä, matkustamisen päästöjä ja tapahtumien sosiaalisia vaikutuksia. (Lyytinen 2026.) Tilaajan kannattaa määritellä ennen raportin tilaamista, mihin päätökseen tietoa tarvitaan ja kuka sitä käyttää.

Artikkeli pohjautuu Savoniassa tehtyyn YAMK-opinnäytetyöhön, jossa kehitettiin matkailun vaikuttavuusraportointia päätöksenteon tueksi. Työssä arvioitiin raporttien ymmärtämisen ja hyödyntämisen edellytyksiä sekä laadittiin kahdeksan suunnitteluperiaatetta ja johdon yhteenvedon prototyyppi. (Lyytinen 2026.) Näistä periaatteista voidaan johtaa kolme vaatimusta vaikuttavuusraportin tilaajalle.

1. Raportin on vastattava käyttäjän tehtävää

Raportoinnin kognitiivinen sopivuus tarkoittaa sitä, miten hyvin esitystapa vastaa käyttäjän tehtävää ja osaamista. Yigitbasioglu ja Velcu (2012, 49–50) tarkastelivat tätä yhteyttä koontinäkymiä käsittelevässä kirjallisuuskatsauksessaan. Raportin tilaajan kannattaa valita esitystapa käyttötarkoituksen mukaan. Taulukosta voi esimerkiksi tarkistaa tapahtuman kokonaispäästöjen määrän ja pylväskaaviolla voi verrata eri kulkutapojen päästöjä.

Opinnäytetyössä tarkastelluista tapahtumien vaikuttavuusraporteista tunnistettiin mm. epäselviä käsitteitä ja puutteita aineiston rajausten esittämisessä. Esimerkiksi tapahtumasta laadittu tietokooste selitti isoa hiilijalanjälkeä lentomatkustuksella mutta ei kertonut, millä toimenpiteillä järjestäjä voisi vähentää päästöjä. (Lyytinen 2026.)

Visit Finlandin mukaan kestävän matkailun ohjelmaan osallistuvien yritysten ilmastotyö on edistynyt, mutta matkailun kokonaispäästöt ovat kasvaneet (Visit Finland 2026). Tapahtumajärjestäjä voi selvittää, millaisilla järjestelyillä kävijät pääsisivät tapahtumaan vähäpäästöisemmin. Päästölukujen lisäksi arviointiin tarvitaan tietoa kävijöiden lähtöpaikoista ja kulkuyhteyksistä.

2. Vaatimukset sovittava tilausvaiheessa

Opinnäytetyössä tarkasteltu vaikuttavuusraportti oli toteutettu Microsoftin Power BI -ohjelmistolla (Lyytinen 2026). Microsoftin suunnitteluohje koskee koontinäkymää, johon kootaan tärkeimmät luvut ja kuviot. Ohje suosittelee valitsemaan päätöksessä tarvittavat tiedot, esittämään olennaiset luvut näkyvästi ja selittämään, mitä ne kuvaavat. (Microsoft 2025.) Tilaaja voi soveltaa ohjetta ja opinnäytetyön suunnitteluperiaatteita (Lyytinen 2026) seuraavien vaatimusten avulla.

1. Tulos ja tulkinta ensin. Raportin alussa esitetään päätöksen valmistelussa tarvittavat tulokset ja niiden tulkinta. Päästöjen erittely auttaa arvioimaan, kannattaako vähennyskeinoja etsiä ensisijaisesti kävijöiden matkustamisesta vai tapahtumapaikan toiminnasta. Yhteenvetoon kuuluvat myös tulkintaan vaikuttavat rajaukset ja epävarmuudet. Laskennan yksityiskohdat voidaan esittää myöhemmin raportissa.

2. Keskeiselle luvulle vertailukohta ja selitys. Keskeinen luku voi olla esimerkiksi tapahtuman kokonaispäästöt tai kävijöiden rahankäyttö. Luvun rinnalle valitaan perusteltu vertailukohta, kuten tavoite tai edellisen vastaavan tapahtuman tulos. Raportista on käytävä ilmi, mitä ajanjaksoa ja joukkoa vertailu koskee ja eroavatko laskentatavat toisistaan. Kokonaispäästöt kertovat tapahtuman päästömäärän. Päästöt kävijää kohden saadaan jakamalla kokonaispäästöt kävijämäärällä. Luvun yhteydessä selitetään, mitä vertailusta voi päätellä. Jos vertailukelpoista tietoa puuttuu, se kerrotaan lukijalle.

3. Selitteet mukaan jaettavaan yhteenvetoon. Verkkoportaalissa lukija voi rajata tuloksia esimerkiksi tapahtuman ja ajanjakson mukaan. Jos portaalin tiedoista muodostettua yhteenvetoraporttia jaetaan esimerkiksi johtoryhmälle tiedostona, niin sen lukija ei näe portaalissa tehtyjä valintoja. Yhteenvedossa on siksi kerrottava, mitä tapahtumia, ajanjaksoa ja vastaajajoukkoa luvut koskevat.

Tilaaja ja toimittaja täsmentävät raportin käyttötarkoituksen yhdessä. Vaatimusten toteutumista kannattaa arvioida malliraportilla: löytääkö tuleva käyttäjä tarvitsemansa tiedon, ymmärtääkö sen perusteet ja pystyykö käyttäjä hyödyntämään sitä päätöksen valmistelussa? Havaitut puutteet voidaan korjata ennen varsinaisen raportin toteuttamista.

3. Tiedon hyödyntäminen edellyttää osaamista ja työnjakoa

Organisaation omaksumiskyky tarkoittaa kykyä tunnistaa ulkoisen tiedon arvo, omaksua tietoa ja soveltaa sitä toiminnassa. Kyky perustuu aiempaan tietämykseen. Siihen vaikuttavat myös organisaation sisäinen tiedonkulku ja asiantuntemuksen jakautuminen. (Cohen & Levinthal 1990, 128, 132–133.) Raportin käsittelyssä kannattaa siksi yhdistää analytiikan osaaminen ja tapahtumajärjestäjän käytännön kokemus.

Opinnäytetyössä kehitettyä prototyyppiä arvioivat analytiikan tuottajan asiantuntijat. Arvioinnissa nousi esiin eri näkemyksiä siitä, kuuluuko toimenpide-ehdotusten laatiminen analytiikan tuottajalle. Esimerkiksi varovaisuutta perusteltiin sillä, ettei analytiikan tuottaja ole tapahtuma-alan ammattilainen. (Lyytinen 2026.) Tilaajan ja toimittajan on siksi sovittava työnjaosta: kuka selittää tulokset, kuka ehdottaa toimenpiteitä ja kuka tekee päätökset?

Analyytikon tehtäväksi voidaan sopia raportin esittely, jossa analyytikko esittelee laskennan perusteet ja perustelee mahdolliset toimenpide-ehdotukset. Tapahtumajärjestäjä arvioi, miten ehdotukset sopivat tapahtuman tavoitteisiin ja mitä niiden toteuttaminen vaatii. Esimerkiksi kuljetuksista vastaava henkilö voi arvioida eri tapoja järjestää kävijöiden saapuminen tapahtumapaikalle.

4. Raportista päätöksiin ja oppimiseen

Organisatorinen oppiminen edellyttää, että toiminnan seurauksista saadut havainnot vaikuttavat organisaation yhteisiin käytäntöihin. Oppiminen voi ulottua myös toimintaa ohjaavien tavoitteiden ja oletusten muuttamiseen. (Argyris & Schön 1978, 19–24.) Opinnäytetyössä kehitetyssä älykkyyspinossa päätösten seurauksista saatua tietoa käytetään seuraavien päätösten valmistelussa (Lyytinen 2026).

Tapahtumajärjestäjän kannattaa kirjata valittu toimenpide, vastuuhenkilö ja seurannan ajankohta. Seuraavan tapahtuman jälkeen järjestäjä arvioi, toteutuiko toimenpide, saavutettiinko tavoite ja mitkä muut tekijät saattoivat vaikuttaa tulokseen. Päästövertailussa otetaan huomioon esimerkiksi kävijämäärän ja kävijöiden lähtöpaikkojen muutokset. Arvioinnin perusteella järjestäjä voi muuttaa toimintatapoja ja tarvittaessa tarkistaa tavoitteita ja strategiaa. Yksittäinen vaikuttavuusraportti voi auttaa päättämään seuraavan tapahtuman kuljetusjärjestelyistä. Älykkyyspinon palautesilmukka sulkeutuu, kun järjestäjä käyttää seurannan tuloksia seuraavan kauden lähtötietoina. Niiden perusteella järjestäjä voi arvioida uudelleen myös tavoitteitaan.

---

Kirjoittajat

Kalle Lyytinen, matkailualan asiantuntija YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Timo Ovaskainen, KM, lehtori, liiketalouden ala, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Argyris, C. & Schön, D. A. 1978. Organizational Learning: A Theory of Action Perspective. Reading, Mass.: Addison-Wesley.

Cohen, W. M. & Levinthal, D. A. 1990. Absorptive Capacity: A New Perspective on Learning and Innovation. Administrative Science Quarterly 35 (1), 128–152. https://doi.org/10.2307/2393553.

Lyytinen, K. 2026. Tiedosta tyytyväisyyttä – analytiikka matkailun kilpailuetuna. Opinnäytetyö. Matkailu- ja ravitsemisalan tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Microsoft 2025. Tips for designing a great Power BI dashboard. Microsoft Learn. https://learn.microsoft.com/fi-fi/power-bi/create-reports/service-dashboards-design-tips. Viitattu 24.9.2026.

Visit Finland 2026. Kestävän matkailun tila 2025: kehitys etenee, mutta suurimmat muutokset ovat vielä edessä. https://www.visitfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2026/kestavan-matkailun-tila-2025-kehitys-etenee-mutta-suurimmat-muutokset-ovat-viela-edessa/. Viitattu 24.9.2026.

Yhdistyneet kansakunnat 2015. Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development. A/RES/70/1. New York: UN. https://undocs.org/en/A/RES/70/1. Viitattu 27.8.2026.

Yigitbasioglu, O. M. & Velcu, O. 2012. A review of dashboards in performance management: implications for design and research. International Journal of Accounting Information Systems 13 (1), 41–59. https://doi.org/10.1016/j.accinf.2011.08.002.