Hevosenlantaan voi päätyä ei-toivottuja siemeniä montaa eri kautta. Nämä voivat hankaloittaa tai jopa estää lannan jatkokäyttöä. Tutkimukset osoittavat, että kompostoinnin avulla rikkakasvien siemenet menettävät itämiskykynsä ja lanta kelpaa paremmin hyötykäyttöön (Larney&Blackshaw 2003; Ylén 2022). Testasimme siementen itävyyttä apevaunulla sekoitetulla hevosenlannalla.

Kompostoinnin tiedetään tuhoavan ei-toivottujen ja rikkakasvien siemeniä, kun kompostointi kestää vähintään viikon +55 asteessa (Yle 2011; Ikonen n.d., 6). Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – Kikkareet kolikoiksi –hankkeessa pyritään edistämään hevosenlannan jatkokäyttöä sekoittamalla lantaa apevaunussa. Kevään ja kesän 2025 aikana hankkeen apevaunu kiersi neljällä tallilla pilotoinneissa. Yhdeltä talleista otettiin lantanäytteet idätyskoetta varten. Kuivikkeena tallilla oli puupelletti.

Itävyyskokeessa selvitettiin, sisältääkö apevaunulla kompostoitu hevosenlanta itämiskykyisiä siemeniä. Kokeessa verrattiin kompostoitua, kompostoimatonta ja lämpökäsiteltyä lantaa ruukkukokeissa. Kokeessa vain kompostoimattomasta ja käsittelemättömästä lannasta nousi kasvi tai kasveja.

Itävyyskokeen suunnittelu

Kokeessa haettiin tallilta suoraan lantalasta kompostoimatonta hevosenlantaa kuin myös viikon verran apevaunussa kompostoitua lantaa. Sekä kompostoimaton että kompostoitu lanta tulivat samasta lantalan kasasta.

Itävyyskoe suoritettiin ruukkukokeena 18 litran ruukuissa. Kerranteita oli kolme ja verrokkeja kolme. Kolme ruukkua täytettiin lähes täyteen puutarhamullalla ja mullan päälle levitettiin noin 270 grammaa kompostoitua lantaa ruukun 30×30 sentin alalle. Lopuksi lanta mullattiin noin kahden sentin kerroksella puutarhamultaa. Yksi verrokkiruukkuista täytettiin käsittelemättömällä lantalan lannalla, toinen kompostoidulla lannalla ja kolmas lämpökäsitellyllä lannalla.

Lämpökäsittely kesti seitsemän vuorokautta 55 asteen lämpötilassa. Lämpökäsittely suoritettiin Savonian Biolaboratoriossa lämpökaapissa. Lannan lämpötilaa mitattiin lämpökaapin oman mittarin lisäksi lantaan upotetulla lämpömittarilla lannan todellisen lämpötilan varmistamiseksi.

Ruukkujen alla oli aluslautaset estämässä kasveja nousemasta maasta ruukkuihin. Ruukut peitettiin harsolla heti kokeen alussa. Harso esti tuulen levittämien siemenien pääsemistä ruukkuun samoin kuin erinäisten eläinten ja näiden levittämien siementen. Kaikki ruukut kasteltiin kokeen alussa. Kokeessa ongelmiksi saattoi nousta esimerkiksi eläinten pääsy ruukkuihin, liiallinen kosteus tai varsinkin kuivuus ja lannan tasalaatuisuuden varmistaminen.

Itävyyskokeen aloitus

Itävyyskoe alkoi verrokkiruukun osalta 28.5.2025 ja koeruukkujen osalta 2.6.2025. Ruukut tarkistettiin joka toinen päivä kosteuden ja itäneiden kasvien suhteen. Ruukut pidettiin itävyyden kannalta sopivassa 50-70 % kosteudessa koko kokeen ajan ja kosteus varmistettiin kosteusmittarilla. Liiallinen kuivuminen tappaa itäviä kasveja ja pilaa kokeen tulokset. Myös liiallinen kosteus haittaa itämistä.

Kokeen kesto oli 31 vuorokautta. Mikäli kokeen aikana ruukuista nousi kasveja, nämä laskettiin ja pyrittiin tunnistamaan. Nousseista kasveista laskettiin neliötiheys.

Kuva 1. Kosteuden mittaamista.

Kompostoitua lantaa sisältävät koeruukut otettiin kokeeseen 2.6. ja samana päivänä käsittelemätöntä lantaa vietiin lämpökaappiin 55 asteen lämpötilaan. Kolmeen ruukkuun kompostoitua lantaa lisättiin puutarhamullan joukkoon pieni kerros ja yksi ruukku täytettiin kompostoidulla lannalla. Ruukut kasteltiin ja suojattiin harsolla.

Lisäksi tehtiin pieni jälkikäymiskasa. Tätä ei peitetty harsolla vaan katsottiin mitä tapahtuu kompostoidulle lannalle luonnon armoilla. Lannan käsittelyssä tulee aina huomioida lainsäädäntö ja kasa tehtiin pressun päälle, joka tarjoaa tiiviin valumia ehkäisevän alustan (Laari.info 2025). Pressu myös esti kasveja nousemasta maasta sotkemaan koetta.

Kosteutta mitattiin kahden päivän välein ja tarvittaessa suoritettiin kastelu. 4.6–8.6 riitti kosteuden mittaus ja ruukkujen tarkkailu. Kosteuden mittaamiseen käytettiin yksinkertaista viisarimittaria.

10.6 lämpökäsittely valmistui ja lämpökäsitelty lanta lisättiin kokeeseen omaan ruukkuunsa. Lanta kasteltiin huolella sekä mitattiin kosteus kaikista ruukuista. Nyt kokeen kaikki suunnitellut ruukut olivat käytössä.

Kosteuden mittaamista ja kastelua

12.6–25.6 mitattiin ruukuista kosteus kahden päivän välein ja kasteltiin ruukkuja tarvittaessa. Ruukkuja tarkasteltiin kahden päivän välein mahdollisten kasvihavaintojen varalta. Kosteuden mittauksen yhteydessä 27.6 havaittiin kasvustoa verrokkiruukussa eli käsittelemättömässä lannassa.

Kaikista ruukuista mitattiin kosteus 30.6, jolloin suoraan lantalasta otettua lantaa sisältävän ruukun osalta itävyyskoe päättyi. Koe kesti kyseisen ruukun osalta 32 vuorokautta ja sieltä nousi hyvin kasvava kasvi. Harso poistettiin ruukun päältä ja jätettiin ruukku jälkitarkkailuun kasvin kehityksen seuraamiseksi sekä tunnistamisen helpottamiseksi.

Kosteuden mittaus lopuille ruukuille suoritettiin 3.7 ja koeruukkujen sekä kompostoitua lantaa sisältävän verrokkiruukun osalta itävyyskoe on ohi. 31 vuorokauden aikana näistä ruukuista ei noussut kasvustoa. Harsot poistettiin ja ruukut jätettiin taivasalle jälkitarkkailuun. Mittauksia ja kasteluita ei enää suoritettu kuin lämpökäsiteltyä lantaa sisältävän ruukun osalta. Pressun päällä olleesta aumamaisesta kasasta ei kokeen aikana noussut mitään kasvustoa, vaikka sitä ei oltu peitetty mitenkään.

5.7–11.7 suoritettiin kosteuden mittaus ja tarvittaessa kastelu lämpökäsiteltyä lantaa sisältävälle ruukulle. Lämpökäsitellyn ruukun osalta itävyyskoe valmistui 11.7. Kokeen 31 vuorokauden aikana lämpökäsitellystä lannasta ei noussut mitään kasvustoa.

Kokeen tulokset

Kokeen päätteeksi voidaan todeta, että vain suoraan lantalasta otetusta lannasta nousi kasvustoa. Kompostoitua tai lämpökäsiteltyä lantaa sisältävissä ruukuissa ei ollut mitään kasvustoa eikä myöskään kompostoitua lantaa sisältävässä pienessä aumamaisessa kasassa.

Kaikki ruukut ja aumamainen kasa jäivät vielä jälkitarkkailuun, mutta mittauksia ja kasteluita ei enää suoritettu. Reilu viikko myöhemmin 22.7 lantalan lannasta noussut kasvi voitiin tunnistaa kauraksi, joka oli haarautunut hyvin voimakkaasti. Yksi kasvi 30×30 cm ruukussa tarkoittaisi 11 kasvia neliömetrille, joka on suuri määrä ei-toivotuille kasveille. Tämän kokeen perusteella jo viikon kompostointi apevaunussa voi auttaa puhdistamaan ei-toivottuja siemeniä lannasta jatkokäyttöä varten.

---

Kirjoittaja:

Janne Niiranen, projektityöntekijä, Savonia-AMK

---

Lähteet:

Ikonen, Tiina. Julkaisuaika tuntematon. Kompostointiopas. S. 6. https://www.ekokymppi.fi/media/ohjeet-ja-esitteet/kompostointi/kompostointiopas_a5-011116_web.pdf

Laari.info 2025. Päätöksentekopuu. Verkkojulkaisu. https://laari.info/wp-content/uploads/2025/06/paatoksentekopuu-valmis.png

Larney, Francis J & Blackshaw, Robert E. 2003. Weed Seed Viability in Composted Beef Cattle Feedlot Manure. https://www.researchgate.net/publication/10706540_Weed_Seed_Viability_in_Composted_Beef_Cattle_Feedlot_Manure

Yle 2011. Toimivasta kompostista ei verso rikkaruohoja . https://yle.fi/a/3-5351587

Ylén, Minna 2022. Opinnäytetyö. Rikkakasvien itämiskyky kompostoidussa hevosenlannassa. https://www.theseus.fi/handle/10024/784040