Lähikuva elinvoimaisen keltaisista rapsinkukista täydessä kukassa, korkeat varret ja kukkaryhmittymät auringon valaiseman rypsipellon sumeaa taustaa vasten.

Savonia-artikkeli Pro: Kotimaisen öljykasvituotannon mahdollisuudet – Rypsin rooli vahvistuu rapsin rinnalla

Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Viljan hinnan lasku ja tuotantopanosten kallistuminen pakottavat viljelijät etsimään uusia ratkaisuja. Samaan aikaan kotimaisen öljykasvituotannon merkitys kasvaa elintarvike- ja rehuteollisuuden raaka-ainetarpeiden sekä huoltovarmuuskeskustelun vuoksi. Rypsi tarjoaa vahvan vaihtoehdon, sillä se tuottaa määrältään pienemmän mutta arvokkaamman sadon. Öljyn lisäksi rypsistä saadaan erinomaista valkuaisrehua lypsylehmille. Vaikka öljykasvien viljelyala on Suomessa kasvanut, potentiaalia olisi jopa kaksin- tai kolminkertaistaa se tulevaisuudessa.

Lähikuva elinvoimaisista keltaisista kukista rypsipellolla, korkeat kukkavarret tarkennettuna ja sumea keltainen tausta, joka luo kirkkaan, lämpimän tunnelman.
Öljykasvituotannon lisäämistarve on tunnistettu jo vuosia. Suomen omavaraisuusaste on 30 %. Kuva: Miisa Tavaststjerna

Arvokas sato ja monipuolinen viljelykasvi

Rypsi tuottaa taloudellisesti hyvin kilpailukykyisen sadon. Jos hinta on kohdallaan, 1 500 kg rypsiä voi olla arvokkaampi kuin 4 000 kg ohraa. Rypsi sopii hyvin viljelykiertoon ja toimii tehokkaana esikasvina viljoille. Kukinnan aikaan rypsi houkuttelee pölyttäjiä, tukien siten luonnon monimuotoisuutta.

Viljely vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja tarkkaa seurantaa. Pahkahome ja erityisesti möhöjuuririski edellyttävät pitkää viljelykiertoa, mikä rajoittaa myös muiden näille alttiiden kasvien viljelyä. Tuholaiset voivat heikentää satoa merkittävästi, ja torjunta vaatii oikea-aikaista ruiskutusta pölyttäjien suojelemiseksi. Suomen vaihtelevat sääolosuhteet lisäävät haasteita, ja etäällä sijaitsevat lohkot nostavat kustannuksia.

Haasteista huolimatta öljykasveilla on monia etuja. Sadon laatu on teollisuudelle erinomainen, homeongelmat vähäisiä ja puinti sujuvaa. Viljely onnistuu tavallisilla viljakoneilla, ja kylvöaikaa voi venyttää touko-kesäkuun vaihteeseen. Syysrypsi voidaan perustaa suojaviljan alle, ja sillä on kerääjäkasvipotentiaalia. Öljykasvit tukevat monipuolista viljelykiertoa, vähentävät tautipainetta ja parantavat seuraavien kasvien satoa. Viljelijäverkostot ja mahdollisuus vertaiskokemusten jakamiseen tukevat tiedon leviämistä ja rypsin viljelymenetelmien kehittämistä.

Ryhmä ihmisiä seisoo nurmikentällä kirkkaansinisellä taivaalla, jolla on hajapilviä, ja jota ympäröivät puut kentän reunalla.
Vertaiskokemusten jakaminen viljelijöiden kesken on tärkeää osaamisen kasvattamiseksi. Vertaistekno-hanke järjesti rypsinviljelyyn liittyvää pienryhmätoimintaa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella kasvukaudella 2025. Kuva: Janina Sivonen

Viljelyalat kasvavat

Vuonna 2025 Suomen öljykasviala kasvoi 37 % verrattuna edelliseen vuoteen, ollen 57 000 hehtaaria. Edellisen kerran 50 000 hehtaaria ylitettiin vuonna 2018. Syysöljykasveista syysrapsin ala pysyi entisellään, mutta syysrypsiä viljeltiin 46 % enemmän kaikkiaan 3 700 hehtaarilla. Rypsin merkitys vahvistuu rapsin rinnalla, ja syysöljykasvit voivat olla avain omavaraisuuden nostamiseen.

Suomessa öljykasvien viljely painottuu kevätrypsiin, joka kattaa yli 70 % alasta ja on harvinaisuus Euroopassa. Lajikejalostus on siksi pääosin kotimaista. Ruokaviraston tilastot osoittavat, että uusille lajikkeille on selkeä kysyntä: Borealin kehittämä Sinuhe on noussut nopeasti toiseksi viljellyimmäksi lajikkeeksi, ja ruotsalainen Svea kasvattaa osuuttaan vauhdilla. Molemmat erottuvat ruutukokeissa korkealla öljypitoisuudella ja satotasolla.

Kesällä 2025 hellejakso nopeutti kasvua, ja syysrypsien puinnit alkoivat jo heinäkuussa. Laatu ja satotasot vaihtelivat, ja rikkakasvit aiheuttivat haasteita. Syysrapsilta saatiin poikkeuksellisen hyviä satoja, ja syyskylvöt etenivät nopeasti. Kevätöljykasveilla olosuhteet ja tuholaispaine vaihtelivat, mutta monilla tiloilla sato oli vähintään keskimääräinen. (Apetit 2025.)

Syysöljykasvien lajikekokeet paljastavat potentiaalin

Vuoden 2025 kaista- ja ruutukokeet RypsiRapsi-foorumin ja VARPSI-hankkeen yhteistyönä osoittivat lupaavia tuloksia: syysrapsin sadot vaihtelivat 4,4–6,9 tn/ha, ja Inkoon ruutukokeissa saavutettiin jopa 7,6 tn/ha. Syysrypsillä päästiin lähes 4 tn/ha, kun taas äärialueilla sadot olivat 3,3–3,9 tn/ha. Öljypitoisuudet olivat korkeita (42–45 %), ja valkuaispitoisuus 17–18 % tasolla.

Kokeet osoittavat, että syysöljykasvit voivat merkittävästi vahvistaa Suomen öljykasviomavaraisuutta ja kasviproteiinituotantoa. Jo keskisadon nostaminen yli 2 tn/ha olisi iso askel. Viljely vaatii tarkkaa suunnittelua ja työpanosta, mutta tuo hyötyjä viljelykierron monipuolistamisessa ja riskien hallinnassa. Lisäksi öljykasvit kestivät hyvin kylmän ja sateisen kevään, mikä korostaa niiden sopeutumiskykyä. (RypsiRapsi-foorumi 2025.)

Teknologia tukena

Modernit ratkaisut parantavat myös öljykasvien viljelyvarmuutta ja tuottavuutta. Tarkkuuskylvölaitteet, digitaaliset kasvustonseuranta- ja satokartoitusjärjestelmät sekä sääasemadataan perustuva lannoitus ja ruiskutus tehostavat toimenpiteitä. Siementen peittaus ja biostimulantit tukevat taimettumista ja kasvin kestävyyttä. Teknologia ei korvaa viljelijää, mutta tarjoaa arvokkaita työkaluja päätöksenteon tueksi ja viljelyn onnistumiseen muuttuvissa olosuhteissa.

Yksi merkittävä innovaatio on MagicTrap, digitaalinen vesiansa, joka seuraa tuholaispainetta reaaliaikaisesti ja välittää tiedot viljelijän puhelimeen. Pohjois-Savon testauksissa ansa todettiin hyväksi apuvälineeksi erityisesti etälohkoilla. CropSAT puolestaan hyödyntää satelliittikuvia kasvuston kehityksen ja paikkakohtaisen lannoituksen optimointiin.

Keltainen hyönteisloukku, jossa on pieni aurinkopaneeli, istuu vihreiden kasvien keskellä suurella pellolla sinisen taivaan alla, ja taustalla on hajapilviä ja puita.
MagicTrap-tuholaisansa toimii aurinkoenergialla ja ilmoittaa torjuntatoimien tarpeellisuudesta. Kuva: Janina Sivonen

Rypsillä menestykseen – tuottoa, teknologiaa ja tulevaisuutta

Joulukuun webinaarissa käsiteltiin rypsinviljelyn ratkaisuja ja mahdollisuuksia Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Asiantuntijoina tilaisuudessa olivat Olli-Pekka Ruponen, viljelijä ja agrologi Toivon tilalta sekä Jari Huikuri, nurmentuotannon ja maan kasvukunnon asiantuntija ProAgria Itä-Suomesta.

Olli-Pekka Ruponen korosti lajikevalinnan ja viljelytekniikan merkitystä sekä teknologian ja markkinaseurannan roolia kannattavuuden varmistamisessa. Viljelykierto ja öljykasvien esikasvivaikutus parantavat satotasoa pitkällä aikavälillä. Jari Huikuri puolestaan painotti kustannusten hallintaa: laskelmat, yhteiskoneet ja harkitut investoinnit pienentävät kuluja. Lisäksi maan kasvukunnon hoito ja viljelykierto ovat avain tehokkuuteen pitkällä aikavälillä. Hän kannusti viljelijöitä hyödyntämään neuvontapalveluita ja laskelmia oman tilan kustannusrakenteen tunnistamiseksi.

Webinaari toteutettiin osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaa Vertaistekno-hanketta. Tallenne ja materiaalit löytyvät Maaseutuverkoston hankekortilta osoitteesta: https://maaseutuverkosto.fi/materials/rypsilla-menestykseen-tuottoa-teknologiaa-ja-tulevaisuutta-webinaari-4-12-2025/


Kirjoittaja:

Janina Sivonen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Apetit 2025. Öljykasvialoissa roimaa kasvua. Artikkeli. Saatavilla: https://apetit.fi/viljelijalle/oljykasvitilanne-8-2025/

RypsiRapsi-foorumi 2025. Vuoden 2025 syysöljykasvien lajikekokeissa yllettiin maailmanluokan tuloksiin. Artikkeli. Saatavilla: https://rypsirapsi.fi/ajankohtaiset/vuoden-2025-syysoljykasvien-lajikekokeet/#:~:text=Valtavien%20siemensatojen%20lis%C3%A4ksi%20my%C3%B6s%20%C3%B6ljysadot,puolik%C3%A4%C3%A4pi%C3%B6lajikkeelta%3A%2045%2C1%20%25.


Vertaistseknon, maaseutu.fi:n ja Euroopan unionin logot sekä suomenkielinen teksti Euroopan unionin osarahoittama EU:n lipun vieressä, jossa on keltaisia tähtiä sinisellä pohjalla.