Ensihoitoyksikkö on terveydenhuollon toimintaympäristönä poikkeuksellinen. Hoitotyötä tehdään liikkuvassa ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä, usein kiireen, rajallisten tilojen ja vaihtelevien olosuhteiden keskellä. Samassa työtilassa hoidetaan lyhyen ajan sisällä useita potilaita, joilla voi olla erilaisia infektioita tai muita tartuntatauteja. Samalla ensihoitajat käsittelevät samoja hoitovälineitä ja pintoja potilaasta toiseen. Puhtaanapito ei tällaisessa ympäristössä ole ainoastaan siisteydestä huolehtimista, vaan keskeinen osa potilas- ja työturvallisuutta.

Ensihoidon erityispiirteet haastavat puhtaanapitoa

Ensihoidossa keskeisiä puhtaanpidon toteutumiseen vaikuttavia asioita on ensihoitajien ammattitaito, oikeat työmenetelmät, käsihygienia sekä hoitovälineiden asianmukainen huolto ja puhtaanapito. (Castren ym. 2012, 64). Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ambulanssien pinnat ja ensihoitajien työvaatteet voivat kontaminoitua mahdollisesti patogeenisilla mikrobeilla, kuten Staphylococcus aureuksella. Lisäksi puhtaanapidon toteutumisessa on havaittu puutteita erityisesti käsihygieniassa, työvaatteiden puhtaudessa sekä pintojen puhtaanapidossa. Tutkimusten mukaan hygieniakäytäntöjen toteutuminen riippuu osittain myös työyhteisön toimintakulttuurista ja henkilöstön sitoutumisesta puhtaanapitoon (Emanuesson ym. 2013; Eibicht. & Vogel 2011; Obenza ym. 2022).

Tartuntatautilain (1227/2016) ja työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä sekä perehdyttää työntekijät turvallisiin toimintatapoihin. Vastaavasti työntekijöillä on vastuu noudattaa annettuja ohjeita, edistää sekä omaa että muiden turvallisuutta. Yhdessä nämä säädökset muodostavat perustan turvalliselle sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristölle.

Ensihoitajien kokemukset tuovat esiin kehittämistarpeita

Tiedot perustuvat Ensihoito- ja akuuttihoitotyön kehittämisen ja johtamisen YAMK- opinnäytetyöntutkimukseen, jossa selvitettiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen ensihoitajien kokemuksia puhtaanapidosta sekä siihen liittyvistä käytännöistä ja edellytyksistä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena keväällä 2026, johon vastasi 33 ensihoitajaa. Tutkimuksessa todettiin, että puhtaanapitoa pidettiin ensihoidossa tärkeänä osana potilas- ja työturvallisuutta. Kehittämistarpeita havaittiin erityisesti puhtaanapidon koulutuksessa, työvaatteiden puhtaanapidossa, ohjeistusten selkeydessä sekä työyhteisön sitoutumisessa hygieniakäytäntöihin.

Kyselyn tulokset osoittavat, että puhtaanapito koetaan ensihoidossa pääosin tärkeäksi osaksi potilasturvallisuutta ja päivittäistä työskentelyä. Tulokset ovat linjassa kansainvälisten tutkimuksien kanssa. Kaikissa tutkimuksissa korostui näkemys, jonka mukaan puhtaanapidon merkitys ensihoidossa tunnistettiin keskeiseksi, mutta käytännön toteutuksessa esiintyy edelleen puutteita. Tulosten perusteella ensihoitoyksikkö voi toimia merkittävänä bakteerien leviämisympäristönä.

Riittääkö nykyinen osaaminen puhtaanapidon toteuttamiseen?

Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella selkeänä kehittämiskohteena voidaan pitää koulutuksen puutteellisuutta. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää puhtaanapidon koulutusten suunniteluun ja kehittämiseen. Erityisesti käsihygieniaan, työvaatteiden puhtaanapitoon sekä ensihoitoyksiköiden pintojen oikeanlaiseen puhdistukseen liittyviä koulutuksia voidaan lisätä ja päivittää vastaamaan ensihoidon käytännön tarpeita. Tuloksia voidaan hyödyntää keskustelun herättäjänä työyhteisössä ja organisaatioissa sekä puhtaanpidon kulttuurin vahvistamisessa.

Muuttuva tartuntaympäristö vaatii uusia ratkaisuja ja tekoja

Tulevaisuudessa on tärkeä kiinnittää entistä enemmän huomiota virus- ja bakteeriperäisten taudinaiheuttajien lisääntymiseen sekä kehittää tehokkaita keinoja niiden leviämisen ehkäisemiseksi ensihoidossa. Muuttuvassa ja yhä monimuotoisemmassa ensihoitoympäristössä puhtaanapidon ja infektioiden torjunnan kehittämisellä voidaan osaltaan vähentää taudinaiheuttajien leviämiseen liittyviä riskejä sekä edistää potilas- ja työturvallisuutta. Riittävän puhtaustason ylläpitäminen ja toteuttaminen tulisi nähdä koko terveydenhuollon henkilöstön yhteisenä päämääränä. Jokaisella terveydenhuollossa työskentelevällä tulisi olla ajantasainen tieto, osaaminen ja sitoutuminen toteuttaa puhtaanapitoa.

---

Kirjoittajat

Anna Korhonen, Ensihoito- ja akuuttihoitotyön kehittäminen ja johtaminen YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anri Vesanto, Ensihoito- ja akuuttihoitotyön kehittäminen ja johtaminen YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja-Anneli Hynynen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopio.

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Castren, M., Helvaranta, K., Kinnunen, A., Korte, H., Laurila, K., Paakkonen, H., Pousi, J., Väisänen, O. 2012. Ensihoidon perusteet. 4.painos. Keuruu: Otavan kirjapaino oy.

Eibicht SJ., Vogel U. 2011. Meticillin-resistant staphylococcus aureus (MRSA) contamination of ambulance cars after short term transport of MRSA-colonised patients is restricted to the stretcher. Saatavilla: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/21440330/

Emanuelsson L., Karlsson L., Casten M., Lindström V. 2013. Ambulance personnel adherence to hygiene routines still proctecting ourselves but not the patient. Saatavilla: https://journals-lww-com.ezproxy.savonia.fi/euro-emergen-cymed/abstract/2013/08000/ambulance_personnel_adherence_to_hygiene_routines_.9.aspx

Obenza A., Cruz P., Butter M., Woodard D. 2021. Microbial contamination on ambulance surfarces: a systematic literatura review. Saatavilla: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0195670122000020

Tartuntatautilaki, 1227/2026. Saatavilla: Tartuntatautilaki | 1227/2016 | Lainsäädäntö | Finlex

Työturvallisuuslaki, 738/2002. Saatavilla: Työturvallisuuslaki | 738/2002 | Lainsäädäntö | Finlex

Olemme käyttäneet ChatGPT 2023. OpenAI, GPT-3.5 versiota. Ohjelmaa on käytetty kansikuvan luomiseen. https://chatgpt.com/