Yhä useampi nuori kokee mielenterveyteen liittyviä haasteita kuten ahdistusta ja masennusoireita. Sen myötä julkiset palvelut ovat monin paikoin kuormittuneita. Yhteiskunnan näkökulmasta on tärkeää panostaa palveluihin, jotka ovat helposti saavutettavia ja tukevat nuoria ennen korjaavien palveluiden tarvetta. Tällä hetkellä nuorten palveluiden saatavuus ei vastaa kysyntään. (Rissanen 2021). Tilanne on herättänyt tarpeen kehittää uusia ja kevyempiä tukimuotoja, jotka madaltavat avun hakemisen kynnystä. Lasten ja nuorten keskuksen koordinoima Walk in terapia vastaa tähän tarpeeseen matalan kynnyksen keskustelutukena, jonka tarkoituksena on kohdata nuori käynti kerrallaan ratkaisukeskeisellä työotteella.

Tämä artikkeli pohjautuu YAMK-opinnäytetyöhön, jonka tarkoituksena oli selvittää ennaltaehkäisevissä palveluissa 12–29-vuotiaiden nuorten kanssa työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä siitä, millaisissa nuorten elämäntilanteissa Walk in terapiasta olisi hyötyä. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa, jolla tuetaan Lasten ja nuorten keskuksen Walk in terapian valtakunnallistamishanketyötä.

Nuorten hyvinvoinnin haasteet ja arjesta selviytyminen

Suurin osa nuorista voi yhä hyvin, mutta samaan aikaan osalla nuorista ja heidän perheillään hyvinvoinnin haasteet näyttävät syvenevän. Nuoruus itsessään on elämänvaihe, johon liittyy kehityksellisiä muutoksia, identiteetin etsintää ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Haasteet näillä alueilla voivat altistaa syrjäytymiselle ja pahoinvoinnille, mikä tekee varhaisesta tuesta erityisen tärkeää. Masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat puolestaan ilmiöitä, johon liittyy usein myös päihteiden käyttö sekä kasvanut riski itsemurhiin ja niiden yrityksiin. Näissä korostuu aikuisen velvollisuus tarjota nuorelle tukea ja turvallisia rajoja, jotka auttavat selviämään elämän haasteista. (Salmela-Aro 2023, 110; Kaltiala 2023, 44; Sinkkonen 2010, 40–41.)

Nuoruuden vaiheeseen liittyvien kehityshaasteiden ja nyky-yhteiskunnan uudenlaisten paineiden yhteisvaikutuksena mielenterveyspalveluiden kysyntä on lisääntynyt. Ilmiön tunnistaminen ja ymmärrys ovat parantuneet, mutta myös nuorten kokemukset ovat moninaistuneet. Herää kysymys, missä kulkee raja arjen kuormituksen ja hoitoa vaativan häiriön välillä: tulkitaanko elämään kuuluvat tunteet ja vaikeudet yhä useammin mielenterveyden haasteiksi, vai onko nuorten arki aidosti muuttunut raskaammaksi? Julkinen puhe vaikuttaa siihen, miten ilmiö ymmärretään. Se voi yhtä lailla normalisoida avun hakemista kuin vahvistaa käsitystä, että tavalliset vaikeudet ovat merkki sairaudesta.

Nuoren hyvinvointia tukevat erityisesti aikuiset, jotka osoittavat kiinnostusta hänen elämäänsä. Suojaavina tekijöinä pidetään riittävää unta, säännöllistä liikuntaa, toimivia kaverisuhteita sekä mahdollisuutta tehdä valintoja ja vaikuttaa omaan arkeen, mikä tukee tasapainoista kehitystä ja vähentää riskikäyttäytymistä. (Kosola 2020, 326–327.) On tarkasteltava, miten yhteiskunta ja nuoren lähiympäristö voivat yhdessä varmistaa, että nämä suojaavat tekijät toteutuvat. Kun nuori kokee tulevansa kuulluksi, hän tuntee yhteenkuuluvuutta ja luottamusta, jotka suojaavat riskeiltä.

Walk in terapia – Toimintamalli matalan kynnyksen keskustelutueksi

Nuorten huolet liittyvät usein elämänmuutoksiin, ihmissuhteisiin tai tulevaisuuden epävarmuuteen, eivätkä ne aina vaadi raskaita hoitokeinoja. Tärkeää on, että nuori saa nopeasti kohdatuksitulemisen kokemuksen ja konkreettista apua senhetkiseen tilanteeseen. Walk in terapia tarjoaa maksutonta, ajanvarauksetonta ja anonyymia keskusteluapua alle 29-vuotiaille nuorille. Walk in terapia pohjautuu ratkaisukeskeiseen käynti kerrallaan terapiaan, mutta käyntejä voi olla useampia tarpeen mukaan.

YAMK-opinnäytetyössä kartoitettiin sosiaalialan ammattilaisten näkemyksiä Walk in terapian soveltuvuudesta nuorten elämäntilanteisiin. Vastauksissa korostui, että palvelu on erityisen hyödyllinen silloin, kun nuori kohtaa esimerkiksi mielenterveyden kuormitusta, akuutin kriisitilanteen, yksinäisyyttä tai sosiaalisen tuen puutetta tai vaikeuksia ihmissuhteissa. Tulokset osoittavat, että Walk in terapia osana nuorten arkiympäristöjä, kuten oppilaitoksia, Ohjaamoja, nuorisotiloja ja työpajoja, edistää palvelun saavutettavuutta. Suurin osa vastaajista arvioi Walk in -terapian olevan tärkeä lisä hyvinvointialueiden palvelutarjontaa.

Tulevaisuuden näkymät

Walk in terapian kaltaiset palvelumallit voivat toimia merkittävänä osana nuorten hyvinvointia tukevaa palvelujärjestelmää. Ne eivät yksin ratkaise palvelujen kuormittumista, mutta tarjoavat täydentävää tukea. Kaikki nuorten kohtaamat haasteet eivät vaadi ammattilaisen väliintuloa. Monessa tilanteessa nuoren oma lähipiiri kuten perhe, ystävät, opettajat tai harrastusympäristöt, voivat toimia kannattelevina tekijöinä tukien arjessa selviytymistä. On tärkeää pohtia, millä tavoin yhteiskunnalliset ratkaisut ja arjen toimintamallit voivat vahvistaa nuoren selviytymiskykyä vastoinkäymisissä. Suomessa yksilöllisyyttä korostava kulttuuri voi lisätä yksinäisyyden ja erillisyyden kokemuksia, joten yhteisöllisyyden merkitys korostuu entisestään. Walk in terapia on esimerkki palvelusta, jossa nuori kohdataan inhimillisesti ja arvostavasti, tunnistaen samalla hänen toimijuutensa ja lähipiirinsä merkitys.

Kirjoittajat:

Miia Pentikäinen, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Sonja Suominen, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, lehtori, YTL, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

LÄHTEET

Kaltiala, R. 2023. Nuoruusikä tuuliajolla – miksi hyvin- ja pahoinvointi näyttäisivät kasvavan samaan aikaan? In Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? Näkökulmia hyvin- ja pahoinvoinnin sekä kansantautien kehitykseen (42–53). Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2022. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? : näkökulmia hyvin- ja pahoinvoinnin sekä kansantautien kehitykseen . Viitattu 3.6.2025.

Kosola, S. 2020. Lasten ja nuorten netti- ja peliriippuvuus: pitääkö olla huolissaan? Helsinki: Suomen lääkäriliitto. http://hdl.handle.net/10138/320010. Viitattu 24.5.2025.

Rissanen, P. 2021. Mielenterveyspalvelut ja ikääntyneiden terveyspalvelut vastaavat kasvaneeseen kysyntään ontuen – THL arvioi Suomen julkiset sote-palvelut. Verkkoartikkeli. Julkaistu 09.03.2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Mielenterveyspalvelut ja ikääntyneiden terveyspalvelut vastaavat kasvaneeseen kysyntään ontuen – THL arvioi Suomen julkiset sote-palvelut – THL . Viitattu 3.6.2025.

Salmela-Aro, K. 2023. Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? Näkökulmia hyvin- ja pahoinvoinnin sekä kansantautien kehitykseen. Miksi hyvinvointi ja pahoinvointi näyttäisivät kasvavan samaan aikaan? Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2022. PDF-tiedosto. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66830/978-951-44-8624-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 3.6.2025.

Sinkkonen, J. 2010. Nuoruusikä. Helsinki: WSOY.