Antibiootit ovat tärkeitä hevosten hoidossa, mutta niiden käytön suhteen täytyy olla tarkkana. Turha lääkintä voi johtaa lääkejäämiin ja antibioottiresistenssin kehittymiseen. Maailmalla tästä on jo tulossa kasvava uhka.

Antibioottien pääsyä ja vaikutusta ympäristöön selvitettiin Hevosenlannan kompostointi apevaunulla – Kikkareet kolikoiksi –hankkeen aikana kirjallisuuskatsauksen muodossa.

Antibiootit ovat lääkeaineita, jotka tappavat bakteereita tai estävät niiden kasvua ja eloonjäämiselle välttämättömiä prosesseja (Madigan et al. 2018). Koska antibiootit vaikuttavat mikrobeihin, ne voivat vesistöihin päätyessään vaikuttaa haitallisesti vesiekosysteemien mikrobiyhteisöihin (Rodriguez-Mozaz et al. 2020). Sen vuoksi lääkeaineista antibiootit aiheuttavat erityistä huolta. On myös huoli, että antibioottiresistenssi leviää ympäristössä taudinaiheuttajiin, joille ihmiset voivat altistua (Hester & Harrison, 2016, s. 208–210).

Suurin osa antibiooteista on haihtumattomia, koska niiden molekyylimassat ovat suuria (Wang et al. 2020). Antibiootit voivat myös kertyä ekosysteemissä. Etenkin huonosti veteen liukenevilla antibiooteilla on taipumus kertyä eliöissä. (Kümmerer, 2009a.) Antibiootit voivat myös päätyä maaperästä pohjaveteen (O’Flaherty & Cummins 2017).

Antibioottien hajoamisessa syntyy aineenvaihduntatuotteita, jotka voivat olla jopa haitallisempia kuin alkuperäinen antibiootti (Langbehn et al. 2021). Esimerkiksi sulfonamideihin kuuluvan sulfapyridiinin aineenvaihduntatuote on myrkyllinen (García-Galán et al. 2012).

Eläinten aineenvaihdunta ei hajota antibiootteja täysin. 75–80 % tetrasykliineistä, 60 % linkosamideista ja 50–90 % makrolideista erittyy muuttumattomana elimistöstä ulos (Kumar et al 2005).

Noin 25 % suun kautta otetusta tetrasykliiniannoksesta erittyy ulosteeseen ja noin 50–60 % lähtöaineena tai aktiivisena metaboliittina virtsaan (Feinman ja Matheson, 1978). Antibiootin erittymisnopeus vaihtelee tetrasykliinin ja sulfonamidien osalta 40 %:sta 90 %:iin (Berger et al., 1986, Haller et al., 2001, Halling-Sorensen, 2001).

Antibioottien hajoaminen johtuu pääasiassa abioottisista prosesseista, kuten ilmastosta, maaperästä, vedestä sekä valosta. Hajoaminen vaihtelee huomattavasti pääasiassa lannan tyypin ja vähäisemmässä määrin sitä tuottavan eläimen tyypin mukaan. Kaikista antibioottiluokista sulfonamidit häviävät nopeasti. (Berendsen 2018.)

Antibiootit ympäristössä

Fluorokinolonit eli siprofloksasiini, marbofloksasiini ja enrofloksasiini, tetrasykliinit eli oksitetrasykliini ja tetrasykliini, makrolidiantibiootit kuten tilmikosiini sekä flubendatsoli jakautuvat enimmäkseen lietemassan kiinteään osaan. Lääkeaineiden vaikuttavien yhdisteiden kokonaismäärästä 80–90 % on kiinteässä aineessa. Linkomysiini, sulfametasiini, tiamuliini ja salisyylihappo jakautuvat ensisijaisesti nestemäiseen osaan. (Gros et al 2019.)

Antibioottien käyttäytyminen luonnollisissa ympäristöissä on melko monimutkaista, koska se riippuu niiden molekyylirakenteesta ja ympäristöolosuhteista eli maaperän ominaisuuksista ja biogeokemiasta tietyssä paikassa. Useat tekijät vaikuttavat lääkeaineiden vaikuttavien yhdisteiden käyttäytymiseen maaperässä, kuten molekyylin positiivisesti varautuneiden ryhmien väliset sähköstaattiset vuorovaikutukset, jotka ovat myös pH-riippuvaisia sekä maaperän negatiivisesti varautuneiden adsorptiokohtien väliset sähköstaattiset vuorovaikutukset, vuorovaikutus ja kompleksoituminen maaperän moniarvoisten metalli-ionien kanssa, vahvojen kelaattien muodostuminen, kationinvaihtoprosessit ja/tai metallioksidien adsorptio pinnalle (Wang & Wang, 2015; Gu et al., 2007.)

Kompostointi tuhoaa antibioottijäämiä

Useissa tutkimuksissa on havaittu kompostoinnin tuhoavan yli 90 % antibioottijäämistä. Eri menetelmien vertailussa kompostoinnin todettiin olevan tehokkaampi tuhoamaan antibioottijäämiä kuin anaerobinen mädätys tai lampimenetelmä eli lagooning. (Van Epps 2016.)

Eläinten lannassa eniten raportoituja antibiootteja olivat fluorokinolonit, sulfonamidit ja tetrasykliinit, jotka Maailman terveysjärjestö on listannut kriittisen tärkeiksi ihmisten terveydelle. Kompostoinnin, anaerobisen mädätyksen ja aerobisen/anaerobisen lampimenetelmän antibioottien käsittelytehokkuus oli suhteellisen korkea. Kompostien aktiivinen hallinta ei osoittanut merkittävää antibioottien hajoamisen lisääntymistä. Matalan ja korkean intensiteetin kompostijärjestelmät osoittivat kuitenkin korkeaa käsittelytehokkuutta useimpien antibioottien osalta. (Van Epps 2016.)

Klooritetrasykliinin hajoamista kompostissa on tutkittu. Kompostoinnin 30 vuorokauden aikana lämpötila oli 55°C. Jäämistä yli 99 % tuhoutui kompostoinnin aikana. Vastaavasti 25°C sai aikaan 49 % tuhoutumisen. (Osman et al 2008.)

Oksitetrasykliinin hajoaminen kompostissa oli tehokasta. Hajoamista tutkittiin 35 päivän ajan. Jäämistä 95 % oli hajonnut tänä aikana. Huoneenlämmössä vastaava lasku oli 12-25 %. Tutkimuksessa pääteltiin bakteerikantojen perusteella oksitetrasykliinijäämien muuttuneen biologisesti inaktiivisiksi tai käyttökelvottomiksi. (Arikan et al 2007.)

Klooritetrasykliinin, monensiinin, sulfametasiinin ja tylosiinin hajoamista tutkittiin kolmella eri menetelmällä. Lantakasa, joka jätettiin alkusekoituksen jälkeen silleen, hallittu kompostointi viikoittaisella sekoituksella ja kosteuspitoisuuden säädöllä sekä kompostointi suljetussa tilassa. Lämpötilassa sekä massan ja ravinteiden hävikissä oli suuria eroja, mutta antibioottien hajoamisessa niitä ei ollut. (Dolliver et al 2008.)

Klooritetrasykliinin pitoisuudet laskivat nopeasti kompostoinnin aikana, kun taas monensiinin ja tylosiinin pitoisuudet laskivat vähitellen kaikissa kolmessa käsittelyssä. Sulfametasiinin hajoamista ei tapahtunut missään käsittelyissä. Kompostointijakson (22–35 päivää) lopussa klooritetrasykliinin määrä väheni yli 99 %, kun taas monensiinin ja tylosiinin määrä väheni 54–76 % kaikissa kolmessa käsittelyssä. Lannan matala-asteinen käsittely, kuten varastointi vesipitoisuuden alkusäädön jälkeen, voi olla käytännöllinen ja taloudellinen vaihtoehto. (Dolliver et al 2008.)

Klooritetrasykliinillä, sulfametasiinilla, tylosiinilla, pirlimysiinillä ja kefapiriinilla tehtiin kompostointikokeita. Kaikissa koekomposteissa saavutettiin termofiilinen lämpötila (> 55 °C) ja sitä pidettiin yllä 3 päivän ajan. Kaikkien antibioottien, pirlimysiiniä lukuun ottamatta, häviäminen noudatti kaksivaiheista ensimmäisen asteen kinetiikkaa. Yksittäisillä antibiooteilla oli kuitenkin erilaiset kohtalomallit käsittelyjen vasteena. Klooritetrasykliinin (71–84 %) ja tetrasykliinin (66–72 %) pitoisuudet laskivat merkittävästi, kun taas sulfametasiini (97–98 %) ja pirlimysiini (100 %) poistuivat lähes kokonaan. Tylosiinin poistuminen kompostoinnin aikana oli suhteellisen heikkoa. Sekä staattinen että käännettävä kompostointi vähensivät yleisesti ottaen tehokkaasti antibioottijäämien määrää lannassa. (Ray et al 2017.)

Olosuhteiden vaikutus

Eräässä tutkimuksessa antibioottiresistenssigeenibakteerien kokonaismäärän lasku oli kompostoinnin aikana lampaanlantakompostissa 92 % ja lehmänlantakompostissa 98 %. Hiili- ja typpipitoisuudella sekä isäntäbakteerien määrällä ja koostumuksella oli vaikutusta antibioottiresistenssigeenibakteerien vähenemiseen. Matala hiili-typpi-suhde sekä korkea typpipitoisuus voivat kiihdyttää mikrobikasvustoja ja auttaa antibioottiresistenssigeenibakteereja leviämään. (Wang et al 2024.)

Antibioottiresistenssigeenien hajoamiseen kompostoinnin aikana vaikuttavat mm. kosteus, bakteerikanta, biosidi- ja metalliresistenttigeenien profiili (Zhang 2020).

Lämpötilan vaikutus antibioottien hajoamiseen

Kolmen eri lämpöalueella tapahtuvan prosessin vaikutusta tutkittiin antibioottiresistenssigeeneihin. Lämpöalueina olivat riittämätön termofiilinen kompostointi eli alle 45°C, normaali termofiilinen kompostointi eli vaihteleva lämpö, joka on korkeimmillaan 60°C ja jatkuva termofiilinen kompostointi, jossa lämpö oli tasaisesti 55°C. Antibioottiresistenssigeenien määrä väheni vain kahdessa jälkimmäisessä. (Xun et al 2016.) Tehokkaaseen antibioottiin hajoamiseen on vaadittu vähintään 55°C lämpötila (Zhang et al. 2020; Gaballah et al. 2021).

Aerobisessa kompostoinnissa antibioottiresistenssigeeneistä tuhoutui 74 % ja ultra-thermofiilisessa eli 90°C kompostoinnissa 89 % tuhoutui 21 päivän aikana. Anaerobisessa kompostoinnissa lämpötila jää korkeimmillaankin alle 50°C ja antibioottiresistenssigeeneistä tuhoutui 50-60 %. Luonnollisessa kompostoitumisessa lämpötila jää alhaiseksi ja antibioottiresistenssigeeneistä tuhoutui vain 20-30 %. (Zhao 2025.)

Antibioottien vaikutus kompostiin

Lannan klooritetrasykliinikäsittelyt osoittivat kompostoinnissa merkittävästi alentuneita lämpötilan nousuja, 10,1–11,0 °C, päivien 21 ja 28 välillä verrattuna 26,6–31,0 °C:n nousuihin kontrolli- ja tylosiinikäsittelyissä, mikä viittaa mikrobien aktiivisuuden estymiseen. Aumakompostoinnin aikana nautojen lanta, joille annettiin 44 mg/kg klooritetrasykliiniä rehua kohden, menetti merkittävästi vähemmän kuiva-ainetta, hiiltä ja typpeä kuin nautojen lanta, joille annettiin 11 mg/kg klooritetrasykliiniä rehua kohden, mikä viittaa siihen, että korkeampi klooritetrasykliinipitoisuus esti mikrobien orgaanisen aineksen hajottamista. Tutkimus osoitti, että vaikka kompostointi johtaa mikrobilääkkeiden häviämiseen, mikrobien ohjaama kompostoitumisprosessi voi heikentyä tai estyä niiden läsnäolon vaikutuksesta. (Cessna et al 2011.)

Biohiili ja muut lisäaineet kompostissa

Riisin oljesta sekä sienestä peräisin olevaa biohiiltä kokeiltiin lisätä kompostiin ja niiden vaikutusta antibioottiresistenssigeenien käyttäytymiseen tutkittiin. Sienestä peräisin oleva biohiili nopeutti antibioottiresistenssigeenien hajoamista kontrollikompostiin verrattuna, mutta riisin oljesta peräisi oleva biohiili antoi päinvastaisia tuloksia. (Cui 2017.)

Kompostiin on voitu lisätä biohiiltä (Biswal & Balasubramanian 2022; Zhou et al. 2022), bambusta tehty puuhiiltä (Wang et al. 2016), puusta valmistettua viinietikkaa (Fan et al. 2023), kitosaania (Liu et al. 2021), zeoliittejä (Soudejani et al. 2019), meren vahaa (Han et al. 2021; Li et al. 2022), mikrobisiirrettä (Hu et al. 2022; Sella et al. 2021) ja nollavalenssista rautajauhetta (Fang et al. 2011; Zhou et al. 2021.) Kaikki edellä mainitut lisät ovat tehostaneet antibioottien hajoamista. Mikrobisiirteet sisältäen valkohometta (Fan et al. 2023), Bacillus-suvun bakteereja ja hiivakantoja (Li et al. 2020) tuottivat suurimman antibioottien vähennyksen verrattuna muihin lisiin. Hajoamistehokkuus oli biohiilen ja puuviinietikan kohdalla 77-84 %, mutta se kasvoi valkohomeen lisäämisen jälkeen tasolle 95-100 % (Fan et al. 2023).

Mädätys

Termofiilisessä olosuhteissa eli yli 55°C lämpötilassa tylosiinista, tilmikosiinista, klooritetrasykliinista ja sulfametoksatsolista tuhoutui yli puolet 20 vuorokauden aikana (Zahedi et al 2022).

Anaerobinen mädätys ei ollut tehokasta joillekin keskeisille antibiooteille, mukaan lukien linkosamidit ja tietyt sulfonamidit ja fluorokinolonit. Ottaen huomioon maatalousjätteen anaerobisen mädätyksen mahdolliset energian talteenottomahdollisuudet, antibioottien hajoamisen optimointiin tähtäävät toimet ovat tärkeä tulevaisuuden tutkimusalue. (Van Epps 2016.)

Eräässä tutkimuksessa tutkittiin tetrasykliinien, fluorokinolonien ja sulfonamidien hajoamista. Anaerobinen mädätys pysty poistamaan 73 % eläinlääkinnällisistä antibiooteista, kun taas lannan kompostointi ja rakennetut kosteikot voivat poistaa niistä 84,7 % ja 90 %. (Gaballah 2021.)

---

Kirjoittaja:

Janne Niiranen

Projektityöntekijä

Savonia-AMK

---

Lähteet:

Arikan, Osman A., Mulbry, Walter, Rice, Clifford. 2008. Management of antibiotic residues from agricultural sources: Use of composting to reduce chlortetracycline residues in beef manure from treated animals. Journal of Hazardous Materials · September 2008. DOI: https://doi.org/10.1016/j.jhazmat.2008.08.019

Arikan, Osman A., et al. 2007. ”Composting rapidly reduces levels of extractable oxytetracycline in manure from therapeutically treated beef calves.” Bioresource technology 98.1 (2007): 169-176.

Berendsen, B.J.A., Lahr, J., Nibbeling, C., Jansen, L.J.M., Bongers, I.E.A., Wipfler, E.L., van de Schans, M.G.M. 2018. The persistence of a broad range of antibiotics during calve, pig and broiler manure storage. Chemosphere, Volume 204, 2018, Pages 267-276, ISSN 0045-6535, https://doi.org/10.1016/j.chemosphere.2018.04.042.

Berger, K., Petersen, B., & Buening-Pfaue, H. 1986. Persistence of drugs occurrring in liquid manure in the food chain. Archiv fuer Lebensmittelhygiene (Germany, FR), 37(4).

Biswal, Basanta Kumar & Balasubramanian, Rajasekhar. 2022. Adsorptive removal of sulfonamides, tetracyclines and quinolones from wastewater and water using carbon-based materials: Recent developments and future directions. Journal of Cleaner Production, Volume 349, 2022, 131421, ISSN 0959-6526, https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2022.131421.

Cessna, Allan J., et al. 2011. ”Veterinary antimicrobials in feedlot manure: dissipation during composting and effects on composting processes.” Journal of Environmental Quality 40.1 (2011): 188-198.

Cui, Erping, Wu, Ying, Zuo, Yiru, Chen, Hong. 2016. Effect of different biochars on antibiotic resistance genes and bacterial community during chicken manure composting. Bioresource Technology, Volume 203, 2016, Pages 11-17, ISSN 0960-8524, https://doi.org/10.1016/j.biortech.2015.12.030.

Dolliver, H., Gupta, S. and Noll, S. 2008. Antibiotic Degradation during Manure Composting. J. Environ. Qual., 37: 1245-1253. https://doi.org/10.2134/jeq2007.0399

Fan, Jinxia, et al. 2024. ”Insight into effects of pyrolysis products and white-rot fungi on co-composting of pig manure and corn stalk.” Biomass Conversion and Biorefinery 14.14 (2024): 15937-15947.

Fang, Linfa, Chen, Chengyu, Li, ShiYang, Ye, Pingping, Shi, Yujia, Sharma, Gaurav, Sarkar, Binoy, Shaheen, Sabry M., Lee, Sang Soo, Xiao, Ran, Chen, Xinping. 2023. A comprehensive and global evaluation of residual antibiotics in agricultural soils: Accumulation, potential ecological risks, and attenuation strategies. Ecotoxicology and Environmental Safety, Volume 262, 2023, 115175, ISSN 0147-6513, https://doi.org/10.1016/j.ecoenv.2023.115175.

Feinman, S. E., & Matheson, J. C. 1978. Draft environmental impact statement: subtherapeutic antibacterial agents in animal feeds. [Department of Health, Education, and Welfare, Public Health Service], Food and Drug Administration, Bureau of Veterinary Medicine.

Gaballah, Mohamed S., Guo, Jianbin, Sun, Hui, Aboagye, Dominic, Sobhi, Mostafa, Muhmood, Atif, Dong, Renjie. 2021. A review targeting veterinary antibiotics removal from livestock manure management systems and future outlook. Bioresource Technology,Volume 333,2021,125069, ISSN 0960-8524, https://doi.org/10.1016/j.biortech.2021.125069.

García-Galán, M., González Blanco, S., López Roldán, R., Díaz-Cruz, S., & Barceló, D. 2012. Ecotoxicity evaluation and removal of sulfonamides and their acetylated metabolites during conventional wastewater treatment. Science of The Total Environment, 437, 403– 412. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2012.08.038

Gu, C., Karthikeyan, K. G., Sibley, S. D., & Pedersen, J. A. 2007. Complexation of the antibiotic tetracycline with humic acid. Chemosphere, 66(8), 1494-1501.

Han, Tao, Wang, Baoshi, Wu, Zhineng, Dai, Chunying, Zhao, Jinjin, Mi, Zhaorong, Lv, Yang, Zhang, Chan, Miao, Xinyu, Zhou, Junguo, Li, Xinzheng, Sun, Zhiqiang, Yang, Jiaxin, Zhai, Weiyi, Zheng, Fuxin, Chen, Zhenyang, Zhang, Bo. 2021. Providing a view for toxicity mechanism of tetracycline by analysis of the connections between metabolites and biologic endpoints of wheat. Ecotoxicology and Environmental Safety, Volume 212, 2021, 111998, ISSN 0147-6513, https://doi.org/10.1016/j.ecoenv.2021.111998.

Haller, M. Y., Müller, S. R., McArdell, C. S., Alder, A. C., & Suter, M. J. F. 2002. Quantification of veterinary antibiotics (sulfonamides and trimethoprim) in animal manure by liquid chromatography–mass spectrometry. Journal of Chromatography A, 952(1-2), 111-120.

Halling-Sørensen, B. 2001. Inhibition of aerobic growth and nitrification of bacteria in sewage sludge by antibacterial agents. Archives of Environmental contamination and toxicology, 40(4), 451-460.

Hester, R. & Harrison, R. 2016. Pharmaceuticals in the Environment, Volume 41. Royal Society of Chemistry (RSC).

Hu, Ting, Zhen, Lisha, Gu, Jie, Wang, Xiaojuan, Sun, Wei, Song, Zilin, Xie, Jun, An, Lu,, Luo, Bin, Qian, Xun. 2022. Clarifying the beneficial effects of plant growth-promoting rhizobacteria for reducing abundances of antibiotic resistance genes during swine manure composting. Bioresource Technology, Volume 353, 2022, 127117, ISSN 0960-8524, https://doi.org/10.1016/j.biortech.2022.127117.

Kumar KC, Gupta S, Chander Y, Singh AK. 2005 Antibiotic use in agriculture and its impact on the terrestrial environment. In Advances in agronomy, Academic Press. 2005; 87:1–54.

Kümmerer, K. 2009a. Antibiotics in the aquatic environment – A review – Part I. Chemosphere, 75(4), 417–434. https://doi.org/10.1016/j.chemosphere.2008.11.086

Li, Yuexuan, Gu, Jie, Wang, Xiaojuan, Song, Zilin, Hu, Ting, Xie, Jun, Guo, Honghong, Ding, Qingling, Xu, Liang, Wei, Yuan, Jiang, Haihong. 2022. The fate of antibiotic resistance genes and their influential factors in swine manure composting with sepiolite as additive. Bioresource Technology, Volume 347, 2022, 126727, ISSN 0960-8524, https://doi.org/10.1016/j.biortech.2022.126727.

Liu, Hongdou, Ye, Xuhong, Chen, Songling, Sun, Aobo, Duan, Xinying, Zhang, Yanqing, Zou, Hongtao, Zhang, Yulong. 2021. Chitosan as additive affects the bacterial community, accelerates the removals of antibiotics and related resistance genes during chicken manure composting. Science of The Total Environment, Volume 792, 2021, 148381, ISSN 0048-9697, https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2021.148381.

Langbehn, R., Michels, C., & Soares, H. 2021. Antibiotics in wastewater: From its occurrence to the biological removal by environmentally conscious technologies. Environmental Pollution, 275, 116603. https://doi.org/10.1016/j.envpol.2021.116603

Madigan, M., Bender, K., Buckley, D., Sattley, W., & Stahl, D. 2018. Brock Biology of Microorganisms, Global Edition. Pearson Education, Limited.

O’Flaherty, E., & Cummins, E. 2017. Antibiotic resistance in surface water ecosystems: Presence in the aquatic environment, prevention strategies, and risk assessment. Human and Ecological Risk Assessment: An International Journal, 23(2), 299–322. https://doi.org/10.1080/10807039.2016.1247254

Ray, P., Chen, C., Knowlton, K.F., Pruden, A. and Xia, K. 2017. Fate and Effect of Antibiotics in Beef and Dairy Manure during Static and Turned Composting. J. Environ. Qual., 46: 45-54. https://doi.org/10.2134/jeq2016.07.0269

Rodriguez-Mozaz, S., Vaz-Moreira, I., Varela Della Giustina, S., Llorca, M., Barceló, D., Schubert, S., Berendonk, T., Michael-Kordatou, I., Fatta-Kassinos, D., Martinez, J., Elpers, C., Henriques, I., Jaeger, T., Schwartz, T., Paulshus, E., O’Sullivan, K., Pärnänen, K., Virta, M., Do, T., Manaia, C. 2020. Antibiotic residues in final effluents of European wastewater treatment plants and their impact on the aquatic environment. Environment International, 140, 105733. https://doi.org/10.1016/j.envint.2020.105733

Sella, C. F., Carneiro, R. B., Sabatini, C. A., Sakamoto, I. K., Zaiat, M. 2022. Can different inoculum sources influence the biodegradation of sulfamethoxazole antibiotic during anaerobic digestion?. Brazilian Journal of Chemical Engineering, 39(1), 35-46.

Soudejani, Hajar Taheri, Kazemian, Hossein, Inglezakis, Vassilis J., Zorpas, Antonis A. 2019. Application of zeolites in organic waste composting: A review. Biocatalysis and Agricultural Biotechnology, Volume 22, 2019, 101396, ISSN 1878-8181, https://doi.org/10.1016/j.bcab.2019.101396.

Van Epps, A., Blaney, L. 2016. Antibiotic Residues in Animal Waste: Occurrence and Degradation in Conventional Agricultural Waste Management Practices. Curr Pollution Rep 2, 135–155 (2016). https://doi.org/10.1007/s40726-016-0037-1

Wang, Guoying, Gao, Xia, Cai, Yu, Li, Guoxue, Ma, Ruonan, Yuan, Jing. 2024. Dynamics of antibiotic resistance genes during manure composting: Reduction in herbivores manure and accumulation in carnivores. Environment International, Volume 190, 2024, 108900, ISSN 0160-4120, https://doi.org/10.1016/j.envint.2024.108900.

Wang, J., Chu, L., Wojnárovits, L., & Takács, E. 2020. Occurrence and fate of antibiotics, antibiotic resistant genes (ARGs) and antibiotic resistant bacteria (ARB) in municipal wastewater treatment plant: An overview. Science of The Total Environment, 744, 140997. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.140997

Wang, Li, et al. 2016. ”Enhanced antibiotic removal by the addition of bamboo charcoal during pig manure composting.” Rsc Advances 6.33 (2016): 27575-27583.

Wang, S., & Wang, H. 2015. Adsorption behavior of antibiotic in soil environment: a critical review. Frontiers of Environmental Science & Engineering, 9(4), 565-574.

Zahedi, Soraya, Gros, Meritxell, Casabella, Oriol, Petrovic, Mira, Balcazar, Jose Luis, Pijuan, Maite. 2022. Occurrence of veterinary drugs and resistance genes during anaerobic digestion of poultry and cattle manures. Science of The Total Environment, Volume 822, 2022, 153477, ISSN 0048-9697, https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2022.153477.

Zhang, Lili, Li, Lijuan, Sha, Guomeng, Liu, Chongxuan, Wang, Zhiheng, Wang, Lushan. 2020. Aerobic composting as an effective cow manure management strategy for reducing the dissemination of antibiotic resistance genes: An integrated meta-omics study. Journal of Hazardous Materials, Volume 386, 2020, 121895, ISSN 0304-3894, https://doi.org/10.1016/j.jhazmat.2019.121895.

Zhang, Min, He, Liang-Ying, Liu, You-Sheng, Zhao, Jian-Liang, Zhang, Jin-Na, Chen, Jun, Zhang, Qian-Qian, Ying, Guang-Guo. 2020. Variation of antibiotic resistome during commercial livestock manure composting. Environment International, Volume 136, 2020, 105458, ISSN 0160-4120, https://doi.org/10.1016/j.envint.2020.105458.

Zhao, E., Li, Y., Zhang, J., & Geng, B. 2025. A Review on the Degradation of Antibiotic Resistance Genes During Composting of Livestock Manure. Toxics, 13(8), 667. https://doi.org/10.3390/toxics13080667

Zhou, Haidong, Cao, Zhengcao, Zhang, Minquan, Ying, Zhenxi, Ma, Lixin. 2021. Zero-valent iron enhanced in-situ advanced anaerobic digestion for the removal of antibiotics and antibiotic resistance genes in sewage sludge. Science of The Total Environment, Volume 754, 2021, 142077, ISSN 0048-9697, https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2020.142077.

Zhou, Zhipeng, Song, Zilin, Gu, Jie, Wang, Xiaojuan, Hu, Ting, Guo, Honghong, Xie, Jun, Lei, Liusheng, Ding, Qingling, Jiang, Haihong, Xu, Liang. 2022. Dynamics and key drivers of antibiotic resistance genes during aerobic composting amended with plant-derived and animal manure-derived biochars. Bioresource Technology, Volume 355, 2022, 127236, ISSN 0960-8524, https://doi.org/10.1016/j.biortech.2022.127236.