Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi rakentuu monista arjen tekijöistä, joista suun terveys jää yleensä huomioimatta. Suun terveydellä on kuitenkin merkittävä vaikutus lapsen kasvuun, kehitykseen ja elämänlaatuun. Hyvä suun terveys tukee lapsen yleisterveyttä ja mahdollistaa kivuttoman arjen. Toisin kuin hoitamaton suu, jonka ongelmat voivat heijastua laajasti lapsen koettuun hyvinvointiin. Lapsuudesta asti vaalittu hyvä suun terveys luo perustan lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. (Heikka, Hiiri, Honkala, Keskinen & Sirviö 2009; Anttonen ym. 2019; Hammaslääkäriliitto n.d.)

Terve suu, terve muu

Terve suu mahdollistaa oireettomat hampaat, limakalvot, tukikudokset sekä toimivan purentaelimistön, jotka puolestaan tukevat lapsen syömistä, puhumista ja sosiaalista vuorovaikutusta. Suun ongelmat voivat heikentää lapsen itsetuntoa, vaikuttaa mielialaan sekä hankaloittaa arjessa selviytymistä. Lisäksi suun sairaudet voivat vaikeuttaa lapsen yleisterveyden tai jo olemassa olevien perussairauksien tilannetta. (Heikka ym. 2009; Anttonen ym. 2019.)

Suun terveyden ennaltaehkäisy alkaa varhain

Lapsen suun terveyden edistämisen perustana on määräaikaiset suun terveystarkastukset, joissa seurataan suun terveydentilaa, sen kehitystä ja havaitaan mahdollinen hoidon tarve ajoissa. Lisäksi annetaan yksilöllistä ennaltaehkäisevää ohjausta sekä hoitoa. Tarkastuksissa korostetaan omahoidon ja hyvien terveystottumusten merkitystä. Suomessa lasten määräaikaisista suun terveystarkastuksista on säädetty asetuksella, joten ne toteutetaan suunnitelmallisesti neuvola- ja kouluikäisten lasten kohdalla. Varhainen suun sairauksien havaitseminen sekä kohdennetut ehkäisevät hoitotoimenpiteet, ovat yksilötasolla tärkeimmät keinot hallita suun sairauksia sekä tukea omahoitoa kotona. (Anttonen ym. 2019; Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2024; Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2025.)

Suun terveyden ja yleisterveyden riskitekijät ovat usein samoja, minkä vuoksi terveyden edistäminen edellyttää jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä. Suun terveyttä edistävä ohjaaminen suun terveystottumuksissa on erityisen tärkeää; suuhygienia- ja ravintotottumukset, ksylitolin sekä fluorin käyttö. Eri ikäkausien suun terveyteen liittyvät tekijät ovat olennaista huomioida suun terveydenhoidossa. (Heikka ym. 2009; Karies (hallinta): Käypä hoito- suositus 2023.) Vanhempien roolilla on iso merkitys lapsen suun terveyden ylläpidossa, mutta suun terveydenhuollon ammattilaisien tehtävä on puolestaan taata tarvittava ohjaus ja tuki perheelle. (Anttonen ym. 2019; Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2024.)

Yhteinen vastuu lapsen suun terveydestä

Lapsen hyvä suun terveys edellyttää niin huoltajien kuin suun terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä ja julkisen suun terveydenhuollon tukea. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet, perheiden tukeminen sekä tasa-arvoiset suun terveyspalvelut edistävät lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kaventavat terveyseroja. Varhaislapsuudessa opitut hyvät suun omahoidon tottumukset kantavat usein pitkälle aikuisuuteen, minkä vuoksi lapsen suun terveydenhuolto on merkityksellinen osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. On tärkeää muistaa, että hyvä suun terveys on jokaisen lapsen oikeus. (Anttonen ym. 2019; Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2024.)

Lasten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön vaikutukset

Lapsen suun terveys on olennainen osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, sillä suun terveydellä on laaja-alaisia vaikutuksia lapsen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Hyvä suun terveys tukee lapsen ravitsemusta, puheen kehitystä, hyvää arkea ja myönteistä minäkuvaa. Kun suun terveyden edistäminen integroidaan osaksi perheiden arkea ja varhaisen tuen palvelujärjestelmää, voidaan vaikuttaa lapsen terveys- ja hyvinvointipolkuun pitkälle tulevaisuuteen.

Suun terveyden edistäminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä, jossa perheet, huoltajat, varhaiskasvatus, neuvolapalvelut ja suun terveydenhuollon ammattilaiset toimivat yhteisen tavoitteen – lapsen hyvinvoinnin – eteen. Perheiden moniammatillinen ohjaaminen, varhainen puuttuminen mahdollisiin riskitekijöihin sekä selkeät ja saavutettavat palvelut ovat keskeisiä keinoja lapsuusajan mahdollisten terveyserojen kaventamisessa. Julkisen suun terveydenhuollon rooli on tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet suun terveyden ylläpitoon riippumatta perheen sosioekonomisesta taustasta.

Varhaislapsuudessa omaksutut suun omahoidon taidot, kuten säännöllinen harjaus fluoritahnalla, terveelliset välipalat ja sokerin käytön rajoittaminen, muodostavat perustan elinikäisille terveysvalinnoille. Siksi lapsen suun terveyden edistäminen on merkittävä yhteiskunnallinen investointi, joka tukee sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointia pitkällä aikavälillä ja mahdollistaa terveen aikuisuuden. Hyvä suun terveys ei ole vain terveyspalvelujen tavoite, vaan se on jokaisen lapsen perusoikeus ja osa laajempaa hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta.

Tuula Airaksisen ja Senja Tuppuraisen aiheeseen liittyvä opinnäytetyö löytyy Theseuksesta tammikuun 2026 loppupuolella.

---

Kirjoittajat:

Senja Tuppurainen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Asiasanat: savoniaAMK, YAMK, lapsen suun terveys, lapsen suun terveydenhuolto, suun terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy, lapsen hyvinvointi

---

Lähteet:

Anttonen, V., Blomqvist M., Alapulli, H., Methuen, M., Koskinen, S., Yli-Urpo, H., Rajavaara, P., Tanner, T., Lindholm P. & Könönen, E. 2019. Lasten ja nuorten suunterveys – tulevaisuuden näköaloja. Suomen hammaslääkärilehti 2020 (3), 30–36. https://www.apollonia.fi/wp-content/uploads/2020/03/0302-lasten-ja-nuorten-suunterveys-tulevaisuuden-nakoaloja.pdf. Viitattu 10.1.2026.

Hammaslääkäriliitto n.d. Suu ja yleisterveys. Verkkojulkaisu. https://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/yleistietoa-suunterveydesta/suu-ja-yleisterveys. Viitattu 10.1.2026.

Heikka, H., Hiiri, A., Honkala, S., Keskinen, H. & Sirviö, K. 2009. Terve suu. 1. painos. Helsinki: Oy Duodecim.

Karies (hallinta). Käypä hoito- suositus 2023. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025. https://www.kaypahoito.fi/hoi50127. Viitattu 10.1.2026.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. Lastensuojelun käsikirja. Päivitetty 2.12.2024. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/erityiskysymykset/ilmoitusvelvollisuus-lapseen-kohdistuvasta-vakivallasta. Viitattu 10.1.2026.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025. Suun terveystarkastukset. Päivitetty 26.2.2024. https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/aitiys-ja-lastenneuvola/suun-terveystarkastukset. Viitattu 10.1.2026.