Lasten kaltoinkohtelu, kuten laiminlyönti ja erilaiset hyväksikäytön muodot, ovat vakava ja laajalle levinnyt lasten hyvinvointia uhkaava ilmiö maailmanlaajuisesti. Sillä voi olla merkittäviä ja pitkäaikaisia seurauksia lapsen hyvinvoinnille. Arvioiden mukaan noin neljä miljoonaa lasta joutuu vuosittain kaltoinkohtelun kohteeksi. (Nordrehaug Åstrøm, A., Goplerud Berge, K., Birungi, N. & Vaksdal Brattabø, I. 2023.) Lapsen hammashoidon laiminlyönti on vakava kaltoinkohtelun muoto. Suun terveydenhuollon ammattilaisilla on tärkeä rooli lapsen terveyden ja hyvinvoinnin tunnistamisessa. Erityisesti silloin, kun vastaanotolla ilmenee merkkejä puutteellisesta suun omahoidosta, toistuvista peruuttamattomista poisjäänneistä tai hoitoon sitoutumattomuutena. (Tilander 2024, 14.)

Perheen olosuhteet voivat heijastua lapsen suun terveyteen

Vanhempien suun terveysongelmat, matala sosioekonominen asema ja taloudelliset vaikeudet sekä muut kuormittavat lapsuuden olosuhteet ovat yhteydessä lasten heikompaan suun terveyteen, kariesvaurioihin ja vähäisempään suun terveydenhuollon palvelujen käyttöön. (Hiilamo, A., Keski-Säntti, M., Mannevaara, M., Kallio, J., Harjunmaa, U. & Koskenvuo, K. 2023.) Lapsen hyvinvointi edellyttää sekä henkisesti että fyysisesti turvallisia kasvuolosuhteita. Jos vanhempien tai huoltajien kyky tukea ja kasvattaa lasta heikentyy, on erityisen tärkeää, että lapsen hammashoidossa suun terveyttä edistetään ja suun sairauksia ehkäistään tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon, koulun ja sosiaalipalveluiden kanssa. (Klingberg, G. Ridell, K. & Slåttelid Skeie, S. 2020.)

Huolen tunnistamisesta yhteistyöhön

Lapsen kaltoinkohteluun puuttuminen suun terveydenhuollossa vaatii ammattilaisilta rohkeutta. Suurin haaste kaltoinkohteluun puuttumisessa on epävarmuus lastensuojeluilmoituksen tekemisestä sekä pelko sen mahdollisista seurauksista. Tunteisiin ja moraaliin liittyvät pohdinnat voivat hidastaa puuttumista, vaikka lapsen etu sitä edellyttäisi. Huolen esiin tuominen lastensuojeluilmoituksella on kuitenkin keskeinen osa lapsen suojelemista. (Alapulli, Blomqvist, Tupola, Valkama & Nikkola 2022.) Terveydenhuollon ammattilaiset ovat velvollisia ilmoittamaan huolen herätessä lapsen tilanteesta lastensuojeluun (Lastensuojelulaki 417/2007, 25 §).

Suun terveydenhuollon ammattilaisen on tärkeää asettaa lapsen etu etusijalle kaikissa kaltoinkohteluun viittaavissa tilanteissa. Tämä edellyttää usein tiivistä moniammatillista yhteistyötä, johon kuuluvat myös lastensuojelupalvelut. Palveluiden välinen avoin ja toimiva viestintä ja yhteistyö on keskeistä, kaksisuuntainen tiedonkulku tukee lapsen edun toteutumista. (Rønneberg, A., Nordgarden, H., Skaare, A B. & Willumsen, T. 2019.)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lasten suunterveys huomioiden

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta suun terveydenhuollolla on merkittävä rooli perheiden kokonaisvaltaisessa tukemisessa. Suun terveydenhuollon vastaanottokäynnit tarjoavat mahdollisuuden kohdata lapsi ja vanhemmat säännöllisesti, mikä luo luontevan tilaisuuden keskustella arjen hyvinvoinnista, vanhemmuuden haasteista ja lapsen turvallisuudesta. Mikäli käyntejä ei hyödynnetä, on sekin tärkeä merkki mahdollisesta huolesta aiheeseen liittyen. Ennaltaehkäisevä työ, kuten vanhempien ohjaus, varhainen huolen puheeksi ottaminen ja perheen voimavarojen vahvistaminen, tukevat lapsen terveyttä laajasti ja voivat ehkäistä kaltoinkohtelun riskejä jo ennen niiden ilmenemistä. Suun terveydenhuollon ammattilaiset voivat näin toimia tärkeänä osana perheiden varhaista tukiverkostoa.

Lisäksi hyvinvoinnin edistäminen edellyttää rakenteellista ja yhteisöllistä näkökulmaa. Organisaatioiden tulee tarjota henkilöstölle koulutusta kaltoinkohtelun tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja ilmoitusvelvollisuudesta, jotta epävarmuus ja pelot eivät muodostu esteeksi lapsen suojelemiselle. Selkeät toimintamallit, työyhteisön tuki ja mahdollisuus konsultoida moniammatillisia tiimejä vahvistavat ammattilaisten valmiuksia toimia lapsen edun mukaisesti. Kun suun terveydenhuolto toimii osana laajempaa hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta, se voi vaikuttaa merkittävästi lasten turvalliseen kasvuympäristöön ja perheiden hyvinvointiin.

Tuula Airaksisen ja Senja Tuppuraisen aiheeseen liittyvä opinnäytetyö on luettavissa Theseuksesta tammikuun lopulla.

---

Kirjoittajat:

Tuula Airaksinen, hyvinvointikoordinaattoritutkinto-opiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Alapulli H, Blomqvist M, Tupola S, Valkama E, Nikkola E. 2022. Suomalaisten hammaslääkärien kokemuksia lasten hyväksikäytön ja laiminlyönnin käsittelemisestä päivittäisessä työssään. Acta Odontol Scand. lokakuu 2023; 81(7):534–540. https://doi.org/10.1080/00016357.2023.2209641. Epub 2023 8. toukokuuta. PMID: 37155363. Viitattu 8.1.2026.

Hiilamo, A., Keski-Säntti, M., Mannevaara, M., Kallio, J., Harjunmaa, U. & Koskenvuo, K. 2023. Toimeentulotuki ja hammasterveys lapsilla. https://www.apollonia.fi/wp-content/uploads/2024/02/toimeentulotuki-ja-lasten-hammasterveys.pdf. Viitattu 8.1.2026.

Klingberg, G. Ridell, K. & Slåttelid Skeie, S. 2020. Lasten suunterveys sosiaalisesti huono-osaisilla alueilla on suuri haaste. Suomen hammaslääkärilehti 2021 (8), 24–31. https://www.apollonia.fi/wp-content/uploads/2021/05/teema2021_-lasten-suunterveys-sosiaalisesti-huono-osaisilla-alueilla-on-suuri-haaste.pdf. Viitattu 8.1.2026.

Lastensuojelulaki 417/2007. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/417. Viitattu 2.3.2025.

Nordrehaug Åstrøm, A., Goplerud Berge, K., Birungi, N. & Vaksdal Brattabø, I. 2023. Information sharing between the dental healthcare and child welfare services regarding child maltreatment—A repeated cross-sectional study in Norway. International Journal of Paediatric Denistry 00, 1–11. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ipd.13150. Viitattu 7.1.2026. Viitattu 8.1.2026.

Rønneberg, A., Nordgarden, H., Skaare, A B. & Willumsen, T. 2019. Barriers and factors influencing communication between dental professionals and Child Welfare Services in their everyday work. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ipd.12507. Viitattu 8.1.2026.

Tilander A. 2024. Vammoja lapsen kasvoissa, pitäisikö epäillä kaltoinkohtelua? Suomen hammaslääkärilehti 12 (8), 14–15. Viitattu 8.1.2026.