Yhteiskunnallisten työelämän muutosten sekä työväestön ikääntymisen vuoksi työhyvinvointiin, työuran jatkuvuuteen ja kestävän työuran edistämiseen on kiinnitettävä huomiota työntekijäresurssien riittävyyden varmistamiseksi. Luontoa voitaisiin hyödyntää työhyvinvointia edistävänä ja siten kestävään työuraan vaikuttavana tekijänä yhä enemmän. Kylmäluoma (2025) tarkasteli kirjallisuuskatsauksena tekemässään opinnäytetyössä luonnon hyvinvointivaikutusten, työhyvinvoinnin ja työuran kestävyyden välistä yhteyttä. Työhyvinvoinnin ja työssä tarvittavien resurssien edistäminen ja ylläpito vaikuttavat työuraan ja sen jatkuvuuteen, ja organisaatiotuen rooli on tässä merkittävä (De Vos, Van der Heijden & Akkermans 2020). Opinnäytetyö lähestyi aihetta luontolähtöisesti osoittaen luonnon vaikuttavuutta ja luontoperustaisia keinoja työhyvinvoinnin ja kestävän työuran edistämiseksi. Opinnäytetyö liittyy Savonian TasapainoaTyöhön-hankkeeseen, jossa vaikutetaan työhyvinvointiin lisäämällä voimavaroja työhön ja tukemalla siten työntekijöiden jaksamista.

Terveys, onnellisuus ja tuottavuus luonnon hyvinvointivaikutusten tuloksena

Luonnon hyvinvointivaikutusten ja työhyvinvoinnin yhteyttä tarkasteltiin opinnäytetyössä kestävän työuran teorian ja mallin (De Vos, Van der Heijden & Akkermans 2020) kautta. Tulokset esitetään työuraa kuvaavien terveys, onnellisuus ja tuottavuus -indikaattoreiden kautta.

Luonnon hyvinvointivaikutukset vähentävät stressiä ja auttavat palautumaan työn aiheuttamasta rasituksesta. Tämä näkyi fysiologisina elpymismuutoksina, kuten verenpaineen, sykkeen ja lihasjännityksen muutoksina. (Salonen & Törnroos 2019; Lipponen ym. 2022; Gonçalves ym. 2023.) Työtaukojen aikainen luontoaltistus lisäsi työhyvinvointia ja auttoi siten työstressistä palautumiseen (Salonen & Törnroos 2019; De Bloom ym. 2017). Luonnon hyvinvointivaikutukset vaikuttivat positiivisesti työntekijöiden toiminta- ja työkykyyn vähentäen myös kipua (Lipponen ym. 2022).

Luontointerventiot ja työpaikkojen luontoelementtejä sisältävät ympäristöt lisäävät hyvinvoinnin kokemista virkistäen, rentouttaen ja rauhoittaen. (Lipponen ym. 2022; De Bloom ym.2017; Gonçalves ym. 2023). Tulosten mukaan luontoaltistus vähensi kyynisyyttä ja riittämättömyyden tunteita työssä (Hyvönen ym. 2018) ja interventioiden kautta saatiin lisää työssä tarvittavia voimavaroja, aikaansaaden siten myös työuupumusta vähentävää vaikutusta (Lipponen ym. 2022). Työpäivän aikainen luontoaltistus vaikutti hyvinvointiin ja helpotti väsymystä ja ärtyneisyyttä. Luontoyhteys ja tauot luontoympäristössä lisäsivät keskittymiskykyä ja auttoivat rentoutumaan, rauhoittumaan, palautumaan ja elpymään työn rasituksista. (De Bloom ym. 2017; Gonçalves ym. 2023.) Vapaa-ajan luontoaltistus liittyi työntekijöiden itsensä toteuttamisen mahdollisuuteen, henkiseen kasvuun sekä hyvinvoinnin, elinvoiman ja onnellisuuden kokemiseen (Korpela ym. 2017).

Luontoaltistuminen kohottaa mielialaa ja vaikuttaa positiivisesti mielenterveyteen. Tulosten mukaan luonto liittyi toivon kokemiseen, onnellisuuteen ja elinvoimaisuuteen. (Salonen & Törnroos 2019, 9–13, 15; Hyvönen ym. 2018; Lipponen ym. 2022.) Luontointerventiot, -altistus ja työpaikkojen luontoelementit vaikuttivat hyvinvointiin ja edistivät työntekijän tervehtymistä ja kuntoutumista. Luonto auttoi tervehtymistä mahdollistamalla asioiden läpikäymistä sekä tasapainottamalla yksityis- ja työelämän arvoja. (Salonen & Törnroos 2019, 11–13, 15.)

Luontoyhteys ja korkeat luontoaltistusprofiilit liittyvät elinvoiman kokemukseen, työhyvinvointiin, vähäiseen työuupumiseen, työlle omistautumiseen ja työhön sitoutumiseen (Gonçalves ym. 2023; Hyvönen ym. 2018). Tulosten mukaan sisäluontoaltistus lisäsi valppautta (Gonçalves ym. 2023) ja ulkoluontoaltistus liittyi positiivisesti luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisukykyyn, ja siten työssä suoriutumiseen ja työn tuottavuuteen (Sadick & Kamardeen 2020.) Organisaatiot hyötyivät luontointerventioiden tai luontoelementtien käytöstä, koska ne liittyvät sairauspoissaolojen ja aikaisten eläköitymisien vähenemiseen ja siten vaikuttavat suorituskykyyn, kustannuksiin ja taloudelliseen tulokseen (Manka & Manka 2023, 73; Sadick & Kamardeen 2020).

Luontoperusteiset keinot työhyvinvoinnin ja kestävän työuran edistämisessä

Luontoperustaisia keinoja voidaan käyttää työhyvinvoinnin ja kestävän työuran tukemiseen. Luontoympäristössä tapahtuvaan fyysiseen aktiivisuuteen kannustaminen, eli organisaatiotuki, on yksi työhyvinvointia edistävä keino (Korpela ym. 2017; Tyrväinen ym. 2024). Luontoaltistus voi olla myös organisaatioiden hyvinvointistrategian osa. Työntekijöille järjestetään mahdollisuuksia luontoaltistukselle sekä sisällä että ulkona, ja heitä kannustetaan luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämiseen. (Sadick & Kamardeen 2020; Korpela ym. 2017.)

Biofiilisellä työpaikkasuunnittelulla luonnon hyvinvointivaikutuksia saadaan työpaikoille. Työtauot voidaan viettää esimerkiksi ulkotiloissa, kuten terasseilla, tai sisätaukotiloissa voidaan hyödyntää luontoelementtejä viherhuoneiden tapaan. (De Bloom ym. 2017; Gonçalves ym. 2023.) Biofiilista suunnittelua voidaan toteuttaa myös virtuaaliluontohuoneissa. Virtuaaliluonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää helposti esimerkiksi kahvi- ja ruokailutiloissa tai muissa taukotiloissa käyttämällä luonnonääniä, -kuvia tai -elementtejä taustalla. Virtuaaliluonnon vaikutuksia hyödynnetäänkin usein erilaisissa odotustiloissa, kuten sairaaloissa, joissa ihmiset odottavat vuoroaan ja tarvitsevat rauhoittavaa ympäristöä. Myös työpaikat hyötyvät rauhoittavasta ja palauttavasta taukoympäristöstä. (Ojala ym. 2019.)

Luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin edistämisessä myös lähiluontoympäristöä hyödyntämällä. Työntekijöille mahdollistetaan ulkoilumahdollisuus lähiluonnossa taukojen aikana työorganisaation ulkopuolella ja työnantaja voi myös kannustaa työntekijää pistäytymään lähiluonnossa työmatkalla jo ennen töiden alkua tai niiden loputtua. (Hyvönen ym. 2018.) Luontointerventiot ovat työterveyshuoltoon sopivia, työhyvinvointia edistäviä lähestymismalleja, jotka lisäävät hyvinvointia ja auttavat palauttamaan työssä tarvittavia voimavaroja takaisin työskentelyyn parhaimmillaan jo työpäivän aikana. Siten ne tukevat työhyvinvointia ja samalla työuran kestävyyttä. (Bjornstad ym. 2015; De Bloom ym. 2017; Lipponen ym. 2022.)

Luontoperustaisilla keinoilla voidaan edistää työhyvinvointia ja kestävän työuran toteutumista. Työuran muutokset ja kestävän työuran toteutuminen vaativat sekä työntekijältä että työorganisaatioilta muutosvalmiutta ja sopeutumista yksityis- ja työelämän tarpeiden mukaisesti. Työhyvinvointia ja työssä tarvittavia resursseja tulee turvata ja hallita jo ennakoiden. Työhyvinvointia ja -uraa on kehitettävä aktiivisesti ja organisaatiotuen merkitys on tässä tärkeää. (De Vos ym. 2020.) Luonnon hyödyntäminen työhyvinvoinnin ja kestävän työuran toteutumisessa onkin yksi tulevaisuuden työelämän kehittämiskohteista.

Kirjoittajat: Nina Kylmäluoma, hyvinvointikoordinaattori YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Pehkonen, YTM, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Bjornstad S., Patil G. G. & Raanaas R. K. 2015. Nature contact and organizational support during office working hours: Benefits relating to stress reduction, subjective health complaints, and sick leave. Sage Journals 53 (1). https://journals.sagepub.com/doi/full/10.3233/WOR-152211. Viitattu 15.11.2024.

De Bloom, J., Sianoja, M., Korpela, K., Tuomisto, M., Geurts, S. & Kinnunen, U. 2017. Effects of park walks and relaxation exercises during lunch breaks on recovery from job stress: Two randomized controlled trials. Journal of Environmental Psychology. 51, 14–30. https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201706021785. Viitattu 15.12.2024.

De Vos, A., Van der Heijden, B. & Akkermans, J. 2020. Sustainable careers: Towards a conceptual model. Journal of Vocational Behavior, 117. https://doi.org/10.1016/j.jvb.2018.06.011. Viitattu 15.12.2024.

Gonçalves, G., Sousa, C., Fernandes, M. J., Almeida, N. & Sousa, A. 2023. Restorative Effects of Biophilic Workplace and Nature Exposure during Working Time: A Systematic Review. International Journal of Environmental Research and Public Health 20 (21), 6986. https://www.mdpi.com/1660-4601/20/21/6986. Viitattu 15.12.2024.

Hyvönen, K., Törnroos, K., Salonen, K., Korpela, K., Feldt, T. & Kinnunen, U. 2018. Profiles of Nature Exposure and Outdoor Activities Associated with Occupational Well-Being Among Employees. Frontiers in Psychology, 9 (754). https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.00754. Viitattu 15.12.2024

Korpela, K., De Bloom, J., Sianoja, M., Pasanen, T. & Kinnunen, U. 2017. Nature at home and at work: Naturally good? Links between window views, indoor plants, outdoor activities and employee well-being over one year. Landscape and Urban Planning 160, 38–47. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0169204616302717?via%3Dihub. Viitattu 15.12.2024.

Lipponen, M., Hallikainen, V. & Kilpeläinen, P. 2022. Effects of Nature-Based Intervention in Occupational Health Care on Stress – A Finnish Pilot Study Comparing Stress Evaluation Methods. Journal of Multidisciplinary Healthcare 15, 577–593. https://www.dovepress.com/article/download/74015. Viitattu 15.12.2024.

Manka, M. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3. painos. Helsinki: Alma Talent. https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.savonia.fi/teos/GAFBJXETEB#kohta:JOHDANTO/piste:t27J. Viitattu 23.1.2024.

Ojala, A., Neuvonen, M., Leinikka, M., Huotilainen, M., Yli-Viikari, A. & Tyrväinen, L. 2019. Virtuaaliluontoympäristöt työhyvinvoinnin voimavarana: Virtunature-tutkimushankkeen loppuraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 51/2019. Helsinki: Luonnonvarakeskus. https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/544530/luke-luobio_51_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 2.1.2024.

Sadick, A. & Kamardeen, I. 2020. Enhancing employees’ performance and well-being with nature exposure embedded office workplace design. Journal of Building Engineering 32, 101789. https://doi.org/10.1016/j.jobe.2020.101789. Viitattu 15.10.2024.

Salonen, K. & Törnroos, K.. 2019. Luontointerventiot hyvinvoinnin tukena Green Care -toiminnassa. Kuntoutus, 42(1), 5–17. https://journal.fi/kuntoutus/article/view/97231. Viitattu 15.12.2024.

TasapainoaTyöhön 2023-2026. Voimavaroja arkeen. https://tasapainoatyohon.fi/hanke/. Viitattu 1.7.2024.

Tyrväinen, L., Halonen, J., Pasanen, T., Ojala, A., Täubel, M., Kivelä, S., Leskelä, A.-R., Pennanen, P., Manninen, J., Sinkkonen, A., Haahtela, T., Haveri, H., Grotenfelt-Enegren, M., Lankia, T. & Neuvonen, M. 2024. Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2024. Helsinki: Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-963-5. Viitattu 1.10.2024.