Sainz-Rubio ja Rovira-Mas totesivat vuonna 2020 julkaistussa artikkelissaan, että tulevaisuuden älymaatalous keskittyy kestävään ruoantuotantoon. Tämä tarkoittaa, että tuotantoprosesseissa hyödynnetään tekoälyä ja robotiikkaa, jotta voidaan tuottaa ravitsevaa ruokaa kaikille ihmisille ympäristöä suojellen.

Ruokaketju on keskellä suurta teknologista murrosta, joka tuo uusia ansaintamahdollisuuksia ja vaatii uudistumista. Digitalisaatio mahdollistaa kustannustehokkuuden, ajantasaisen tuotannon ohjauksen, tasalaatuiset ja jäljitettävät tuotteet sekä kilpailukyvyn viennissä. Lisäksi se edellyttää tehokasta tiedon hallintaa ja vaihtoa. Suomalaisen ruokaketjun on päätettävä, johtaako se kehitystä vai seuraako perässä. (Karhinen 2019.)

Suomen maataloustuotannon kehittäminen digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämisessä kohti edelläkävijämaiden tasoa on tärkeä tavoite. Vuonna 2017 vain joka kymmenes suomalainen maatila käytti tuotannossaan runsaasti automaatiotekniikkaa tai muuta avustavaa tekniikkaa. Automaatiotekniikan käyttö oli yleisempää peltoalaltaan keskikokoa suuremmilla tiloilla, mutta jopa 40 prosentilla tiloista ei vielä tuolloin ollut käytössään mitään listatuista järjestelmistä. (Karttunen 2019a.)

Yhdysvallat on johtava maa maatalouden digitalisaatiossa ja tekoälyn hyödyntämisessä. Maatilat käyttävät laajasti täsmäviljelyteknologioita, kuten satelliittikuvantamista, droneteknologiaa ja tekoälypohjaisia analytiikkatyökaluja. Tämä mahdollistaa tarkemman sadon ennustamisen, resurssien tehokkaamman käytön ja ympäristövaikutusten vähentämisen. Alankomaat hyödyntävät laajasti automaatiota ja robotiikkaa kasvihuoneviljelyssä. Lisäksi he ovat vertikaaliviljelyn ja hydroponiikan edelläkävijöitä. Australiassa maatalouden digitalisaatio on edennyt pitkälle erityisesti suurilla karjatiloilla, joilla IoT-teknologioita käytetään eläinten terveyden ja sijainnin seurantaan karjanhoidon tehokkuuden ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.

Maatalouden digitalisaatio ja tekoälyn hyödyntäminen ovat kasvussa myös Suomessa. Erityisesti peltoviljelyssä uuden teknologian käyttöönotto on kuitenkin edennyt hitaasti. Syitä tähän ovat muun muassa vanhan ja uuden teknologian yhteensovittamishaasteet, tietoliikenneyhteyksien puutteet, epäluulot uuden teknologian käytettävyyttä kohtaan, korkea hinta ja tiedon puute. Näiden haasteiden ratkaiseminen on keskeistä, jotta automaatiotekniikan hyödyt voidaan saavuttaa laajemmin. (Karttunen 2019b.)

Suomessa kasvinviljelyssä on jo käytössä esimerkiksi traktoreiden ja puimureiden paikannusjärjestelmiä, ajolinjaopastimia, täsmäviljelylaitteistoja sekä droneja kasvuston ilmakuvauksissa. Kotieläintuotannossa vakiintuneita teknologioita ovat automaattiset lypsy-, ruokinta- ja lannanpoistojärjestelmät sekä eläinten aktiivisuusmittarit ja tuotannon ohjausjärjestelmät. Lisäksi erilaiset tietoa keräävät mittauslaitteet ovat lisääntymässä. (Karttunen 2019b.) On kuitenkin huomioitavaa, että automaation hyödyntäminen kotieläintuotannossa vaihtelee eläinlajista ja tuotantosuunnasta riippuen. Lypsylehmillä uutta teknologiaa hyödynnetään runsaimmin (Karttunen 2019a).

Työtehoseuran uusimman yrittäjäkyselyn mukaan eritasoisen ajoautomatiikan käyttö ja ISOBUS-yhteensopivuus traktorissa tai työkoneissa on yleisintä uutta teknologiaa suomalaisilla maatiloilla. Uusia investointeja harkitaan yleisimmin peltoalaltaan suurilla tiloilla. Suurilla tiloilla suhtautuminen teknologiaan on myös positiivisempaa ja käyttö yleisempää. (Karttunen 2025.)

Maatalousteknologian tulevaisuuskuvat

Lähitulevaisuudessa yleistyviä automaatiotekniikoita on runsaasti, mutta täysin automatisoitujen traktoreiden, puimureiden ja peltorobottien odotetaan tulevan markkinoille vasta useiden vuosien kuluttua. Hankintahintojen odotetaan laskevan, samalla kun järjestelmien kestävyys, tarkkuus, käytettävyys ja valikoima paranevat. Samaan aikaan riippuvuus toimivista sähkö- ja tietoliikenneyhteyksistä sekä laadukkaasta huoltoverkostosta kasvaa. (Karttunen 2019b.)

Peltokasvituotannossa yleistyvä automaatiotekniikka sisältää traktoreiden automaattiohjauksen lisäksi konenäköön perustuvat ratkaisut rikkakasvien ja kasvitautien täsmätorjuntaan. Maaperän ja ilmaston olosuhteita mittaavat sensorit ovat yleistymässä. Muita merkittäviä ratkaisuja ovat automaattinen työajan ja panosten käytön optimoiva työkirjanpito ja työtehtäviä suorittavat dronet, joita voidaan jo nykyisellään käyttää peltojen kuvaukseen ja lannoitteiden levitykseen. (Karttunen 2019b.)

Kotieläintuotannossa yleistyvää automaatiotekniikkaa ovat lattialla itsekulkevat ruokinta- ja rehunkäsittelyrobotit, automaattilypsyllä varustetut karusellilypsyasemat, lantarobotit sekä tuotantotilojen pesurobotit. Lisäksi eläinten liikkumista ja hyvinvointia seuraava automatiikka lisääntyy vauhdilla. (Karttunen 2019b.)

Tulevaisuudessa peltokasvituotannossa saatetaan nähdä aurinkovoimalla toimivia kasvinsuojelurobotteja sekä autonomisia peltorobotteja tai robottiryhmiä, jotka korvaavat perinteiset traktori-työkoneyhdistelmät. Kotieläintuotantoon on kehitteillä märehtijöiden ilmastostovaikutuksia vähentäviä ilmanvaihtoratkaisuja ja virtuaalisia laidunaitoja, jotka perustuvat kaulatranspondereihin ja reaaliaikaiseen paikannukseen. Lisäksi dronien käyttö eläinten havainnointiin tuotantorakennuksissa on yksi mahdollisuus. (Karttunen 2019b.)

Hyödyt, haasteet ja mahdollisuudet

Automaatio voi parantaa maataloustuotannon sato- ja tuotostasoa, työkustannusten ja työkuormituksen hallintaa, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Sillä on positiivinen vaikutus myös tuotteiden laatuun ja jäljitettävyyteen, alan julkisuuskuvaan sekä energiatehokkuuteen ja ympäristökuormituksen hallintaan. (Karttunen 2019b.)

Haasteita ovat korkeat kustannukset, osaamisvajeet, järjestelmien yhteensopimattomuus sekä tietosuojaan, tiedon omistajuuteen ja ohjelmistojen käytettävyyteen liittyvät kysymykset. Sähkö- ja tietoliikenneverkkojen toimintavarmuuden parantaminen sekä häiriötilanteisiin varautuminen on tärkeää, jotta digitaaliset ratkaisut voivat toimia luotettavasti myös poikkeustilanteissa. Tämä edellyttää investointeja infrastruktuuriin, kyberturvallisuuteen sekä eri toimijoiden osaamisen kehittämistä. (Karttunen 2019b.)

Työtehoseuran tuoreen kyselyn mukaan paikannushäiriöt aiheuttivat haasteita viljelijöille esimerkiksi ajoautomatiikan käytössä. Lähes puolet paikannusteknologiaa käyttäneistä ilmoitti, että vuonna 2024 häiriöitä esiintyi erityisesti traktorilla tehtävissä kasvintuotannon töissä, kuten kylvössä, ruiskutuksessa ja lannoituksessa. Häiriöitä esiintyi kaikkialla Suomessa ja niiden tiedettiin tai arvioitiin yleisimmin johtuvan aurinkomyrskyistä, valtiollisesta häirinnästä tai katvealueista. (Karttunen 2025.)

Automaatio tarjoaa mahdollisuuksia maataloustuotannon kilpailukyvyn, työolosuhteiden ja työn tuottavuuden kehittämiseen. Koko ruokaketju hyötyy uusien teknologioiden käyttöönotosta sekä laaduntarkkailun, datankeruun ja jäljitettävyyden tehostumisesta. Tämä edellyttää, että ruokaketjun osapuolten lisäksi myös tutkimus, koulutus ja asiantuntijapalvelut kehittävät automaatioteknistä osaamistaan. (Karttunen 2019b.)

Kehittyvä tekoäly

Tekoälyllä on merkittävä rooli maatalouden kehityksessä, ja sen käyttö yleistyy jatkuvasti. Tekoäly analysoi, yhdistää ja tuottaa uutta tietoa keräämänsä datan perusteella (Backman 2020). Tämä voi auttaa viljelijöitä suunnittelemaan työtehtäviä ja tekemään tietoisia päätöksiä resurssien kohdentamisesta parantaen satoja ja työskentelyn tehokkuutta.

Tekoälypohjaisten kuvantunnistusjärjestelmien avulla voidaan analysoida viljelykasvien kuvia sairauksien, tuholaisten ja ravinteiden puutteen havaitsemiseksi, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin ja kohdennetut toimenpiteet. Kotieläintuotannossa tekoäly seuraa vastaavasti eläinten liikkumista ja hyvinvointia.

Älykkäät maatalouslaitteet, kuten tekoälyohjatut robotit ja dronet, suorittavat tehtäviä suurella tarkkuudella. Samalla ne vähentävät ihmistyön tarvetta ja parantavat tehokkuutta. Tekoäly luo mahdollisuuksia, joita hyödyntämällä voidaan parantaa monipuolisesti maatalouden tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä (Euroopan parlamentti 2025).

Vertaistekno-hanke

Vertaiskokemuksilla ja pienryhmillä uutta teknologiaa maatiloille -kehittämishanke pyrkii edistämään uuden teknologian käyttöönottoa maatiloilla. Hankkeessa kerätään, tuotetaan ja levitetään käytännönläheistä tietoa uuden teknologian käyttöönotosta ja käytöstä vertaiskokemusten ja pienryhmätoiminnan avulla. Vertaistekno-hanke on saanut rahoituksen EU:n maatalous- ja maaseuturahastosta, jonka on myöntänyt Hämeen ELY-keskus. Hanke on käynnissä 1.1.2024 – 31.12.2025.

Hankkeen aikana on järjestetty monipuolisia pienryhmätapaamisia erilaisten teknologioiden parissa. Testaukset on dokumentoitu ja kokemuksista viestitään muille viljelijöille sekä valtakunnallisesti. Lisäksi hankkeen aikana on toteutettu laajamittainen yrittäjäkysely viljelijöiden uusien teknologioiden käyttöönotosta ja kiinnostuksesta, jonka tuloksia on hyödynnetty tämänkin artikkelin kirjoittamisessa.

Hankkeen tuotoksista ja tuloksista tullaan viestimään aktiivisesti loppuvuoden 2025 aikana. Löydät hankkeen somesta #vertaistekno ja julkaisut osoitteesta: https://laari.info/kaynnissa-olevat-hankkeet/vertaistekno/

Tämän tekstin laatimisessa on osittain hyödynnetty Copilot-tekoälysovellusta tiedonhaun ja tekstin muotoilun tukena.

---

Kirjoittaja: Janina Sivonen, Projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, janina.sivonen@savonia.fi

---

Lähteet:

Backman, Juha 2020. Tekoäly viljelyssä ja maataloudessa. Artikkeli. Verkkojulkaisu. https://www.digimaatalous.fi/tekoaly-viljelyssa-ja-maataloudessa/

Euroopan parlamentti 2025. Tekoäly: mahdollisuuksia ja uhkia. Artikkeli. PDF-tiedosto. https://www.europarl.europa.eu/pdfs/news/expert/2020/10/story/20200918STO87404/20200918STO87404_fi.pdf

Karhinen, Reijo 2019. Uusi alku. Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161359/MMM_3_2019_Turvallista%20ruokaa%20Suomesta.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Karttunen, Janne 2019a. Automaatiotekniikka maatiloilla – yleisyys, hyödyt ja haasteet. Työtehoseuran julkaisuja 437/2019. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/189378/tj_437_Automaatiotekniikka_maatiloilla.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Karttunen, Janne 2019b. Automaatiotekniikan nykytila ja tulevaisuudennäkymät maataloustuotannossa. Työtehoseuran julkaisuja 438/2019. https://www.tts.fi/wp-content/uploads/2023/08/TJ438_Automaatiotekniikan_nykytila_ja_tulevaisuudennakymat_maataloustuotannossa.pdf

Karttunen, Janne 2025. Paikannus toimii, ei toimi ja toimii taas. Kolumni. Verkkojulkaisu. https://www.agrimedia.fi/paikannus-toimii-ei-toimi-ja-toimii-taas/

Sainz-Rubio, Verónica & Rovira-Más, Francisco 2020. From Smart Farming towards Agriculture 5.0: A Review on Crop Data Management. Agronomy 2020, 10(2), 207. https://www.mdpi.com/2073-4395/10/2/207