Vihreä siirtymä, teknologian kehitys ja muut megatrendit tulevat muuttamaan työelämää monin tavoin. Tulevaisuudessa työurat voivat olla sirpaleisia ja toimeentulo koostua useista erilaisista työn muodoista kuten yrittäjyydestä, palkkatyöstä sekä näiden yhdistelmistä. Monia vanhoja töitä voi kadota samalla kun uusia syntyy, ja samalla työttömyys voi kohdata yhä useampia. (Kokkinen ym. 2020.) Työ ei ole vain toimeentulon lähde, vaan myös tärkeä osa identiteettiä sekä yhteys muihin ihmisiin ja koko yhteiskuntaan (Näre & Näre 2022; 2023). Työn ja riittävän toimeentulon turvaaminen ovatkin osa YK:n Agenda2030-ohjelman kestävän kehityksen tavoitteita, joiden perimmäisenä tarkoituksena on se, ettei ketään unohdeta hyvinvoinnin ulkopuolelle (United Nations 2015).

Tämän Savonia Pro -artikkelin taustalla on YAMK-opinnäytetyö, jossa tarkasteltiin suomalaisten työttömyyskassojen toimintaa Agenda2030-ohjelman näkökulmasta (Pesonen 2026). Työssä kartoitettiin teemahaastattelujen avulla, mitä Agenda2030-tavoitteet tarkoittavat työttömyyskassojen toiminnassa ja miten kassat edistävät niitä.

Kestävä kehitys on paljon muutakin kuin ympäristötekoja

Kestävästä kehityksestä puhuttaessa ensimmäinen ajatus liittyy usein ympäristökysymyksiin, mutta kestävä kehitys on paljon muutakin kuin ekologisia toimia. Kestävyyttä voidaan edistää huomioimalla myös sosiaaliset ja taloudelliset ulottuvuudet, kuten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden turvaaminen sekä toimivien ja luotettavien instituutioiden vahvistaminen (Suomen kestävän kehityksen toimikunta n.d.).

Suomen Agenda2030-tiekartassa työ, osaaminen ja hyvinvointi ovat keskiössä, ja tavoitteiden toimeenpanossa korostuvat oikeudenmukaisuus, osallisuus sekä heikommassa asemassa olevien tukeminen (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2022). Monien organisaatioiden toiminta ei aiheuta suurta ympäristökuormaa, mutta sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden sekä vastuullisten toimintatapojen edistämisessä vaikuttavuus voi olla sitäkin suurempi.

Työ on toimeentuloa, osallisuutta ja turvaa

Työ on toimeentulon lisäksi osa laajempaa elämänpiiriä, johon kytkeytyy muun muassa yhteisöön kuuluminen, merkityksellisyys ja uuden oppiminen. Työttömyys puolestaan on usein kriisi, joka heikentää hyvinvointia, lisää epävarmuutta ja voi vaikeuttaa työllistymistä sekä eristää yhteiskunnan mahdollisuuksista. Vaikutukset voivat olla pitkäkestoisia, ja esimerkiksi nuorten ja maahan muuttaneiden tukeminen ja yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen olisi erityisen tärkeää. (Koivunen 2023, Näre & Näre 2022; 2023; sosiaali- ja terveysministeriö 2022.)

Työttömyyskassoille tuli heinäkuusta 2024 alkaen mahdolliseksi tarjota jäsenilleen erilaisia työllisyyttä tukevia palveluita, kuten valmennuksia tai kursseja, joilla voidaan edistää uutta osaamista ja työnhakutaitoja (Työttömyyskassalaki 1 luku 1 §). Vuonna 2025 näitä palveluita käytettiin yhteensä noin 70 000 kertaa (Alaja 2026). Uusi tehtävä voi tuoda uudenlaisia mahdollisuuksia myös kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen.

Työttömyyskassojen kolme vastuullisuusroolia kestävyyden edistäjinä

Opinnäytetyön tutkimuksen perusteella työttömyyskassoille merkittävimmiksi näyttäytyivät Agenda2030:n tavoitteet, jotka liittyivät ihmisarvoiseen työhön, eriarvoisuuden vähentämiseen, ilmastokestävyyteen sekä hyvään hallintoon. Tuloksista hahmottui kolme vastuullisuusroolia, joita työttömyyskassojen toiminta edusti: roolit toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaajana, työllisyyden edistäjänä sekä vastuullisesti toimivana hyvän hallinnon toteuttajana.

Kaikissa kolmessa roolissa yhdistyi useita Agenda2030-tavoitteita, jotka läpileikkaavat yhteiskunnan ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia rakenteita. Toimeentulon turvaaminen voi vähentää taloudellista epävarmuutta, tukea hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä, jolloin vaikutukset ulottuvat yksilöstä laajemmin koko yhteiskuntaan. Hyvällä hallinnolla, kuten toiminnan läpinäkyvyydellä ja yhdenvertaisuutta edistävillä toimintatavoilla puolestaan luodaan luottamusta yhteiskunnan kannatteleviin rakenteisiin.

Työttömyyskassat voivat edistää kestävän kehityksen tavoitteita esimerkiksi uusilla työllisyyttä tukevilla palveluilla sekä tuomalla esille työttömyysturvassa havaittuja epäkohtia ja vaikuttamalla yhdenvertaisuutta vahvistavan lainsäädännön kehittämiseen. Ansioturvatietoisuuden lisääminen ja palveluiden saavutettavuus ovat ansioturvan kattavuuden parantamiseksi avainasemassa. Esimerkiksi nuorten ja maahan muuttaneiden saaminen ansioturvan piiriin nykyistä kattavammin olisi tärkeää.

Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että työllisyys, hyvinvointi, toimeentulo ja luottamus yhteiskunnan rakenteisiin kietoutuvat myös työttömyyskassojen toiminnassa tiiviisti yhteen. Työelämän muuttuessa työttömyyskassoilla voi olla aiempaa laajempi rooli paitsi toimeentulon turvaajina myös kestävän työelämän mahdollistajina.

---

Kirjoittajat

Heli Pesonen, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija, YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Maria Luojus, Kestävän tulevaisuuden yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Alaja, A. 2026. Työttömyyskassojen työllisyyspalveluja käytettiin viime vuonna noin 70 000 kertaa. Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön verkkotiedote. Päivitetty 7.5.2026. https://www.tyj.fi/blog/news/tyottomyyskassojen-tyollisyyspalveluja-kaytettiin-viime-vuonna-noin-70-000-kertaa/. Viitattu 12.9.2026.

Koivunen, T. 2023. Työ ja sen tekijät. Teoksessa Koivunen, T., Sippola, M. & Melin, H. (toim.). Työ elää. Murroksia, trendejä ja muutoksen suuntia Suomessa. Gaudeamus: Tallinna. 17–33.

Kokkinen, L., Ala-Laurinaho, A., Alasoini, T., Varje, P., Väänänen, A. & Toppinen-Tanner, S. 2020. Työelämässä vaikuttaa neljä keskeistä muutosvoimaa. Teoksessa Kokkinen, L. (toim.) Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Helsinki: Työterveyslaitos, 6–9. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-943-3.

Näre, S. & Näre, L. 2022. Työttömyys sattuu. Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa. Gaudeamus. eKirja.

Näre, L. & Näre, S. 2023. Työttömät odotustilassa ja aktiivimallin armoilla. Teoksessa Koivunen, T., Sippola, M. & Melin, H. (toim.). Työ elää. Murroksia, trendejä ja muutoksen suuntia Suomessa. Gaudeamus: Tallinna, 201–218.

Pesonen, H. 2026. Maksajasta mahdollistajaksi: Työttömyyskassat Agenda2030-tavoitteiden edistäjinä. Savonia ammattikorkeakoulu.

Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Toimintasuunnitelma köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:15. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9999-2.

Suomen kestävän kehityksen toimikunta n.d. Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. Verkkojulkaisu. https://kestavakehitys.fi/agenda-2030. Viitattu 13.9.2026.

Suomen kestävän kehityksen toimikunta 2022. Kestävän kehityksen toimikunnan Agenda2030 -tiekartta. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2022:9. Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-024-0.

United Nations 2015. Transforming our world: The 2030 Agenda for Sustainable Development. Resolution adopted by the General Assembly on 25 September 2015. https://docs.un.org/en/A/RES/70/1.