Syrjäseuduilla nuorten arkea määrittävät pitkät välimatkat, vaihtelevat palvelut ja se, löytyykö heille sopivaa tekemistä. InnoGS –hankkeessa tuodaan nuoret ja aliedustetutryhmät, sekä julkiset ja yksityiset toimijat yhteen kehittämään innostavia ja saavutettavampia aktiviteettimahdollisuuksia eri kohderyhmille.
Tässä artikkelissa käsitellään, mitä nuoret ja nuoret aikuiset toivovat – ja mikä voi estää osallistumista oman paikkakunnan aktiviteetteihin. Pohjana on käytetty nuorille teetettyä anonyymiä kyselyä, joka toteutettiin verkossa sosiaalisen median alustoilla.
Kysely toteutettiin valtakunnallisesti avoimena online-kyselynä syksyllä 2025 ja oli suunnattu 13-29-vuotiaille. Kyselyyn saatiin 89 vastausta.
Täysin uudenlaisen aiheen ympärillä ei olla, vaan nuorten harrastustoimintaa on selvitetty Suomessa jo useamman vuoden ajan erilaisin valtakunnallisin selvityksin ja tutkimuksin.
Nuorten harrastaminen
Vapaa-aikatutkimus 2022 osoittaa, että harrastaminen on edelleen yleistä: noin yhdeksän kymmenestä 7–29-vuotiaasta harrastaa, ja koettu vapaa-ajan määrä on pysynyt ennallaan koronasta huolimatta. Korona-aika kuitenkin ravisteli kenttää: harrastuksia sekä lopetettiin että aloitettiin, ja samanaikaisesti liikkuminen sekä pelaaminen lisääntyivät.
Ohjatun harrastuksen lopettamisen yleisimpiä syitä ovat ajan käyttö, motivaation hiipuminen sekä liialliseksi koettu tavoitteellisuus. Nuorista noin puolet haluaisi harrastaa aktiivisemmin, mutta esteinä on mm. taloudelliset haasteet, välinekustannukset, harrastuskaverien puute ja lähialueen tarjonnan rajallisuus.
”Mielekäs vapaa-aika sisältää ohjattujen harrastusten lisäksi paljon muutakin. Suosittuja vapaa-ajan viettotapoja ovat esimerkiksi pelaaminen, ajan viettäminen lemmikkien kanssa sekä valokuvaaminen ja videokuvaaminen.”
Vaihteleva vapaa-aika. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2022.
Nuorten ääni maaseuduilla
Nuorten Akatemian maaseutualueiden lasten- ja nuorten kuulemisessa nousi selkeitä toiveita: paremmat kulkuyhteydet, toimivampi netti, lisää harrastusmahdollisuuksia, lämpimiä hengailupaikkoja ja tapahtumia. Samalla he korostavat, että heidän mielipiteitään kuultaisiin aidosti – että nuoret saisivat olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa omaa elinympäristöään.
Kuulemisessa näkyi myös sukupuolten välinen ero nuorten viihtyvyydessä ja harrastuneisuudessa. Tytöt olivat poikia useammin tyytymättömiä maaseudulla asumiseen ja kokivat harrastusmahdollisuudet kapeammaksi. Nuorten viesti on kirkas: maaseutu tarvitsee enemmän tilaisuuksia osallisuuteen, yhdessä tekemiseen ja vaikuttamiseen. Kun nuoret saavat äänensä kuuluviin, syntyy yhteisö, joka on elävä, yhdenvertaisempi ja tulevaisuuteen katsova.
Teettämässämme nuorille kohdistetussa anonyymissä kyselyssä nousi samankaltaisia toiveita. Nuoret toivoivat paikallisia pelitapahtumia (laneja, pelikerhoja), monipuolisempia liikunnallisia aktiviteetteja (skeittipuisto, frisbeegolf, padel- ja koripallokenttiä), Discord-yhteisöjä ja luovia työpajoja. Uusien toimintamuotojen käynnistäminen vaatii kuitenkin resursseja, kuten tiloja, rahoitusta ja ohjaajia.
”Lisää digitaalista ”äksöniä”.”
Nuoren lainaus kyselystämme.
Syrjäseuduilla asuu myös erityisnuoria, maahanmuuttajataustaisia nuoria sekä niitä, joilla on oppimisvaikeuksia tai mielenterveyden haasteita. Nuorten osallistaminen kehittämiseen, huolellinen suunnittelu ja saavutettavuuden huomioiminen varmistavat, ettei kukaan jää ulkopuolelle.
Tekemistä, yhteisöä ja saavutettavuutta
Kyselyyn vastanneista suurin osa toivoi enemmän matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia, joita voisi toteuttaa kavereiden kanssa ilman sitoutumista tai suuria kustannuksia. Noin puolet korosti tarvetta tekemiselle iltaisin ja viikonloppuisin, kuten pelitoiminnalle, musiikkitiloille ja pienille tapahtumille.
Nuoret halusivat lisää paikkoja, joissa voi vain olla ja viettää aikaa turvallisesti, kuten nuorisotilat tai yhteisölliset kahvilat. Osa piti tärkeänä digitaalisia ja hybridimuotoisia aktiviteetteja, mutta samalla toivoi, että fyysiset kokoontumiset ja sosiaalinen yhdessäolo säilyisivät keskiössä. Merkittävimmiksi esteiksi osallistumiselle mainittiin heikot liikenneyhteydet, tiedon puute paikallisesta tarjonnasta ja tunne siitä, ettei nuorten ideoita kuunnella päätöksenteossa.
”Kaikenlaista kun tällä hetkellä ei ole tietojeni mukaan mitään toimintaa.”
Nuoren lainaus kyselystämme.
Digitaalisuus avaa nuorille uusia mahdollisuuksia osallistua ja toteuttaa omia ideoitaan. Nuorten digiosaaminen, motivaatio ja halu käyttää digitaalisia alustoja vaihtelevat kuitenkin suuresti. Nuorten osallistaminen ja erilaisten kokemusten huomioiminen suunnittelussa varmistavat, että digitaaliset ratkaisut tukevat kaikkien nuorten äänen kuulumista. Digitaaliset alustat, kuten some-/striimialustat ja Discord, voivat madaltaa kynnystä osallistua paikalliseen kasvokkaiseen toimintaan.
Nuorten toiveiden ytimessä on yhteys, osallisuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet. Kun nuoret osallistuvat itse suunnitteluun ja toteutukseen paikalliset resurssit huomioiden, myös pienet kylät voivat tarjota monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia, kohtaamispaikkoja ja merkityksellisiä kokemuksia, jotka tukevat nuorten hyvinvointia ja sitoutumista omaan yhteisöön.
Kirjoittajat:
Sami Partanen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, sami.partanen@savonia.fi
