Tämän artikkelin tarkoituksena on havainnollistaa esimerkin avulla, miten ammattikorkeakoulussa koulutusalojen välistä monialaista opetusyhteistyötä voidaan toteuttaa ja kehittää terveys- ja luovien alojen välillä. Tarkastelun pohjana käytämme Savonia-ammattikorkeakoulun Syövän ehkäisy, hoito ja hoitotyö -erikoistumiskoulutuksessa toteuttamaamme opetuskokeilua, jossa musiikkia ja luovuutta hyödynnettiin osana syöpään sairastuneen voimavarojen ja selviytyvyyden tukemista käsittelevää opintojaksoa. Artikkelin tavoitteena on tehdä näkyväksi koulutusalojen välistä opetusyhteistyötä ja kuinka monialainen pedagoginen toiminta voi vahvistaa opiskelijoiden tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia. Yhteistyön näkyväksi tekemisen tavoitteena on antaa vauhtia koulutusalojen yhteistyölle laajemmin.

Näyttöön perustuvaa monialaista törmäytystä

Monialainen yhteistyö käynnistyi 2024-2025 Syövän ehkäisy, hoito ja hoitotyö -erikoistumiskoulutuksen koulutuskokonaisuuden suunnittelun yhteydessä. Musiikin, luovuuden ja kulttuurin keinot ovat olleet osa syövän hoitotyön materiaaleja osana opintoja jo aiemmin muun muassa tutkimusartikkeleiden muodossa. Kansallinen syöpästrategia 2025–2035 korostaa elämänlaadun ja arjessa selviytymisen tukemista osana syövän ehkäisyä ja hoitoa, sillä syöpä ja erilaiset hoidot jättävät kuitenkin jälkensä. Strategia painottaa ihmislähtöisyyttä, elämänlaadun huomioimista ja kokonaisvaltaista tukea, ulottuen myös sairastuneen läheisiin. Strategiset tavoitteet edellyttävät hoito- ja kuntoutuspolkujen uudistamista, jotta psykososiaalinen tuki ja elämänlaadun huomioiminen vakiintuvat osaksi vaikuttavaa hoitotyötä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2025.) Suomessa todetaan vuosittain lähes 40 000 uutta syöpää ja väestön ikääntyessä määrän ennustetaan kasvavan. Jo yli 330 000 suomalaista myös elää syövän kanssa tai siitä parantuneena ja myös tämä määrä kasvaa koko ajan. (Seppä, Lappi-Heikkinen, Johansson, Malila, Pitkäniemi 2025.) Syöpästrategian hengessä näimme tärkeäksi vahvistaa syöpään sairastuneen elämänlaatua monialaisesti ja törmäyttää osaamisemme yhteen.

Kokemuksellisuus, osallisuus ja luovan toiminnan mahdollistaminen ovat keskeistä soveltavassa taidelähtöisessä työskentelyssä, jossa taiteen avulla luodaan myös yhteyttä tunteisiin, itseen ja toisiin (Karjalainen ym. 2019). Aina varsinaista musiikkiterapiaa, joka on näyttöön perustuva, vuorovaikutteinen kuntoutus- ja hoitomuoto (Suomen musiikkiterapiayhdistys ry, n.d.), ei ole saatavilla, ja toisinaan pedagoginen, vuorovaikutusta vahvistava toimintatapa on käyttökelpoinen ja perusteltu. Tutkimusnäyttö taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista ja niiden merkityksestä kommunikaation, ilmaisun ja kokemusten jäsentämisen tilana on viime aikoina lisääntynyt (THL, n.d.). Nykyään luova toiminta tunnistetaan perusoikeutena ja on erityisen tärkeää heille, jotka ovat haavoittuvassa asemassa tai tarvitsevat monialaista tukea (Kulttuurihyvinvointipooli 2025).

Luovat menetelmät opetuskokeilussa ja siitä tehdyt havainnot

Luovat menetelmät, erityisesti musiikki, valittiin mukaan kokeiluun tutkimustiedon pohjalta tiedostaen musiikin laaja-alaiset positiiviset vaikutukset. Syöpä ja syöpähoidot vaikuttavat voimakkaasti fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaalisen toimintakykyyn (Suomen Syöpäpotilaat ry. 2023). Tutkimusten mukaan musiikkipohjaiset interventiot – kuten musiikin kuuntelu, soittaminen tai aktiivinen musisointi – voivat lievittää syöpään liittyvää kipua, väsymystä ja ahdistusta aikuisilla ja siten täydentää tavanomaista hoitoa (Köhler ym. 2020, Trigueros-Murillo ym. 2023), musiikkipsykoterapia tukee syöpäpotilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, erityisesti stressin ja ahdistuksen hallintaa (Rossetti 2021) ja lasten syöpähoidossa musiikilla on havaittu olevan sekä toiminnallista että psyykkistä merkitystä (Pelkonen ym. 2018). Koulutuksessa haluttiin tällä kertaa tarjota tutkimustiedon lisäksi käytännönläheisiä keinoja hyödyntää luovuutta osana syöpään sairastuneen hoitotyötä.

Opetuskokeiluun sisältyi kolme luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin keskittyvää opetuskertaa, joissa työskentelymenetelminä olivat muun muassa kuvakortti-, Foley-artisti- ja äänimaisematyöskentely. Menetelmävalinnoissa keskeistä oli sekä saavutettavuus että hyödynnettävyys. Kokeilu osoitti, että luovien keinojen tuottamat oivallukset vaativat aikaa. Osa erikoistumiskoulutuksen opiskelijoista koki luovat menetelmät vieraiksi tai vaikeiksi soveltaa, kun taas osa sai konkreettisia ideoita niiden hyödyntämiseen. Kokeilu avasi arvokkaan keskustelun siitä, miten luovuutta voidaan käyttää potilastyössä. Erilaiset luovat keinot olisi tärkeää tuoda monialaisesti jo perusopetukseen, koska ne koettiin vieraiksi ja haastaviksi.

Luovien menetelmien käytön oppiminen jo peruskoulutuksessa voisi vahvistaa osaamista ja voisi vähentää koettua kiireen tuntua työelämässä. Vaikka hoitotyön kiire ja asenteet asettavat haasteita, kokeilu osoitti, että pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus. Luovuus voi käytännössä tarkoittaa osaston äänimaiseman rauhoittamista tai aitoa läsnäoloa kohtaamisessa. Pikaratkaisuna haasteeseen voivat toimia osittain erilaiset tekoälyratkaisut ja applikaatiot. Niiden soveltaminen voi tarjota mahdollisuuksia myös sellaisille, joilla ei ole musiikillista koulutusta. Esimerkiksi musiikinluontiohjelma Suno voi toimia matalan kynnyksen aloituksena luovien keinojen kokeilulle ja testaamiselle. Musiikinluontitekoälyohjelmille voi kirjoittaa promptin toivotunlaisesta äänimaisemasta, kuten ”rauhallinen, toiveikas, pehmeä kitara ja sello” ja luoda näin henkilökohtaisen äänimaiseman. Tiedon ja osaamisen jakamiseen tarvitaan kuitenkin syvempää yhteistyötä, jotta uusia merkityksellisiä monialaisuuden paikkoja voidaan tunnistaa vahvemmin.

Monialaisuus pysyvänä toimintatapana

Korkeakoulupedagogiikka on siis muutoksessa, jossa keskeisiksi tavoitteiksi ovat nousseet merkitykselliset oppimiskokemukset ja opiskelijalähtöisyys. Digitalisaatio ja muuttuva työelämä haastavat perinteisiä opetusmalleja ja edellyttävät pedagogista uudistumista. (Alaniska ym. 2025) Muutos haastaa myös siirtymään pois perinteisistä koulutusaloittaisista siiloista kohti systemaattista monialaisuutta. Jotta monialainen osaaminen ei jäisi vain yksittäisten opettajien innostuksen varaan, on se integroitava pysyväksi osaksi opetussuunnitelmien (OPS) rakenteita. Tämä tarkoittaa yhteisten moduulien ja teemojen luomista, jotka leikkaavat eri tutkinto-ohjelmien läpi ja mahdollistavat ristiin opiskeltavat, motivoivat opinnot eri alojen opiskelijoille. Monialaiset projektit, ja esimerkiksi tällä hetkellä eri terveysaloja yhdistävät suursimulaatiot, tulisi nähdä opintopolun pysyvinä elementteinä, jotka vahvistavat opiskelijoiden kykyä toimia moniammatillisissa tiimeissä. Tällaisissa konteksteissa myös terveys- ja luovien alojen tutkinto-ohjelmien osaamista on luonteva yhdistää (Kuva 1).

Virtuaalinen yhteistyö ja digitaaliset oppimisympäristöt työkaluja monialaisen vuorovaikutuksen toteuttamisessa. Ne tarjoavat mahdollisuuden ajasta ja paikasta riippumattomaan yhteistyöhön, mikä helpottaa eri alojen opiskelijoiden ja opettajien kohtaamista. (Bellhäuser ym. 2025.) Digitaaliset ratkaisut tukevat myös yksilöllisen oppimisen polkuja, joissa opiskelija voi hyödyntää digipedagogisia aineistoja, kuten verkkoluentoja, videoita ja keskustelualueita, oman mielenkiintonsa mukaisesti. Kuvassa 2 on havainnollistettu, mitkä alat ja yhteistyöverkostot ovat muodostaneet monialaisen opetusyhteistyön verkoston Kansallisen syöpästrategian ympärille Savoniassa. Monialaista yhteistyötä on toteutunut Savonian fysioterapian, radiografian, musiikin, hoitotyön, ravitsemuksen sekä Syöpäjärjestöjen ja kansallisen ammattikorkeakoulujen syövän hoitotyön erikoistumiskoulutusverkoston välillä. Näistä verkostoista on syntynyt erilaisia monialaista opintojaksoja ja työelämän verkkokursseja, kuten Liikunta syöpään sairastuneen toimintakyvyn tukemisessa 5 op -opintojakso, Voinko vaikuttaa syöpäriskiini? 1 op -työelämän verkkokurssi ja Syövän ehkäisyn, hoito ja hoitotyö 30 op -erikoistumiskoulutuksen monialainen opetusyhteistyö ammattikorkeakoulun sisällä että kansallisessa verkostossa.

Päätelmät

Opetuskokeilun ajatuksia voi soveltaa hyvin myös terveysalan perustutkintojen opetuksessa, jotta luovuuden hyödyntäminen nähdään mahdollisuutena jo hoitotyön uran alusta saakka. Pilotin oppeja oli myös eri alojen osaamisen hyödyntämisen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja eri alojen yhteistyön arkipäiväistäminen.

Integroituminen osaksi pysyvää OPS-rakennetta ja digitaalisten mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen varmistavat, että monialaisuus muuttuu satunnaisista kokeiluista vakiintuneeksi toimintatavaksi. Monialainen ristiinpölytys ja törmäytys voi synnyttää uusia avauksia ja ideoita erilaisille opintojaksototeutuksille ja mahdollisesti mullistaa myös opetussuunnitelmia ja yhteisiä toteutussuunnitelmia.

Miten olisi ”Savonia Challenge”, jossa opettajat haastetaan ylittämään omat alarajansa opiskelijoiden ja asiakkaiden parhaaksi, luoden samalla inhimillisempää ja kokonaisvaltaisempaa kulttuuria? Otatko haasteen vastaan?

---

Kirjoittajat

Saijamari Hiltunen, fysioterapeutti (AMK), TtM, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, saijamari.hiltunen@savonia.fi

Hanna Turunen, FM, Musiikkipedagogi (AMK), lehtori, Kulttuuriala, Musiikki ja tanssi, Savonia-ammattikorkeakoulu, hanna.turunen@savonia.fi

Aija Jäntti, Röntgenhoitaja (YAMK), lehtori, Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu aija.jantti@savonia.fi

Marko Salmela, Musiikkipedagogi (YAMK), lehtori, Kulttuuriala, Musiikki ja tanssi, Savonia-ammattikorkeakoulu, marko.salmela@savonia.fi

---

Lähteet

Alaniska, H., Alanko-Turunen, M., Laitinen-Väänänen, S., Ruhalahti, S., Vilppola, J. & Vähäsantanen, K. 2025. Korkeakoulupedagogiikkaa kehittämässä – merkitykselliset oppimiskokemukset keskiössä. Pääkirjoitus. AMK-lehti. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052252974

Bellhäuser H, Siegfried C & Röpke R. 2025. Editorial. Digital collaborative learning in general, higher, and business education. Front Psychol. 2025 Mar 27;16:1572277. Doi: https://doi.org/10.3389/fpsyg.2025.1572277

Karjalainen, A. L., Heimonen, K., Huhtinen-Hildén, L., Iivanainen, S., & Öystilä, S. (2019). Luovan toiminnan työtavat: Käsikirja sosiaali- ja terveysalalle. PS-kustannus.

Kulttuurihyvinvointipooli 11.2.2025. Kulttuurihyvinvointi päättäjän pöydällä edistää hyvinvointia kunnissa ja hyvinvointialueella. Saatavilla: https://www.kulttuurihyvinvointipooli.fi/

Köhler F, Martin ZS, Hertrampf RS, Gäbel C, Kessler J, Ditzen B, Warth M. 2020. Music Therapy in the Psychosocial Treatment of Adult Cancer Patients: A Systematic Review and Meta-Analysis. Frontiers in Psychology. 16;11:651. doi: https://doi.org/10.3389/fpsyg.2020.00651

Pelkonen et. al. 2018. Syöpää sairastavien lasten hoitotyössä musiikkia voidaan hyödyntää monipuolisesti ja sillä on lapsille toiminnallista ja psyykkistä merkitystä. Hoitotiede. Vol 30 Nro 2.

Rossetti, A. 2021. Trauma, resilience, safety (TRS): A music psychotherapy model for addressing illness burden in oncology. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_75067

Seppä K., Lappi-Heikkinen S., Johansson S., Malila N., Pitkäniemi J. 2025. Syöpä 2023. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen Syöpäyhdistys. https://syoparekisteri.fi/assets/files/2025/06/Syopa_2023_fi.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö 2025. Kansallinen syöpästrategia 2026–2035. Yhdessä syöpää vastaan – Ihmislähtöistä syövän ehkäisyä ja hoitoa. Saatavilla: https://stm.fi/documents/1271139/1329769/Kansallinen_syopastrategia_2026_2035.pdf/5057c3d1-e824-3933-0a32-7344843e9bf6/Kansallinen_syopastrategia_2026_2035.pdf?t=1762756763489

Suomen musiikkiterapiayhdistys ry. (n.d.). Mitä musiikkiterapia on? Saatavilla: https://www.musiikkiterapia.fi/musiikkiterapia/mita-musiikkiterapia-on

Suomen Syöpäpotilaat ry. Syöpä ja työelämä -kyselyn 2023 tulokset (viitattu 30.1.2026). https://www.syopapotilaat.fi/opas/syopa-ja-tyoelama-kyselyn-2023-tulokset/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (n.d.). Kulttuurihyvinvointi ja taidelähtöiset menetelmät. Saatavilla: https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/kulttuurihyvinvointi-ja-taidelahtoiset-menetelmat

Trigueros-Murillo A, Martinez-Calderon J, Casuso-Holgado MJ, González-García P, Heredia-Rizo AM. Effects of music-based interventions on cancer-related pain, fatigue, and distress: an overview of systematic reviews. Support Care Cancer. 2023 Jul 24;31(8):488. doi: https://doi.org/10.1007/s00520-023-07938-6.