Jokaisella ihmisellä on kehityksellinen tarve tulla nähdyksi ja hyväksytyksi yksilönä sekä kuulua ryhmään ja olla osa yhteisöä (McLeod 2025). Näiden avulla rakennetaan omaa identiteettiä, saadaan mahdollisuus peilata omaa toimintaa suhteessa muihin ja yhteisön odotuksiin, mikä tukee oman paikan hahmottumista yhteiskunnassa.

Hyvin toimivan ryhmän pohjalla on luottamus, yhteiset tavoitteet ja turvallinen ilmapiiri. Parhaimmillaan ryhmä voi tarjota osallistujilleen merkityksellisyyttä, tukea ja uusia näkökulmia. Näiden yhteen nivomisessa ohjaajan rooli on tärkeä.

Ohjaustyön luonne

Ohjaustyö ei ole ainoastaan tiedon välittämistä tai teknisen taidon opettamista, se on myös ihmisten kohtaamista. Jokaisella ohjattavalla on omat tarpeensa, kokemuksensa ja tavoitteensa ohjaustilanteissa. Näiden ymmärtäminen auttaa ohjausprosessin onnistumisessa.

Maslow’n tarvehierarkia on oivallinen viitekehys ohjaustyölle. Motivaatio ja oppimiskyky rakentuvat myös ihmisen perustarpeista (McLeod 2025). Ohjaajan taito tunnistaa nämä tarpeet ja ohjattavan vaihe omalla polullaan, auttaa ohjaajaa tukemaan oikealla tavalla. Se voi olla jollekin turvallisuuden tunteen vahvistamista tai toiselle rohkaisua kohti uusia haasteita. Tarvehierarkia auttaa ohjaajaa myös havainnoimaan, miksi motivaatio voi joskus olla hukassa ja auttaa motivoivien tavoitteiden asettamisessa.

Ohjaaja yksilön ja yhteisöjen sillanrakentajana

Ohjaaja toimii tukena yksilöiden ja yhteisöjen välillä luoden kohtaamisia, kuulluksi tulemisen kokemusta ja osallisuuden mahdollisuuksia. Ryhmätoimintojen avulla voidaan vahvistaa sosiaalisissa tilanteissa tarvittavia taitoja, sosiaalisia kontakteja, yhteisöllisyyttä, tarjota vertaistukea sekä tukea omaa kasvua (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Ohjaajan ammattitaito on ratkaisevassa roolissa ryhmän toimivuuden ja tavoitteiden saavuttamisessa. Ohjaaja voi aloittaa ryhmän kuulumiskierroksella, jossa jokainen saa puheenvuoron. Tämä tukee kokemusta kuulluksi tulemisesta ja vahvistaa ryhmän yhteenkuuluvuutta.

Turvan rakentaminen ryhmässä

Ryhmän ohjaamisessa turvallisuuden rakentaminen on tärkeää ja sen rakennusaineita ovat ryhmän toimivuus ja yksilöiden hyvinvoinnin tukeminen. Toimivaa ryhmää kannattelevat yhdessä sovitut ryhmän säännöt, kunnioittava kohtaaminen ja selkeiden tavoitteiden asettaminen. Ryhmässä toimimisen edellytyksenä on osallistujien kokemus turvallisuuden tunteesta.

Turvallisuus voidaan jakaa erilaisiin ulottuvuuksiin. Fyysinen turvallisuus kattaa konkreettiset puitteet, kuten esteettömyyden ja selkeät tilaratkaisut (Maanmieli & Sarvela 2022). Näitä voivat olla esimerkiksi avoimen kohtaamispaikan kalusteiden toimivuus, turvallisuus ja helposti siirrettävyys ryhmätoimintoja varten.

Psykologinen turvallisuus rakentuu tunteesta, että voi olla ryhmässä omana itsenään, ilman pelkoa arvostelusta tai torjutuksi tulemisesta. Psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä uskalletaan esittää keskeneräisiä ideoita ja ajatuksia ilman häpeän tunnetta (Työterveyslaitos 2021). Ohjaaja voi lisätä psykologista turvallisuutta kiittämällä osallistujia ideoista ja korostaa, että keskeneräiset ideat ovat arvokkaita.

Sosiaaliseen turvallisuuteen liittyy kokemus hyväksynnästä, yhteenkuuluvuudesta ja osallisuudesta ryhmässä olemiseen (Maanmieli & Sarvela 2022). Ryhmän jäsenten tervehtiessä toisiaan, ottaessaan kaikki mukaan keskusteluun, syntyy tunne yhteenkuuluvuudesta ja osallisuudesta.

Moraalinen turvallisuus rakentuu oikeudenmukaisuudesta, eettisyyden huomioimisesta ohjauksessa ja arvostavasta kohtaamisesta (Maanmieli & Sarvela 2022). Moraalista turvaa vahvistaa ryhmän toiminta yhteisten pelisääntöjen mukaan, kaikkien tasapuolinen kohtelu sekä epäasialliseen käytökseen puuttuminen.

Ryhmän ohjaajan tehtävänä on rakentaa tila, jossa jokainen voi olla omana itsenään, ilman pelkoa arvostelusta tai ulkopuolisuudesta. Tällaisessa tilassa jokaista kunnioitetaan, hänen kokemuksiaan arvostetaan, jokaista kuunnellaan ja kuullaan. Ohjaaja tukee osallistujien toimijuutta eli mahdollisuutta vaikuttaa omaan osallistumiseensa ja olla osa ryhmää.

Mentalisaation merkitys ohjaustyössä

Ohjaajan mentalisaatiotaito, eli kyky ymmärtää toisen ihmisen ajatuksia, näkökulmia ja tunteita on keskeisessä roolissa ryhmätoimintojen onnistumisessa. Mentalisaation avulla ohjaaja voi havainnoida ryhmän jäsenten kokemuksia ja reaktioita sekä säädellä omaa toimintaansa näiden mukaan. (Pajulo, Salo & Pyykönen 2015.) Esimerkiksi ohjaaja huomaa ryhmäkeskustelussa osallistujan vetäytyvän keskustelusta ja välttelevän katsekontaktia. Sen sijaan, että ohjaaja tulkitsisi tilanteen pelkästään passiivisuudeksi, hän voi ajatella, mitä osallistujan mielessä saattaa tapahtua. Onko hän mahdollisesti kohdannut kritiikkiä tai liittyykö vetäytyminen johonkin muuhun asiaan. Tilan antaminen ja mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun vahvistavat turvallisuuden ja kuulluksi tulemisen kokemusta.

Parhaimmillaan mentalisaatio vahvistaa ryhmän välistä viestintää, parantaa ymmärrystä toisten kokemuksista ja vahvistaa turvallisuuden kokemusta (Pajulo, Salo & Pyykönen 2015). Se auttaa myös ohjaajaa tunnistamaan omia tunteitaan ja reaktioitaan, joka on tärkeää erityisesti haastavissa vuorovaikutustilanteissa.

Ohjaajan oma hyvinvointi ja ammatillinen kehittyminen

Ammattitaito ei ole ainoastaan ulospäin suuntautuvaa toimintaa, vaan myös kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnista, jaksamisesta ja ammatillisesta kehittymisestä. (Koivula, Brotkin & Saarsalmi 2018). Ohjaustyö vaatii läsnäoloa, emotionaalista herkkyyttä ja taitoa kohdata yllättäviä ja erilaisia tilanteita, mikä voi tehdä työstä kuormittavaa.

Oman toiminnan tarkastelu esimerkiksi reflektion tai työnohjauksen avulla lisää hyvinvointia ja resilienssiä, eli kykyä palautua kuormittavista tilanteista. Omien reaktioiden ja toimintatapojen ymmärtäminen auttaa vähentämään työn kuormittavuutta ja vahvistamaan omaa vuorovaikutusta. Reflektio auttaa näkemään oman roolin ja työn arvon myös laajemmassa kokonaisuudessa.

Ohjaustyö TKI -toiminnassa

Savonia ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta rakentuu yhteistyölle ja käytännönläheiselle kehittämiselle. Hyvinvointi-tutkimusalan TKI-hankkeissa korostuvat asiakaslähtöisyys sekä palveluiden laadun ja ammattilaisten osaamisen kehittäminen. Useissa hankkeissa ohjaustyö onkin keskeisessä roolissa, etenkin silloin, kun kehitetään uusia palveluita, koulutetaan henkilöstöä tai tuetaan työyhteisöä muutoksissa. Nämä tilanteet vaativat vuorovaikutustaitoja, läsnäoloa ja kykyä ymmärtää niin yksilöiden kuin organisaatioiden tarpeita. Tämän vuoksi ohjaustyötä tekevien reflektiivisyys ja ammatillinen kehittyminen ovat merkittävässä roolissa – ne varmistavat, ettei kehittämistyö ole vain teknistä tai rakenteellista, vaan myös inhimillistä ja kestävää.

---

Kirjoittaja: Niina Björn, TKI –asiantuntija, Hyvinvointi tutkimusala, Savonia ammattikorkeakoulu

Kansikuva luotu OpenAI Chat GPT:n (2025) avulla.

---

Lähteet:

Koivula, R., Brotkin, H. ja Saarsalmi, O. 2018. Turvallisia sote palveluja: Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Sosiaali ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136360/URN_ISBN_978-952-343-089-1.pdf?sequence=1.

Maanmieli, K. & Sarvela, K. 2022. Yhteinen mieli: Traumatietoutta mielenterveystyöhön. Helsinki: Basam Books.

McLeod, S. (2025). Maslow’s Hierarchy of Needs. Simply Psychology. https://doi.org/10.5281/zenodo.15240897.

Pajulo, M., Salo, S. ja Pyykönen, N. 2015. Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015;131(11):1050–7. https://www.duodecimlehti.fi/duo12278.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ryhmätoiminnot ja toiminnalliset menetelmät. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/sosku/sosiaalisen-kuntoutuksen-opas/palvelun-sisallot/ryhmatoiminta-ja-toiminnalliset-menetelmat.

Työterveyslaitos 2021. Pelotta töissä- psykologinen turvallisuus työyhteisöissä. https://www.ttl.fi/sites/default/files/2022-12/Pelotta%20t%C3%B6issa%20%E2%80%93%20psykologinen%20turvallisuus%20tyoyhteis%C3%B6ss%C3%A4.pdf.