Biokaasua on usein kannattavinta tuottaa siellä, missä syötelogistiikka on helpointa ja edullisinta järjestää. Kaasun käyttökohteet eivät kuitenkaan sijaitse aina samalla tontilla.

Biokaasun ja biometaanin siirto laitokselta käyttöpaikalle on syöte- ja mädätelogistiikan ohella merkittävä tekijä kaasun tuotantokustannuksessa. Kaasun siirtoon on olemassa käytännössä kolme vaihtoehtoa, kaasuna putkella tai kontilla ja nesteytettynä biokaasuna (LBG/Bio-LBG).

Raakabiokaasua ei juuri kannata siirtää muuten kuin putkella, mutta biometaaniksi jalostetulle biokaasulle paras malli rakentuu paikallisten olosuhteiden, kaasun käyttäjien ja volyymien mukaan.

Putki sopii lyhyille matkoille

Biokaasu- tai biometaaniputki on kustannustehokas tuotantomäärien ollessa kohtalaisen suuria ja etäisyyden käyttökohteeseen lyhyt. Esimerkiksi Latvaenergia Pyhännällä siirtää jalostettua[AT1.1] kaasua putkella noin kuuden kilometrin matkan paikallisen elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

Suurilla kaasumäärillä, yli 30 GWh vuodessa, putkisiirron yksikkökustannus jää pieneksi, koska käyttökustannukset, pumppauksen energiatarve ja putken ylläpitotarve ovat vähäiset. Putkisiirto sopii erityisesti jalostamattoman raakakaasun siirtoon suoraan käyttökohteeseen, mikä säästää jalostus- tai paineistuslaitteistoinvestoinnilta pienemmillä laitoksilla.

Esimerkiksi Vieremällä yksityisen maatilan tuottama kaasu siirtyy putkea pitkin 14 kilometrin matkan taajamaan, jossa se jalostetaan kunnan kaukolämpöyhtiön toimesta biometaaniksi teollisuus- ja liikennekaasukäyttöön. Biometaania voidaan myös toimittaa konteilla muualla sijaitseville käyttöpaikoille. Tulevaisuudessa Vieremältä tullaan myymään teollisuuden käyttöön myös raakakaasua putkella käyttöpaikalle toimitettuna.

Haasteena putkisiirrossa voivat olla investointikulut kaivettavasta maastosta, luvituksesta, vesistöjen alituksista tai maan omistuksesta johtuen. Biokaasun siirtoa putkistossa laitoksen ulkopuolelle koskee maakaasuasetus. Asetusta sovelletaan raakabiokaasuun, puhdistettuun biokaasuun ja biometaaniin. Lupaviranomaisena toimii Tukes. (Biokaasun turvallisuusohje).

Kaasuputken rakentamiseen on saatavissa investointitukea, mikä pienentää merkittävästi investoinnin omarahoitusosuutta (Ruokavirasto, 2026)

Kontti joustaa pienillä laitoksilla

Kaasun jalostus ja paineistus laitoksella ja kuljetus paineastioissa on yleisin pienten ja keskisuurten biokaasulaitosten ratkaisu. Konttilogistiikan suurin etu on sen joustavuus. Kaasua voidaan toimittaa useisiin kohteisiin ja erilaisia määriä, ja kontit toimivat samalla kaasun varastona. Parhaiten kontit sopivat 10–100 kilometrin matkalle ja 5–30 GWh/v laitoksille.

Konttikuljetus ei vaadi lupia tai investointeja maastorakentamiseen, mutta kaasu on jalostettava ja paineistettava sekä hankittava kuljetuskontit. Pienellä laitoksella nämä voivat muodostaa merkittävän osan kaasun tuotantokustannuksista ja heikentää kannattavuutta.

Kannattavuutta laskettaessa on huomioitava myös konttikuljetuksen aikaviiveet, joita syntyy lastauksessa, purussa ja lakisääteisistä tauoista. Myös konttien määrä vaikuttaa talouteen oletettua enemmän.

Kaasu nesteeksi suurilla laitoksilla

Siirtomatkojen ollessa pitkiä ja määrien suuria on biometaanin kuljettaminen nesteenä selvästi kustannustehokkainta. Nesteytetyn kaasun energiasisältö kuljetusyksikköä kohti kasvaa 600-kertaiseksi raakakaasuun verrattuna.

Nesteytetty biometaani sopii erityisesti raskaan liikenteen ja meriliikenteen tarpeisiin. Se mahdollistaa suuren mittaluokan logistiikkaketjut ja myös viennin.

Hintansa vuoksi nesteytyslaitteisto on ratkaisu vain huomattavan suurille laitoksille tai laitoksille, jotka ovat kytkettävissä LNG-infraan. Tällä hetkellä Suomessa toimii vain yksi nesteytettyä biometaania tuottava laitos, mutta uusia hankkeita on sekä suunnitteilla että rakenteilla.

Tiivistetysti voi todeta putkisiirron olevan optimaalisin valinta, kun matka on lyhyt ja volyymit suuret. Kontit soveltuvat pienten ja keskisuurten laitosten keskipitkille etäisyyksille. Bio-LNG on selkeä valinta pitkille matkoille ja todella suurille laitoksille.

Lähteet:

Pyörillä vai putkella -webinaari 19.1.2026

Biokaasun turvallisuusohje – Suomen Kaasuyhdistys ry

Maatalouden investointituet – Ruokavirasto

FarmGas-PS3 on EU-osarahoittama Pohjois-Savon liiton kautta.

---

Kirjoittajat

Anu Tiikkainen, TKI-asiantuntija, Savonia

Eeva-Kaisa Pulkka, TKI-asiantuntija, Savonia