Palvelumuotoilu osallisuuden ja yhteisen toimijuuden vahvistajana

Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeen Yksissä tuumin -toiminta keskittyy yhteisölliseen ja pääosin suljettuun ryhmätoimintaan, jossa osallistujien toiveet otetaan huomioon niin suunnittelu- kuin toteutusvaiheessa. Toiveiden ja tarpeiden selvittämiseksi hyödynnetään palvelumuotoilua ja sen menetelmiä.

Palvelumuotoilu (lyh. pamu) perustuu ajattelumalliin ja periaatteisiin, joissa ihmislähtöinen kehittäminen ja asiakkaiden tarpeiden huomioiminen ovat keskeisessä osassa. Palvelumuotoilua voidaan hyödyntää moniin eri tarpeisiin, esimerkiksi palveluiden kehittämiseen, sisäisten prosessien sujuvoittamiseen tai – kuten tässä hankkeessa – osallisuutta tukevan ryhmätoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Muotoiluprosessin kuvaamisen tunnetuin malli on ns. tuplatimanttimalli, jossa käsillä olevan kokonaisuuden suunnittelu esitetään vaiheittain ’’timanttimuotojen’’ avulla. Mallin ensimmäinen osa keskittyy tunnistamaan, mikä on ratkaistava ongelma/haaste. Toinen osa puolestaan keskittyy ratkaisemaan tämän oikealla tavalla. Jokainen vaihe hyödyntää erilaisia sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä, jotka auttavat ymmärtämään asiakkaiden tarpeita yhä syvemmin. (Innanen 2018.) Määrällisissä menetelmissä korostuvat tilastotietoon pohjautuvat kyselyt, kun taas laadullisissa menetelmissä strukturoidut yksilö- ja ryhmähaastattelut sekä luovat menetelmät.

Yksissä tuumin -toiminta pohjautuu iteratiiviseen kehittämiseen (ts. jatkuvaan oppimiseen), jossa eri suunnitteluvaiheisiin voidaan palata tai toistaa niitä laadullisen asiakasymmärryksen saamiseksi. Iteratiivisuus on yleistä palvelumuotoilussa, jonka kautta voidaan kokeilla ja oppia nopeasti, mikä toimii ja mikä ei. Tämä edesauttaa ajan ja resurssien säästämisessä, kun mahdolliset ongelmakohdat havaitaan nopeiden kokeilujen kautta (Palvelumuotoilu Palo 2026).

Jokaisen ryhmäkerran jälkeen osallistujilta kerätään vähintään suullista palautetta siitä, miten he ovat kokeneet toimintakerran sisällön, ja kuinka ohjaajat ovat onnistuneet työssään. Toiminnan vaikuttavuutta tarkastellaan myös reflektoimalla sekä osallistujia haastattelemalla. Hankkeessa on toteutettu haastatteluja THL:n Pienet onnistumistarinat -menetelmällä, jolla voidaan arvioida osallisuuden kokemuksia. Vastauksissa yhteisöllinen ja kaikkia osapuolia kunnioittava toiminta on koettu tuovan lisää itseluottamusta sekä mielekästä sisältöä elämään. Pieniin onnistumistarinoihin pääset tutustumaan tarkemmin täältä.

Palvelumuotoilun ja osallisuuden määräytyminen

Palvelumuotoilu ja osallisuus liittyvät kehitystyössä vahvasti yhteen. Palvelumuotoilu tarjoaa menetelmiä ja toimintamalleja, joiden avulla sidosryhmät voidaan sitouttaa suunnitteluun. Vastaavasti osallisuus tuo tavoitteet ja kokemukset osaksi prosessia.

Osallisuus ei tarkoita vain hetkellistä osallisuuselämystä. Osallistujalla tulee halutessaan olla mahdollisuus osallistua toimintaan ideoinnista toteutukseen ja arviointiin saakka. Jos osallistamiseen ei sisälly aitoa halua kuulla ja hyödyntää osallistujien näkemyksiä, osallisuuden kokemus voi jäädä pinnalliseksi ja epätarkoituksenmukaiseksi. (Nivala & Ryynänen 2013; Innanen & Kuure 2025.)

Yhteiskehittäminen (eng. co-creation) on yksi palvelumuotoilun perusteista, joka edistää osallisuutta. Hankkeessa tätä toteutetaan järjestötoimijoiden sekä toimintaan osallistuvien kanssa. Merkityksellisyyden ja kuuluvuuden tunteet vahvistuvat silloin, kun osallistujat kokevat voivansa vaikuttaa toiminnan sisältöihin ja tulla nähdyksi aktiivisina toimijoina. Tämä voi samalla lisätä itsetuntemusta ja vahvistaa kuuluvuuden tunnetta ryhmässä.

Merkityksellisyyden lisääntyminen ryhmätoiminnan kautta

Ihmisten elämänkokemukset, luonto ja taide voidaan nähdä keskeisinä merkityksellisyyden rakentajina, joihin ajatukset, muistot ja tunteet usein kiinnittyvät (THL 2023). Nämä teemat ovat suosittuja myös Yksissä tuumin -toiminnassa, ja niistä onkin saatu myönteisiä tuloksia. Erityisen suosittuja ovat olleet retket eri luontokohteisiin sekä käsillä tekemiseen pohjautuvat menetelmät, kuten unelmakarttojen koostaminen. Toiminnassa merkityksellisyyttä lisäävät myös mahdollisuus olla oma itsensä sekä vertaistuellinen ilmapiiri.

Yhteisöllisen ilmapiirin luomiseksi hyödynnetään erilaisia harjoitteita, kuten kuvakortteja, piirtämistä ja askartelua, lempeää tilassa liikkumista sekä rentoa keskustelua omista kuulumisista. Liian tarkasti suunniteltu toiminta voi rajata osallistujien toimintamahdollisuuksia, minkä vuoksi toimintaan on tärkeää jättää tilaa muutoksille.

Tekemisen ja kertomisen menetelmät mielen hyvinvoinnin tukena

Kuvaamiseen ja tekemiseen keskittyvä tekeminen voi vahvistaa itsetuntoa, ja sitä kautta mielen hyvinvointia. Hankkeessa tätä ajatusta edistetään hyödyntämällä erilaisia tapoja elämän kolhujen ja huolien käsittelyyn, kuten huolinukkejen valmistusta.

Huolinuket ovat vanha perinne mayaintiaanien kulttuurista, Guatemalan vuoristosta. Niiden valmistukseen käytetään usein kangasta, lankoja ja puuta. Nukelle kerrotaan illalla mieltä painavat asiat, jonka jälkeen se asetetaan tyynyn alle. Yön aikana huolet jäävät nukelle, jonka myötä mieli tuntuu kevyemmältä. Mielen puhdistumiseen auttaa kasvojen antaminen huolille, johon nukkejen valmistus on yksi hyvä keino. (Sinervo 2021.)

Vastaavasti kertomiseen pohjautuvissa menetelmissä kuvakortit toimivat tasavertaisena keinona keskustelujen avaamiseen eri teemoista. Kuvakortteja on hyödynnetty muun muassa omien vahvuuksien ja mielialojen kuvailuun, mikä auttaa vahvistamaan vertaistuen tunnetta.

Osallistujalähtöinen toiminta vahvistaa kuulluksi tulemista

Palvelumuotoilu toimii hankkeessamme käytännönläheisenä tapana rakentaa osallisuutta ja yhteistä toimijuutta. Se on paitsi kehittämisen väline, myös osallisuutta vahvistava ajattelutapa, jonka avulla voimme luoda osallistujille merkityksellisiä ja heidän arkeaan tukevia kokemuksia.

Kun toimintaan osallistuvien kokemukset, toiveet ja tarpeet huomioidaan, ryhmätoiminnasta muodostuu yksittäisiä toimintakertoja laajempi ja yhtenäisempi kokonaisuus. Näin toiminta tarjoaa osallistujille mahdollisuuden tulla kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään.

Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeen Yksissä tuumin -toiminnassa (10/2023–09/2027) edistetään 16–64-vuotiaiden pohjoissavolaisten työttömien, työelämän ulkopuolella ja haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden työ- ja toimintakykyä sekä osallisuutta yhteistyössä Humak-ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

---

Kirjoittajat

Jenni Rissanen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, Hyvinvointi-tutkimusala, Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -hanke

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Innanen, P. 2018. Palvelumuotoiluprosessin vaiheet. Palvelumuotoilu Palo blogi. 8.12.2018. https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/palvelumuotoilun-prosessin-vaiheet/ Viitattu 15.6.2026.

Innanen, P. & Kuure, E. 2025. Osallistamisen sudenkuopat. Palvelumuotoilu Palo blogi. 7.2.2025. https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/ Viitattu 6.7.2026.

Miten palvelumuotoilu tukee jatkuvaa kehittämistä? Palvelumuotoilu Palo. 2.3.2026. https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/miten-palvelumuotoilu-tukee-jatkuvaa-kehittamista/ Viitattu 16.6.2026.

Nivala, E. & Ryynänen, S. 2013. Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Sosiaalipedagogiikka, vuosikirja 2013, vol 14, 9–41. https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/122317 Viitattu 16.6.2026.

Sinervo, Pirjo. 2021. Guatemalalainen huolinukke. Punomo.fi. 20.5.2021. https://punomo.fi/guatemalalainen-huolinukke/ Viitattu 1.7.2026.

THL. 2023. Osallisuuden edistäjän opas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ohjaus 10/2023. Helsinki 2023. ISBN 978-952-408-088-0 (verkkojulkaisu). https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/6130cddb-50e5-42f2-92d4-0b0a105dca48/content Viitattu 25.6.2026.