
Savonia-artikkeli Pro: Design sprint kansainvälisen TKI-toiminnan pre-award-palvelutuotteiden kehittäjänä
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Palvelumuotoilu on muotoiluajatteluun pohjautuva muotoilun osaamisala, joka on profiloitunut palvelun, asiakas- ja työntekijäkokemuksen sekä palveluliiketoiminnan ihmislähtöiseen kehittämiseen. Palvelun käyttäjälähtöisellä kehittämisellä pyritään siihen, että palvelu saadaan vastaamaan niin asiakkaan tarpeita kuin palveluntarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. Palvelun tarkoituksena on olla käyttäjälle hyödyllinen, haluttava, käytettävä, johdonmukainen sekä palveluntarjoajalle taloudellisesti kannattava, kilpailuetua rakentava tai muutoin toiminnan vaikuttavuutta lisäävä. (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019.)
Palvelumuotoilun keskeinen ajatus on osallistaa eri osapuolia palvelun kehittämisessä. Yhteiskehittäminen nähdään palvelumuotoilussa työtapana ja periaatteena, ja palvelumuotoiluprosessille tyypillistä on loppukäyttäjien osallistuminen. Loppukäyttäjien osallistaminen palvelun kehittämiseen edistää suunnittelua, tiedon kulkemista ja arvon rakentumista, mikä tuo ymmärrystä loppukäyttäjän tarpeisiin ja toiminnan motiiveihin. (Tuulaniemi 2016.) Yhteiskehittäminen viittaa mihin tahansa yhteiseen luovuuden toimeen, jossa luovuus on jaettu kahden tai useamman henkilön kesken (Sanders ja Stappers 2008).
Yhteiskehittämisessä palvelumuotoilulla on tärkeä rooli antaen käyttökelpoisia välineitä ja menetelmiä sekä käyttäjille että muillekin palveluasiantuntijoille. Välineet antavat keinoja itseilmaisuun ja toimintatapoja vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä vahvistavat luovaa ongelmanratkaisukykyä, joiden ohella menetelmät kommunikointiin ja tiedon jakamiseen ovat avainasemassa yhteiskehittämisessä. (Tuulaniemi 2016.) Onnistunut yhteiskehittäminen edellyttää laajempaa vuorovaikutusta sekä sidosryhmärajoja ylittävää yhteistyötä (Kärnä, Humala, Lahtinen & Drake 2025).
TKI-toiminnan tukipalveluihin potkua Design sprintillä
Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ulkopuolisen rahoitusosuuden kasvutavoitteet organisaation strategiassa vuosien 2025–2028 aikana nosti esiin sisäisten tukipalveluiden merkityksen hankevalmistelussa. Sisäisiä tukipalveluita tuottavan TKI-palveluiden tavoitteena on auttaa kansainvälisten hankkeiden valmistelijoita pre-award-palvelutuotteillaan. Pre-award-palvelutuotteet tarkoittavat asiantuntijapalveluita, joiden avulla hankevalmistelijat voivat laatia rahoittajien vaatimukset täyttäviä hankehakemuksia ja parantaa rahoituksen saamisen edellytyksiä.
YAMK:n opinnäytetyössä (Mehtonen 2026) selvitettiin, millä tavalla yhteiskehittämisen työpajamalli auttaa kehittämään TKI-palveluiden tuottamia pre-award-palvelutuotteita. Yhteiskehittämisen käyttäjälähtöisen näkökulman avulla palvelutuotteista saadaan sellaisia, mitä käyttäjät kaipaavat ja tarvitsevat omaan työarkeensa. Tavoitteena on hankehakemusten laadun parantaminen, hankevalmistelijoiden osaamisen kasvattaminen ja organisaation strategisten tavoitteiden saavuttaminen.
Yhteiskehittämisen menetelmässä hyödynnettiin Design sprintiä, Jake Knappin Google Venturesille kehittämää palvelumuotoilun prosessia mukailevaa viiden päivän mittaista kokonaisuutta. Design sprint on kokoelma erilaisia palvelumuotoilulle tyypillisiä menetelmiä ja vaiheita, joissa kulkee rinnakkain palvelumuotoilulle ominaiset divergenssi ja konvergenssi -ajattelumallit (Knapp, Zeratsky & Kowitz 2016). Divergenttinen ajattelutapa luo vaihtoehtoja ja tuottaa ideoita lapsenomaisen mielikuvituksen avulla. Konvergenttinen ajattelutapa rajaa vaihtoehtoja ja karsii niitä tietoon ja analyyttiseen päättelyyn perustuvalla analysoinnilla. (Marin-Garcia, Garcia-Sabater, Garcia-Sabater, & Maheut 2020; Tuulaniemi 2016; Koivisto ym. 2019.)
Design sprintin ytimessä on työskentely ilman häiriötekijöitä kuten puhelimia ja tietokoneita. Menetelmässä vaalitaan yksin yhdessä -toimintamallia, joka saa kaikkien äänen kuuluviin ja varmistaa hiljaisempien henkilöiden vaikuttamismahdollisuudet ratkottaviin asioihin. Vaikka design sprint on tiivis ja työteliäs kokonaisuus, sen tärkein palaute organisaatiolle on kertoa nopeasti, löytyykö kehitetyllä ratkaisulla edellytyksiä menestyä. (Knapp ym. 2016.)
Design sprint rakensi uuden toiminnon osaksi hankevalmistelua
Palvelumuotoilu sallii, jopa vaatii joustavuuden. Parhaimmat palvelumuotoiluprosessit mukautuvat ratkaistavaan ongelmaan, ei päinvastoin. Eri palvelumuotoilun menetelmät eivät kuitenkaan sovellu kaikkiin tilanteisiin. Menetelmiä valittaessa on otettava huomioon muun muassa organisaatio, haaste, haasteen moniulotteisuus, mukana olevat ihmiset, taustalla olevat ideat ja ongelmat sekä saatavilla olevat resurssit, budjetti ja aika. Palvelumuotoilun ydintaitoja ovat prosessin suunnittelu sekä oikeiden metodien ja työkalujen valinta. (Stickdorn, Hormess, Lawrence & Schneider 2018.)
Design sprint räätälöitiin kolmen päivän mittaiseksi ja haastetta osallistui ratkaisemaan viiden hengen pilottiryhmä käyttäjiä eri tutkimusaloilta ja koulutuksen puolelta. Ensimmäisenä päivänä rakennettiin ymmärrys hankevalmistelun toimintaympäristöstä ja sen prosessin nykytilasta. Ensimmäisen päivän asiantuntijapuheenvuoron, nykytilakarttojen luonnin ja äänestysten myötä kehitettävät kohteet rajattiin toisen päivän alussa konsortion rakentamiseen ja rahoitusinstrumentin valintaan. Toista päivää jatkettiin valintojen jälkeen ideoimalla laajasti ratkaisuja edellä mainittuihin kokonaisuuksiin Crazy 8’s-menetelmällä. Kolmantena päivänä prototypoitiin ideoista parhaimmaksi noussut KV-koordinointiryhmä, jonka testaaminen jäi palvelumuotoiluprosessille epätyypillisesti tulevaisuuteen hankevalmistelun pitkäkestoisuuden ja ryhmän luonteen vuoksi.
Yhteiskehittämisen työpajamallin myötä havaittiin, että hankevalmistelun polku on rakennettava ja visualisoitava tuodakseen käyttäjille selkeyttä ja yhtenäisyyttä hankevalmisteluun. KV-koordinointiryhmä on uusi toiminto hankevalmistelun polussa ja osana organisaation kansainvälisten hankkeiden valmisteluprosessia. KV-koordinointiryhmä pitää yllä tilannekuvaa kaikkien tutkimusalojen kansainvälisistä hankehauista ja seuraa niiden läpimenoa. Ryhmän tavoitteena on rakentaa yhteistyötä ja luottamusta sekä edistää resurssiviisautta, monialaisuutta ja organisaation strategian mukaisia tavoitteita. TKI-palveluilla on ryhmän omistajuus, ja ryhmässä on lisäksi edustettuina niin tutkimusalojen edustajat kuin koulutuksen puoli.
Kaikki osapuolet ja sidosryhmät voittavat
Työpajamalli osoitti myös sen, että sisäistä ja ulkoista TKI-viestintää on lisättävä. Koulutusalojen edustajat ovat tärkeitä henkilöitä nostamaan TKI-toimintaan opetusta ja opiskelijoita jalustalle. Kansainvälistä kumppanuusmallia tulee kehittää ja tekoälyä hyödynnettävä unohtamatta inhimillistä otetta.
Työn tulosten myötä hankesuunnittelun kynnys madaltuu, hankehakemusten laatu parantuu, läpimenoprosenttien on mahdollista kasvaa, hankehakemuksiin käytetty aika pienenee, hakuprosessi sujuvoituu ja resursseja vapautuu. Sisäisten käyttäjien tyytyväisyys kasvaa, työntekijäkokemus vahvistuu, strateginen etu toteutuu ja rahoittajien etu huomioituu, kun hankeideat ovat laadittu monialaisemmin.
Käyttäjät sitoutuvat paremmin muutokseen heidän saadessa olla mukana suunnittelussa, ymmärtäessä työn taustan sekä viedessä kehitystä eteenpäin tutkimusalallaan. Organisaatiossa pyritään rakentamaan kulttuurin muutosta edistämällä tutkimusalojen välistä yhteistyötä ja luottamusta sekä toimimalla entistä monialaisemmin unohtamatta liiketoiminnallisia tavoitteita.
Design sprintin selkeä hyöty on tiivis ja tehokas työskentely, jossa saadaan asioita kustannustehokkaasti aikaiseksi, vaikka työpaja vaatiikin hetkellisesti resursseja. Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen avulla asioita voidaan tehdä paljon kustannustehokkaammin ja fiksummin, sen sijaan, että asioita edistetään palavereissa viikosta toiseen, lähetetään sähköpostia ja pyöritellään ideoita ilman konkretiaa arjen rutiinien ja kaiken tietotulvan keskellä.
Käyttäjät kokivat yhteiskehittämisen hyvänä ja näkivät erilaisia soveltamiskohteita
Opinnäytetyössä (Mehtonen 2026) menetelmään osallistuneet henkilöt tunnistivat erilaisia konteksteja organisaation yhteiskehittämisen soveltamiskohteiksi. Opetussuunnitelmien kehittäminen, TKI-hankkeiden ideointi ja valmistelu, yritysyhteistyön prosessien kehittäminen, organisaation sisäisten toimintojen kehittäminen ja liiketoiminnan tuotteistaminen sekä opetuskäyttö ovat hyviä esimerkkejä hyödyntää yhteiskehittämistä ja design sprintiä.
Design sprintin strukturoitu ja intensiivinen työskentelytapa koettiin turvallisena tapana tuoda osallistujia yhteen. Riittävän pitkäkestoinen yhdessä työskentely lisäsi luottamusta osallistujien välillä, madalsi hierarkioita, mahdollisti avoimemman ideoinnin ja toi turvallisuuden tunteen. Tätä verrattiin suomalaiseen saunakulttuuriin, jossa muodolliset roolit ja hierarkiat tyypillisesti hälvenevät. Design sprintin alun tutustumisvaihe nostettiin merkityksellisenä hetkenä luomaan tasa-arvoisen osallistumisen ilmapiiriä.
Kirjoittajat
Krista Mehtonen, YAMK-opiskelija, Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu
Kirsi Miettinen, Koulutuspäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu
Minna Tarvainen, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
Knapp, J., Zeratsky, J. & Kowitz, B. 2016. Sprint: How to solve big problems and test new ideas in just five days. New York: Simon & Schuster.
Koivisto, M., Säynäjäkangas, J., & Forsberg, S. 2019. Palvelumuotoilun bisneskirja. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.
Kärnä, E., Humala, I., Lahtinen, A. & Drake, M. 2025. Yhteiskehittäminen ja arvontuottaminen teknologisoituvassa tietotyössä: hallinnon tukitoiminnot avainroolissa. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025093098867.
Marin-Garcia, J. A., Garcia-Sabater, J., Garcia-Sabater, J. & Maheut, J. 2020. Protocol: Triple Diamond method for problem solving and design thinking. Rubric validation. WPOM-Working Papers on Operations Management 11 (2), 49-68. https://doi.org/10.4995/wpom.v11i2.14776.
Mehtonen, K. 2026. Kansainvälisten TKI-hankkeiden pre-award-palvelutuotteiden kehittäminen palvelumuotoilun keinoin. Opinnäytetyö (YAMK). Liiketoiminnan kehittämisen tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026111630429
Sanders, E. B.-N. & Stappers, P. J. 2008. Co-creation and the new landscapes of design. CoDesign 4 (1), 5–18. https://doi.org/10.1080/15710880701875068.
Stickdorn, M., Hormess, M. E., Lawrence, A. & Schneider, J. 2018. This is service design doing: Applying service design thinking in the real world: a practitioners’ handbook. E-kirja. Sebastopol, CA: O’Reilly.
Tuulaniemi, J. 2016. Palvelumuotoilu. 3. painos. Helsinki: Talentum Pro.