Poliisin reservitoiminnan käyttöönotto vaatii enemmän kuin pelkän lainsäädännön muuttamisen

Työelämän ja yhteiskunnan toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Tämä edellyttää organisaatioilta kykyä ennakoida muutoksia, varautua erilaisiin häiriötilanteisiin ja turvata toiminnan jatkuvuus. YAMK-opinnäytetyössä ajankohtaista työelämän ilmiötä voidaan tarkastella tutkimuksellisesti ja tuottaa samalla tietoa toiminnan kehittämiseen. Tässä artikkelissa tarkastellaan poliisin reservitoimintaa ja erityisesti sitä, millaisia edellytyksiä sen käytännön toteuttamiseen liittyy.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Viranomaisten varautumiseen kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet, ja samalla on korostunut tarve turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Poliisin reservitoiminnan valmistelu liittyy tähän kokonaisuuteen. Sen tavoitteena on turvata poliisin voimavaroja normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa, poikkeusoloissa sekä puolustustilassa (Valtioneuvosto 2025; HE 16/2026 vp.).

Poliisin reservitoimintaa voidaan tarkastella yhtenä sisäiseen turvallisuuteen liittyvänä varautumisen keinona. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta sen tarkoituksena on vahvistaa poliisin toimintakykyä tilanteissa, joissa käytettävissä olevat resurssit eivät ole riittäviä. Samalla reservitoiminta liittyy organisaation resilienssiin eli kykyyn ennakoida häiriöitä, sopeutua muutoksiin ja ylläpitää toimintaansa muuttuvissa olosuhteissa (Valtioneuvosto 2025; Duchek 2020).

Poliisin reservitoimintaa säätelevä ajantasainen lainsäädäntö astuu voimaan 1.1.2027. Voimassa olevaan lakiin poliisin hallinnosta (110/1992) lisätään reservitoimintaa koskevat säännökset 15 k–15 m §, jotka määrittelevät toiminnan lähtökohdat.

Toimiva reservi vaatii suunnittelua ja yhteistyötä

Opinnäytetyössä selvitettiin poliisin reservitoiminnan käynnistämisen edellytyksiä Kaakkois-Suomen poliisilaitoksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa haastateltiin poliisin reservitoiminnan valmisteluun osallistuvia asiantuntijoita Poliisihallituksesta, Poliisiammattikorkeakoulusta ja Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että reservitoiminnan onnistuminen ei määräydy pelkästään lainsäädännön tai henkilöstömäärän perusteella. Toimiva reservi edellyttää selkeitä vastuita, johtamisrakenteita, koulutusjärjestelyjä sekä käytännön toimintamalleja. Täydennyspoliisijärjestelmästä saadut kokemukset osoittavat, että ilman toimivaa ylläpitoa ja organisointia järjestelmä voi jäädä käytännössä hyödyntämättä (Sisäministeriö 2015).

Reservin henkilöstöpohjan arvioitiin muodostuvan pääasiassa Poliisiammattikorkeakoulun poliisiopiskelijoista sekä poliisikoulutuksen saaneista henkilöistä poliisin ulkopuolelta. Tuloksissa korostui kuitenkin ero reserviin ilmoittautuneiden henkilöiden määrän ja tosiasiallisesti käytettävissä olevan henkilöstön välillä. Käytettävyys, sitoutuminen ja osaamisen ylläpito nähtiin reservin toimivuuden kannalta tärkeämpinä tekijöinä kuin pelkkä tavoitevahvuus.

Toiminnan onnistuminen edellyttää myös henkilöstön osaamisen pitkäjänteistä ylläpitämistä. Keskeisiksi teemoiksi nousivat poliisin tehtävien ajantasainen osaaminen, toimivaltasäännökset, voimankäyttöosaaminen sekä perus- ja ihmisoikeuksien tunteminen. Osaamisen ylläpitämisellä on keskeinen merkitys myös organisaation toimintakyvyn näkökulmasta (Viitala 2021).

Käyttöönotto näkyy poliisilaitoksessa arjen järjestelyinä

Tutkimuksen perusteella reservitoiminnan vaikutukset eivät kohdistu pelkästään poliisin operatiiviseen toimintaan. Käyttöönotto edellyttää uusia toimintamalleja henkilöstöhallinnossa, koulutuksessa, varautumisessa, valmiussuunnittelussa sekä erilaisissa tukipalveluissa. Haastatteluissa korostuivat erityisesti rekisterien ylläpitoon, tietojärjestelmäoikeuksiin, varustamiseen, kuljetuksiin, majoitukseen ja huoltoon liittyvät kysymykset.

Reservipoliisitoiminta rakentuu valtakunnallisen ohjauksen ja poliisilaitosten paikallisen toteutuksen varaan. Poliisihallitus vastaa toiminnan ohjauksesta, Poliisiammattikorkeakoulu koulutuksesta ja poliisilaitokset käytännön toteutuksesta. Tutkimuksen perusteella onnistuminen edellyttää näiden toimijoiden välistä yhteistyötä sekä selkeää vastuunjakoa. Toimiva vastuunjako ja yhteistyö eri organisaatioiden välillä ovat keskeisiä onnistuneen toimeenpanon edellytyksiä (Virtanen & Stenvall 2019).

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen näkökulmasta reservitoiminnan merkitys liittyy erityisesti toimintakyvyn ylläpitämiseen tilanteissa, joissa alueen erityispiirteet sitovat merkittävästi poliisin resursseja. Mahdollisina käyttötilanteina tunnistettiin muun muassa laajat rajaturvallisuuteen liittyvät häiriöt, välineellistetty maahantulo, ympäristökatastrofit, suuronnettomuudet sekä muut pitkäkestoiset tilanteet, joissa lisäresurssien tarve voi kasvaa nopeasti.

Reservitoiminta tukee toimintakykyä jatkuvasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä

Tutkimuksen perusteella poliisin reservitoiminnan käyttöönotossa ei ole kyse pelkästään uuden henkilöstöresurssin muodostamisesta. Kyse on kokonaisuudesta, jossa henkilöstön saatavuus, osaamisen ylläpito, johtaminen, vastuut ja käytännön järjestelyt muodostavat toisistaan riippuvan järjestelmän.

Reservitoiminta voi osaltaan vahvistaa poliisin ja yhteiskunnan resilienssiä. Resilienssi tarkoittaa organisaation kykyä ennakoida häiriöitä, selviytyä niistä ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Riittävä ennakointi ja suunnittelu vahvistavat toimintakykyä sekä tukevat toiminnan jatkuvuutta myös poikkeavissa tilanteissa (Millot 2014; Duchek 2020).

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen osalta tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää reservitoiminnan käyttöönoton suunnittelussa, organisoinnissa ja käytännön valmistelussa. Tulokset osoittavat, että toimiva reservipoliisijärjestelmä edellyttää riittävää henkilöstöpohjaa, osaamisen ylläpitämistä, selkeää vastuunjakoa ja ennakolta suunniteltuja toimintamalleja. Reservitoiminnan onnistuminen ratkaistaan pitkälti jo ennen ensimmäistä käyttökertaa koulutuksen, johtamisen, ylläpidon ja käytännön järjestelyjen avulla.

---

Kirjoittajat

Sami Kuivainen, Kokonaisturvallisuuden asiantuntija YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Juha Peteri, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, YAMK, Master School

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Duchek, S. 2020. Organizational resilience: a capability-based conceptualization. Business

Research 13(1), 215–246. Saatavilla: https://doi.org/10.1007/s40685-019-0085-7.

HE 16/2026 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi poliisin hallinnosta annetun lain, Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain ja poliisilain muuttamisesta. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2026/16.

Laki poliisin hallinnosta 110/1992. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920110.

Millot, P. (toim.) 2014. Risk Management in Life-Critical Systems. E-kirja. London & Hoboken: ISTE Ltd & John Wiley & Sons. Saatavilla: ProQuest Ebook Central.

Sisäministeriö 2015. Täydennyspoliisityöryhmän loppuraportti. Sisäministeriön julkaisu 3/2015. Helsinki: Sisäministeriö. Saatavilla: https://intermin.fi/julkaisut/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-324-014-8.

Valtioneuvosto 2025. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia: Valtioneuvoston periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2025:1. Helsinki: Valtioneuvosto. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-762-1.

Viitala, R. 2021. Henkilöstöjohtaminen: keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. E-kirja. 1. painos. Helsinki: Edita Publishing Oy. Saatavilla: Ellibs.

Virtanen, P. & Stenvall, J. 2019. Julkinen johtaminen. E-kirja. 2., uudistettu laitos. Helsinki: Tietosanoma. Saatavilla: Ellibs.