
Savonia-artikkeli Pro: Projektitoimiston tuki osaamisen ja organisaation tulkkina hyvinvointialueen digitaalisissa projekteissa
Savonia-artikkeli Pro on kokoelma monialaisen Savonian asiantuntemusta eri aiheista.
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Hyvinvointialueiden toimintaympäristöä muokkaavat turvallisuuteen, ilmastonmuutokseen, väestön ikääntymiseen ja talouden heilahteluihin liittyvät muutokset. Tämä aiheuttaa muutostarpeita henkilöstön osaamisen ja määrän suhteen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023, 10–11). Tässä muuttuvassa toimintaympäristössä korostuu projektinhallinnan merkitys, jotka terveydenhuollossa saattavat olla monimutkaisia edistyneen teknologian ja tarkkuusvaatimusten myötä (Iskandar, Hanna & Loftfallah 2019, 2023).
Projektinhallinnan tueksi voidaan hyödyntää projektitoimistoa eli PMO:ta. Tällä tukitoiminnalla voidaan auttaa organisaatioita projektinhallintamenetelmien kehittämisessä ja tukemalla projektipäälliköitä (Nicholas & Steyn 2017, 991, 1155–1156). PMO:n toimivallasta organisaation sisällä, eikä kokoonpanosta ole olemassa yhtä mallia, vaan tämä muodostuu organisaation omien tarpeiden mukaan (Duggal 2018, 71–73). Projektinhallinnan käsitteistö on laaja, joka on syntynyt teknisen alan tarpeista. Henkilöstön kouluttaminen auttaa ymmärtämään käytänteitä, joiden avulla saadaan hyötyjä projektien läpiviemisessä. (Davis 2023, 503–512.)
Jutilan (2026) YAMK-opinnäytetyössä tutkittiin hyvinvointialueen tietohallinnon valmiuksia PMO-toiminnan hyödyntämisen osalta. Tuloksista muodostui yhtenäinen kuva projektinhallintaosaamisen kehityskohteista sekä myönteinen tarve projektitoimiston laajemmalle tuelle päivittäisen projektityöskentelyn tukemisessa.
Projektinhallinnan käytännöt ja vastuut epäselviä
Tuloksista kävi ilmi epäselvyydet projektinhallinnan toimintatapojen, johtamisen ja viestinnän suhteen. Koulutusten ja osaamisen kehittäminen oli koettu jääneen yksilön oman aktiivisuuden varaan. Vastuukysymysten ja töiden johtamisen epäselvyydet ovat suoraan yhteydessä vähäisen koulutuksen ja projektiorganisaation asettamisen suhteen. Projektin vaiheista nostettiin vahvasti esille määrittelytyön merkitys, joka vaikuttaa aikataulutukseen ja tehtävien eteenpäin kiinnittämiseen. Muutospyyntöjen hallinta aiheuttaa aikatauluvaatimuksia yksittäisille tekijöille. Projektitoimisto kokonaisuutena koettiin tällä hetkellä kaukaiseksi ja irrallaan olevaksi käytännön tekemisestä.
Kohti vahvempaa yhteistyötä projektitoimiston kanssa
Keskeisenä tarpeena nähtiin projektitoimiston tiiviimpi läsnäolo päivittäisessä projektityössä ja osaamisen vahvistaminen sen tuella. Tulokset toivat esiin epäsuhdan osaamisen ja projektityön vaatimusten välillä. Projektitoimistolla on keskeinen rooli yhtenäisten toimintatapojen ja työkalujen käytön kouluttamisessa organisaation eri yksiköissä. Yhteiset toimintatavat auttavat ymmärtämään digitalisaatioprojektien kustannus-, aikataulu- ja resurssivaatimuksia. Tutkimus korosti tarvetta tehdä projektitoimiston rooli ja hyödyt näkyviksi päivittäisessä työssä.

#MasterSchool #YAMK
Kirjoittajat
Teemu Jutila, Digitalisaation asiatuntija sosiaali- ja terveysalalla YAMK-opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Elisa Snicker, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio
Lähteet
Davis, S.M. 2023. Teaching Project Management in Health Administration: Tips for Navigating the Vast Project Management Universe and Translating Concepts to the Health Administration Environment. Journal of Health Administration Education, 39(3), pp. 503–518. https://researchebsco-com.ezproxy.savonia.fi/linkprocessor/plink?id=53e2daf4-912c-348c-b098-26ee4825d903. Viitattu 14.11.2026.
Nicholas, J., Steyn, H. 2017. Project Management for Engineering, Business and Technology. Fift Edition. London and New York: Routledge.
Duggal, J. 2018. The DNA of strategy execution. Next-Generation Project Management and PMO. 1st edition. Wiley.
Sosiaali- ja terveysministeriö, 2023. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: Sosiaali ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023–2035. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:32. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6. Viitattu 14.11.2026.
Iskandar, K. A., Hanna, A. S., & Lotfallah, W. 2019. Modeling the performance of healthcare construction projects. [Healthcare construction projects] Engineering, Construction and Architectural Management, 26(9), 2023-2039. https://doi.org/10.1108/ECAM-08-2018-0323. Viitattu 14.11.2026.