Savonia-ammattikorkeakoulussa fysioterapeutin tutkinto-ohjelmassa on haluttu kehittää opinnot päättävä ja kolmen vuoden laajuiset opinnot yhteenkokoava näyttökoe. Näyttökoeprosessista on luotu neljän artikkelin sarja, joissa kerrotaan kehittämistyönä luodun näyttökokeen teoreettisesta viitekehyksestä (Äijö, Hiltunen, Ruotsalainen & Suvinen 2025), näyttökokeen arvioinnista ja teoriakokeen suunnittelusta (Ruotsalainen, Hiltunen, Suvinen & Äijö 2025) sekä näyttökokeen käytännön kokeen suunnittelusta (Suvinen, Hiltunen & Äijö 2025). Tämä artikkeli on neljän artikkelin sarjasta kolmas, jossa kuvataan käytännönkokeen toteutusta toukokuulta 2025.

Käytännön kokeiden toteutus lyhyesti

Käytännönkokeiden asiakastapauksien suunnittelussa ja käytännönkokeen toteutuksessa hyödynnettiin simulaatiopedagogiikasta kertyneitä hyviä käytänteitä, kokemuksia ja osaamista. Savonia-ammattikorkeakoulussa on vahvaa ja laadukasta simulaatiopedagogiikan osaamista (Silén-Lipponen & Aura 2024). Koetilan lavastamisessa hyödynnettiin osittain Savonian Simulaatiokeskuksen rekvisiittaa ja välineistöä yhdessä fysioterapialuokan välineistön kanssa.

Kokeisiin osallistui 40 kolmannen vuoden fysioterapian opiskelijaa. Kokeita järjestettiin viitenä päivänä kahden viikon ajan. Uusintakokeille varattiin yksi päivä kesäkuun alkuun sekä toinen uusintapäivä elokuulle, mikäli opiskelijat eivät suoriudu näyttökokeesta hyväksytyin kriteerein koepäivinä. Koetilanne koostui neljästä eri vaiheesta, joita olivat 1) kokeeseen valmistautuminen, 2) kokeen asiakastilanne ja 3) arviointikeskustelu.

Käytännönkokeen ympäristö ja lavastus

Käytännönkokeen toteutukseen oli varattu fysioterapialuokka, jossa on erilaisia terapeuttisen harjoittelun laitteita ja välineitä sekä asiakastapauskohtaisesti erilaisia harjoitusvälineitä esimerkiksi hengitysharjoitteiden tekemiseen. Joihinkin asiakastapauksiin varattiin käsikirjoitusten pohjalta erilaisia kysely- tai arviointilomakkeita, joita opiskelija saattoi hyödyntää kokeen aikana. Lomakkeita saattoivat olla esimerkiksi kaatumisen tai liikkumisen pelon kyselyt tai RPE-taulukko. Fysioterapialuokkaan lavastettiin kolme erilaista asiakastyöskentelyn toteutustilaa, joita olivat sairaalan vuodeosasto, fysioterapian poliklinikka odotusauloineen sekä kotiympäristö (kuvat 1-3). Kuvassa 3 näyttökokeen arvioijan roolissa ollut fysioterapian lehtori on kertomassa näyttökokeen etenemisestä kokeen alussa fysioterapian poliklinikkaympäristöön osoittaen. Kuvan etualalla pöydällä arvottavana olevat asiakastapaukset, joista opiskelija nosti yhden kappaleen saatuaan ohjeet koetilanteen etenemisestä ja opettajien rooleista. Taustalla vasemmalla näkyy sairaalaosastoksi lavastettu potilashuone.

Koetilanteen etenemisen vaiheet ja psykologinen turvallisuus

Kokeeseen oli varattu opiskelijalle aikaa 60 minuuttia. Koetilanteen vaiheita olivat 1) valmistautuminen, 2) kokeen asiakastilanne ja 3) arviointikeskustelu. Käytännönkokeessa kaksi Savonian simulaatio-ohjaajakoulutuksen saanutta fysioterapian lehtoria toimii käytännönkokeiden vastaanottajina. Fysioterapian lehtoreiden toimintaa pedagogeina ohjaavat sekä opettajan että fysioterapeutin ammattieettiset ohjeet ja periaatteet. Opettajilla on valta ja vastuu opiskelijan oppimisesta, ja opettajien eettiset periaatteet ohjaavat opettajien toimintaa (OAJ 2024). Lisäksi fysioterapian lehtoreita ohjaavat fysioterapeuttien eettiset ohjeet ja periaatteet (Suomen Fysioterapeutit 2024). Ammattieettisiä periaatteita noudattaen käytännönkokeen oppimistilanteesta pyrittiin luomaan psykologisesti turvallinen ja vahvistamaan luottamuksen ilmapiiriä.

1) Valmistautuminen

Koetilanteen alussa toinen opettaja perehdytti jokaisen opiskelijan koetilanteen etenemiseen ja opettajien rooleihin ja vastuisiin samalla tavalla. Kokeen alun perehdytyksellä ja tilanteen etenemisen kerronnalla haluttiin varmistaa psykologisesti turvallinen oppimisilmapiiri opiskelijalle sekä opettajille kokeen vastaanottajina ja pyrittiin poistamaan psykologista turvallisuutta estäviä tekijöitä ja lisäämään koetilanteessa turvallisuuden tunnetta ja luottamuksen ilmapiiriä (Eriksson, Ingalsuo & Hovi 2024). Psykologinen turvallisuus vaikuttaa muun muassa oppimiseen ja työhyvinvointiin terveysalan opintojen alkuvaiheesta lähtien läpi työuran ja sillä on merkitystä potilasturvallisuuteen sekä hoidon laatuun (Eriksson, Ingalsuo & Hovi 2024).

Opiskelijoille kerrottiin, että arvioinnin tueksi voidaan ottaa valokuvia arviointikeskustelua varten ja tähän opiskelijoita pyydettiin täyttämään kirjallinen lupalomake. Kirjallisen kuvausluvan lisäksi opiskelijoilta pyydettiin suullisesti lupa hyödyntää kuvia lehti- ja artikkelijulkaisuissa ja annettiin mahdollisuus kieltäytyä kuvien käytöstä muuhun kuin kokeen arviointiin. Kuvat otettiin eri laitteilla, millä varmistettiin, ettei julkaisuista kieltäytyneiden kuvia päädy levitykseen.

Perehdytyksen jälkeen opiskelija arpoi itselleen asiakastapauksen (kuva 5) ja hänet ohjattiin 15 minuutin ajaksi valmistautumaan asiakastilanteeseen viereeen luokkaan. Opiskelija sai suunnitella asiakkaan taustatietojen ja tehtävän annon pohjalta, miten hän tulisi asiakastilanteessa toimimaan. Opiskelija sai käyttää muistiinpanojaan asiakastilanteen tukena. Koetilanteen jälkeen muistiinpanot tuli jättää opettajille ja ne silputtiin roskakoriin heti koetilanteen päätyttyä ennen arviointi- ja palautekeskustelua. Opiskelijan valmistautuessa asiakastilanteeseen saamiensa tietojen ja tehtävänannon mukaisesti, valmistautui toinen opettaja asiakkaan rooliin pukeutumalla valitun tapauksen mukaisesti ja valmisteli toimintaympäristön valmiiksi asiakastilanteen alkua varten (kuva 6).

2) Kokeen asiakastilanne

Koetilanteissa asiakastyöskentelyn kesto oli keskimäärin 20-30 minuuttia. Opiskelijalle annettiin rauha toteuttaa fysioterapiaa ja tehdä kliinistä päättelyä asiakkaan tilanteesta haastattelun sekä tekemiensä havaintojen, mittausten ja tutkimusten perusteella. Asiakastilanteissa opiskelijat toteuttivat asiakkaalleen fysioterapiaa fysioterapiaprosessin eri vaiheiden mukaisesti (Suomen Fysioterapeutit n.a). Asiakastilanteet sijoittuvat tasaisesti polikliiniseen ympäristöön, vuodeosastolle sekä kotiympäristöön. Asiakasroolien ikähaitari vaihteli 12-vuotiaasta lapsesta työikäiseen ja ikääntyneeseen. Osassa asiakastilanteita opiskelijat haastattelivat, tutkivat, havainnoivat ja tekivät kliinistä päättelyä sekä johtopäätöksiä tutkimisen tulosten perusteella. Osa tilanteista keskittyi fysioterapiasuunnitelman laadintaan tai selkeämmin ohjaamiseen ja neuvontaan sekä terapeuttiseen harjoitteluun (kuva 7). Jokaisessa tilanteessa tuli myös antaa jatkosuositus ja –ohjeet kuntoutuksen jatkosta joko itsenäisesti tai ohjatusti.

Kokeita varten tehdyt asiakastapausten yksityiskohtaisetkuvaukset edistivät asiakasroolien haltuunottoa sekä toimintaympäristön lavastamista. Jokaiseen asiakastapaukseen luodut arviointikriteerit ja hyväksytyn suorituksen vaatimukset edistivät ja ohjasivat asiakkaan roolissa olleen opettajan toimintaa ja esimerkiksi reaktioita opiskelijan esittämiin kysymyksiin tai tekemiin spesifeihin erotusdiagnostiikan testeihin, jolloin asiakas pystyi kertomaan, mikä liikesuunta provosoi kipua tai mikä sitä helpottaa. Asiakkaan roolissa olleen opettajan vahva kliininen osaaminen edisti muun muassa asiakastilanteiden todentuntuisten oireiden ja taustatietojen luomista. Opettaja pystyi asiakasroolissaan mukauttamaan toimintaansa opiskelijoiden teettämissä toimintakyvyn arvioinnin testeissä tai ohjauksessa tietäen, miten todellisessa tilanteessa oirekuva muuttuu tai ei muutu. Muutama opiskelija tuumasikin opettajille kokeen päätyttyä, että koetilanne tuntui hyvin todelliselta ja aidolta ensimmäisten koepäivien aikana, mikä vahvisti opettajien luottamusta koejärjestelyiden onnistumisesta.

3) Arviointikeskustelu

Perehdytyksen kokeen alussa pitänyt opettaja kirjasi tietokoneella arviointilomakkeelle havaintoja asiakastilanteen aikana. Hänellä oli päävastuu arviointi- ja palautekeskustelun etenemisestä koetilanteen lopussa toimien puheenjohtajana. Asiakkaan/potilaan roolissa ollut opettaja osallistui arviointiin erityisesti asiakkaan näkökulmasta ja tarvittaessa täydensi pääarvioijan havaintoja ja antoi opiskelijalle palautetta suorituksesta. Arviointikeskusteluun oli varattu aikaa 15 minuuttia, mikä riitti mainiosti tilanteen läpikäymiseen ja yhteisen ymmärryksen muodostamiseen asiakastilanteen sujumisesta.

Arviointikeskustelua ohjasivat fysioterapeutin ydinosaamisen (Suomen Fysioterapeutit 2016) ja asiakastapauskohtaiset arviointikriteerit. Arvioinnissa käytettiin Excel-työkalulla laadittua automatisoitua arviointimatriisia, josta arvioijana ollut opettaja pystyi kokeen aikana valitsemaan hyväksytyn tai hylätyn kriteerin mukaisesti suoritetut osaamisalueet. Lomake loi automaattisesti arvioinnista yhteenvedon, jota hyödynnettiin arviointikeskustelussa opiskelijan kanssa. Lomake tallennettiin opettajan tietokoneelle, jossa se säilytetään tutkintosäännön mukaisesti tarvittava aika. Arviointilomakkeen avulla varmistettiin, että opiskelija sai palautetta kokeesta (Opetushallitus 2025).

Opiskelijat olivat enemmän tai vähemmän jännittyneitä kokeeseen tullessaan, mutta jännitys ei haitannut asiakastilanteessa toimimista. Pääsääntöisesti opiskelijat suoriutuivat tilanteista hyvin täyttäen hyväksytyn suorituksen kriteerit. Palaute- ja arviointikeskustelussa annettiin seikkaperäinen palaute ja kerrottiin ja ohjattiin opiskelijaa jatkoa ajatellen kertaamaan tai tarkentamaan tilanteeseen liittyviä yksityiskohtia jatkoa ajatellen. Muutamissa tilanteissa opettajat joutuivat punnitsemaan opiskelijan kokeen läpipääsyä ja pyysivät keskinäisen keskustelun ajaksi opiskelijaa poistumaan koetilasta. Arviointikeskustelussa opiskelijan reflektiotaito korostui ja mikäli opiskelija pystyi täydentämään asiakastilanteen toteutusta keskustelussa, katsottiin opiskelijan hallitsevan asiakastapauksen fysioterapian toteutukseen liittyvät asiat riittävällä tasolla ja suositeltiin kertaamaan ja harjoittelemaan tiettyjä menetelmiä tai taitoja lisää. Opiskelijan suoritus jouduttiin hylkäämään, mikäli toimintakyvyn arviointi ja kliininen päättely jäi puutteelliseksi, eikä opiskelija osannut ohjata asiakkaalle tilanteeseen sopivia harjoitteita tai niin sanotusti jäätyi tilanteessa. Yhden opiskelijan käytännön koe jouduttiin hylkäämään puutteellisten taitojen vuoksi.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – pilotoinnissa onnistumisia ja pieniä päivityksiä jatkoa ajatellen

Fysioterapian näyttökokeen käytännön kokeesta saadut kokemukset olivat positiivisia ja hyvin suunniteltu toteutus mahdollisti onnistuneen aikataulutuksen ja opiskelijoille työrauhan asiakastilanteessa. Kehittämisen kohteita havaittiin arviointitaulukoiden teknisessä toiminnassa ja sisältöjen yksinkertaistamisessa koetilannetta varten. Asiakastapauksiin tehdään jatkoa ajatellen pieniä päivityksiä sisällöllisesti, mutta suuriin muutostarpeisiin ei havaittu olevan tarvetta. Yhteenvetona todettakoon, että fysioterapiatutkinnon loppuvaiheen opinnot kokoava näyttökoe on erinomainen tapa arvioida opetussuunnitelman ja opiskelijaohjauksen onnistumista sekä opetuksen laatua.

Kirjoittajat:

Saijamari Hiltunen, fysioterapeutti, TtM, AmO, Savonia-ammattikorkeakoulu

Annu Suvinen, fysioterapeutti, fysioterapian lehtori, TtM, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja Äijö, fysioterapeutti, yliopettaja, TtT, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Eriksson T, Ingalsuo S & Hovi E. 2024. Psykologinen turvallisuus – terveydenhuollon ja lääketieteen koulutuksen voimavara. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 140(23), 2007-13. Saatavilla: https://www.duodecimlehti.fi/duo18555

OAJ 2024. Opetustyön eettiset periaatteet. Työelämäopas. Opettajien ammattijärjestö OAJ. Saatavilla: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/opetustyon-eettiset-periaatteet2/

Opetushallitus 2025. Osaamisen osoittaminen ja arviointi. Saatavilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/osaamisen-osoittaminen-ja-arviointi.

Ruotsalainen A-L, Äijö M, Hiltunen S & Suvinen A. 2025. Savonia-artikkeli Pro: Fysioterapeuttiopiskelijoiden osaamisen osoittaminen teoriakokeella. Julkaistu 20.3.2025. Saatavilla: https://www.savonia.fi/sosiaali-ja-terveysala/fysioterapeuttiopiskelijoiden-osaamisen-osoittaminen-teoriakokeella/

Savonia-ammattikorkeakoulu 2020. Laatuohjelma 2020-2024. Saatavilla: https://www.savonia.fi/app/uploads/2020/12/Laatuohjelma-2021-2024.pdf

Silén-Lipponen M & Aura S. 2024. Simulaatio-opetuksen kehittäminen tulevaisuudessa Savonia-ammattikorkeakoulussa. Teoksessa M. Silén-Lipponen & S. Aura (toim.). Kohti laadukasta simulaatiopedagogiikkaa Savonia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimus- ja kehittämishanke. 2024. Julkaisusarja 2/2024. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/861227/Savonia_ammattikorkeakoulun_julkaisusarja_2024_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Suomen Fysioterapeutit. 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. Saatavilla: https://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf

Suomen Fysioterapeutit 2024. Fysioterapeuttien eettiset ohjeet. Eettinen toimikunta. Saatavilla: https://www.suomenfysioterapeutit.fi/wp-content/uploads/2024/11/Fysioterapeutin_Eettiset_Ohjeet_2024.pdf

Suomen Fysioterapeutit n.a. Hoidon prosessin vaiheet. Kirjaamisen käytäntö. Dokumentointi. Saatavilla: https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/dokumentointi/kirjaamisen-kaytanto/hoidon-prosessin-vaiheet/ Viitattu: 2.6.2025.

Äijö M, Hiltunen S, Ruotsalainen A-L & Suvinen A. 2025. Savonia-artikkeli Pro: Osaamisen osoittaminen näyttökokeella – Osaamisperustaista fysioterapeutin tutkintokoulutusta kehittämässä. Julkaistu 20.3.2025. Saatavilla: https://www.savonia.fi/sosiaali-ja-terveysala/osaamisen-osoittaminen-nayttokokeella-osaamisperustaista-fysioterapeutin-tutkintokoulutusta-kehittamassa/