Tämä artikkeli on toinen osa kaksiosaista Pro-artikkelisarjaa Savonia Moves -toimintamallista. Toimintamalli on luotu osana Savonia Wellness Centerin koordinoimaa Liikkuva Savonia (LIISA) – hanketta 2024-2025. Esimmäinen osa on julkaistu elokuussa 2025.

Istumisen kulttuurista aktiiviseen arkeen

Korkeakoulujen arki on rakentunut vaarallisen oletuksen varaan, siitä että oppiminen tapahtuu istuen. Tämä syvälle juurtunut kulttuuri ei ainoastaan hidasta mieltä, vaan uhkaa järjestelmällisesti opiskelijoiden ja henkilöstön terveyttä. Pitkät luennot, itsenäinen opiskelu ja paikallaan tapahtuvat ryhmätyöt ovat tehneet pitkäkestoisesta paikallaanolosta normaalin tavan oppia ja työskennellä. Savonia-ammattikorkeakoulu on tunnistanut tämän haasteen ja vastannut siihen strategisesti Savonia Moves -toimintamallilla. Kyseessä on lähestymistapa, joka tähtää pysyvään kulttuurimuutokseen aktiivisemman arjen puolesta.

Tämän artikkelin tavoitteena on perustella tieteellisen tutkimustiedon avulla, miksi liikkumisen lisääminen korkeakoulun arkeen ei ole vain suositeltavaa, vaan välttämätöntä. Lisäksi esittelemme, miten Savonia Moves tarjoaa konkreettisia, helposti omaksuttavia työkaluja ja menetelmiä tämän muutoksen toteuttamiseksi koko yhteisön voimin. On aika ymmärtää istumisen aiheuttamat laaja-alaiset riskit ja ottaa askel kohti aktiivisempaa ja hyvinvoivaa tulevaisuutta.

Aktiivisuuden lisäämisen perusteet eivät nojaa pelkkiin mielipiteisiin tai yleisiin hyvinvointitrendeihin, vaan vankkaan tieteelliseen näyttöön. Istumisen haitalliset vaikutukset ovat kiistattomia ja moniulotteisia, ulottuen kansanterveydellisistä uhkakuvista yksilön aivotoimintaan ja oppimiskykyyn. Seuraavaksi tarkastelemme tutkimusnäyttöä, joka toimii Savonia Moves -toimintamallin pohjana.

Paikallaan olo murentaa kansanterveyttä

Korkeakouluopiskelijoiden arki on hälyttävän paikallaan painottuvaa. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT 2024) mukaan opiskelijat istuvat keskimäärin 10,5–11 tuntia päivässä, ja noin kolmannes istuu arkisin jopa 12 tuntia tai enemmän.

Nämä luvut ovat erittäin huolestuttavia, kun niitä verrataan tutkimustietoon istumisen riskeistä. Chau ym. (2013) meta-analyysin mukaan yli kymmenen tuntia päivässä istuvilla ennenaikaisen kuoleman riski on jopa 34 % suurempi kuin vähemmän istuvilla. Riski kasvaa asteittain, jolloin yli seitsemän tuntia päivässä istuvilla jokaisen lisätunnin on laskettu lisäävän ennenaikaisen kuoleman riskiä 5 %. Korkeakouluympäristö on siis tietämättään rakentunut tavalla, joka altistaa yhteisön jäsenet vakaville terveysuhkille.

Istumisen terveysriskit koskettavat meitä kaikkia. Pitkäkestoisen istumisen aikana kehon suuret lihasryhmät, kuten reidet ja pakarat, ovat lähes täysin passiivisia. Tämä hidastaa merkittävästi sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa ja altistaa useille kroonisille sairauksille. Tutkimukset ovat yhdistäneet liiallisen istumisen seuraavien sairauksien ja vaivojen kohonneeseen riskiin:

• Sydän- ja verisuonisairaudet (Biswas ym. 2015, Jinglie ym. 2022, Valenzuela ym. 2023)

• Tietyt syöpäsairaudet (Biswas ym. 2015)

• Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat, jotka korostuvat esimerkiksi etunojassa istuessa.

• Ylipaino ja obesiteetti

• Tyypin 2 diabetes

• Metabolinen oireyhtymä

Tutkimustiedon hälyttävin viesti on kuitenkin on, että edes suositusten mukainen liikunta ei riitä mitätöimään pitkäkestoisen istumisen tuhoja (Stamatakis ym. 2019, Wanders ym. 2021). Intensiivinenkään treeni tai terveellinen ruokavalio ei täysin kompensoi inaktiivista päivää, joka vietetään muutoin paikallaan. Ainoa tehokas keino torjua istumisen riskejä on säännöllinen istumisen tauottaminen päivän aikana.

Istumisen vaikutukset oppimiseen ja kognitiiviseen suorituskykyyn

Istuminen ei nuuduta ainoastaan kehoa, vaan myös mieltä. Paikallaanolo heikentää aivojen verenkiertoa ja vireystilaa, mikä vaikuttaa suoraan oppimisen edellytyksiin. Tutkimukset osoittavat kuitenkin selvästi, että jo lyhyetkin tauot istumisessa lieventävät tehokkaasti sen haitallisia vaikutuksia kognitiiviseen suorituskykyyn (Chandrasekaran ym. 2021).

Säännöllisellä istumisen tauottamisella on todettu olevan useita positiivisia vaikutuksia työmuistiin (Wheeler ym. 2019), keskittymiseen (Haverkamp ym. 2020), toiminnanohjaukseen (Chandrasekaran ym. 2021) ja vireystilaan (Haverkamp ym. 2020).Lisäksi on kiistatonta, että opiskelijan aktiivinen rooli oppijana tuottaa parempia oppimistuloksia (Wolff ym. 2015). Kun opiskelija osallistuu fyysisesti opetukseen, hänestä tulee samalla myös kognitiivisesti aktiivisempi toimija.

Tämä vankka tieteellinen näyttö on kutsu muuttaa toimintaa. Savonia Moksen tavoiteena on olla mahdollistaja ja kannustaja järjestelmällisessä siirtymässä kohti oppimisympäristöä, jossa kehon ja mielen hyvinvointi ovat oppimisen perusta, eivät sen sivutuote.

Savonia Moves pyrkii strategiasta käytännön tekoihin aktiivisen kulttuurin luomiseksi

Edellä kuvattu tutkimusnäyttö istumisen fyysisistä ja kognitiivisista vaaroista muodostaa perustan, jolle Savonian ratkaisu on rakennettu. LIISA-hankkeen (2024–2025) aikana kehitetty Savonia Moves -toimintamalli ei ole vain joukko hyvinvointitempauksia, vaan strateginen ja kokonaisvaltainen vastaus istumisen kulttuurin haasteisiin. Mallin ytimessä on ajatus siitä, että aktiivisempi arki rakennetaan yhdessä tarjoamalla koko korkeakouluyhteisölle selkeitä, tutkittuun tietoon perustuvia työkaluja ja toimintatapoja.

Savonia Moves tarjoaa kohdennettuja ja käytännönläheisiä materiaaleja ja menetelmiä niin johdolle, opetushenkilöstölle kuin opiskelijoillekin. Kaikki materiaalit on koottu helposti saataville Savonian sisäisiin kanaviin, Santraan ja Repuun, jotta niiden käyttöönotto olisi mahdollisimman vaivatonta.

Tarve tällaiselle ohjaukselle on ilmeinen. Vaikka valtaosa (76 %) Savonian opiskelijoista toivoisi taukoliikuntaa opetuksen lomaan, vain viidennes (20 %) osallistuu siihen säännöllisesti. Tämä kuilu toiveiden ja todellisuuden välillä osoittaa, että tarvitaan selkeitä rakenteita ja kannustimia, jotka tekevät aktiivisuudesta luontevan osan opiskelupäivää.

Aktiivisuuden edistäminen opetuksessa ja yhteisössä on yhteinen ponnistus

Opetushenkilöstö on avainasemassa aktiivisen kulttuurin luomisessa. Savonia Moves tarjoaa opettajille useita hyväksi havaittuja menetelmiä, joilla istumista voidaan tauottaa ja oppimista tehostaa ilman suuria muutoksia opetussuunnitelmiin:

• Learning Cafe -menetelmä: Opiskelijat kiertävät eri työpisteillä noin 20–30 minuutin välein, mikä katkaisee istumisen luonnollisesti ja edistää yhteisöllistä oppimista.

• Lyhyet keskustelut ja ryhmäytymiset: Opiskelijoiden pyytäminen nousemaan seisomaan ja liikkumaan uusien pienryhmien muodostamiseksi aktivoi kehoa ja mieltä.

• Oikein-väärin-väittämät: Yksinkertainen tapa lisätä liikettä on pyytää opiskelijoita vastaamaan väittämiin siirtymällä luokkatilan eri päihin.

• Materiaalien haku ja taulutehtävät: Pienet, fyysistä siirtymistä vaativat tehtävät, kuten tarvikkeiden noutaminen tai ideoiden kirjaaminen yhteiselle taululle, rytmittävät tehokkaasti luento-opetusta.

Opetusmenetelmien lisäksi Savonia Moves on kehittänyt laajan valikoiman työkaluja, jotka tuovat iloa ja inspiraatiota liikkumiseen koko yhteisölle:

• Digitaaliset apuvälineet: Opettajien ja kokousten pitäjien on helppo katkaista staattiset esitykset valmiilla taukoliikuntadioilla tai taukoliikuntavideoilla. Itsenäisen opiskelun tueksi on luotu Savonian oma Pomodoro-ajastin, joka katkaisee pitkät opiskelurupeamat automaattisesti ja tarjoaa integroituja taukojumppia, jotka virkistävät aivot juuri oikeaan aikaan.

• Pelilliset ja fyysiset työkalut: Lainattavat Moves-taukoliikuntakortit ja verkossa toimiva Taukoliikuntapyörä tuovat leikkisyyttä ja yllätyksellisyyttä taukoihin. Samalla kampusten seiniin sijoitetut taukoliikuntajulisteet ja aktivoivat kehotukset toimivat jatkuvina, ympäristöön integroituna muistutuksina liikkumisen tärkeydestä.

• Kannustimet ja tuki: Maksuton SYKETTÄ-liikuntaneuvonta tarjoaa matalan kynnyksen henkilökohtaista tukea liikkumisen aloittamiseen.

Opiskelijoita motivoidaan myös Hyvinvointipassilla, joka tarjoaa konkreettisen palkkion aktiivisuudesta ja hyvinvointipalveluihin tutustumisesta halutun haalarimerkin muodossa.

Kohti hyvinvoivaa tulevaisuutta

Tieteellinen näyttö on yksiselitteinen: liiallinen istuminen on vakava uhka terveydelle, hyvinvoinnille ja oppimiselle. Se heikentää aineenvaihduntaa, lisää kroonisten sairauksien riskiä ja nuuduttaa aivoja. Savonia Moves -toimintamalli tarjoaa tähän haasteeseen kattavan ja näyttöön perustuvan ratkaisun, joka ei ainoastaan lisää tietoisuutta, vaan antaa konkreettiset välineet pysyvän muutoksen aikaansaamiseksi.

Matka kohti aktiivisempaa korkeakoulukulttuuria vaatii yhteisen tahtotilan ja ennen kaikkea yhteisen tekemisen. Otetaan siis Savonia Moves -tiimin lause käyttöön:

”Istutaan yhdessä vähemmän!”

Tehdään siitä käytännön teko noudattamalla Institute for Work and Healthin (2018) viisasta ohjetta:

”Istu tarvittaessa, seiso, kun on mahdollista ja liiku, kun voit”.

Näin rakennamme yhdessä Savoniasta paitsi oppilaitoksen ja työpaikan, mutta myös aidon hyvän elämän korkeakoulun, jossa terävin mieli ja hyvinvoiva keho ovat menestyksen ytimessä.

---

Kirjoittaja: Salla Lommi, Wellness Centerin Savonian palvelukoordinaattori, Moves-toimintaryhmän koordinoija, NEXT VET-hankkeen projektipäällikkö

---

Lähteet:

Biswas A, Oh PI, Faulkner GE, Bajaj RR, Silver MA, Mitchell MS, et al. Sedentary time and its association with risk for disease incidence, mortality, and hospitalization in adults: a systematic review and meta-analysis. Ann Intern Med. 2015;162(2):123–32.

Chandrasekaran B, Pesola A, Rao C & Arumug A. Does breaking up prolonged sitting improve cognitive functions in sedentary adults? A mapping review and hypothesis formulation on the potential physiological mechanisms. BMC Musculoskeletal Disorders volume 22, Article number: 274 (2021)

Chau JY, Grunseit AC, Chey T ym. Daily sitting time and all-cause mortality: a meta-analysis. PLoS One 2013;8(11):e80000.

KOTT-tutkimuksen tuloksia 2024. KOTT-tutkimuksen tuloksia – THL. Viitattu 5.6.2025.

Liikkuva opiskelu -opiskelijakyselyt. Opiskelijakysely – Liikkuva opiskelu. Päivitetty 2025. Viitattu 1.6.2025

Stamatakis E, Gale J, Bauman A., Ekelund U., Hamer M. & Ding D. Sitting Time, Physical Activity, and Risk of Mortality in Adults. JACC. 2019 Apr, 73 (16) 2062–2072.

Wanders L, Cuijpersb I, Kessels R PC, van de Reste O, Hopmanb M TE, Thijssen D HJ. Impact of prolonged sitting and physical activity breaks on cognitive performance, perceivable benefits, and cardiometabolic health in overweight/obese adults: The role of meal composition. Clin Nutr. 2021 Apr;40(4):2259-2269.

Wheeler MJ, Green DJ, Ellis KA, Cerin E, Heinonen I, Naylor LH, et al. Distinct effects of acute exercise and breaks in sitting on working memory and executive function in older adults: a three-arm, randomised cross-over trial to evaluate the effects of exercise with and without breaks in sitting on cognition. Br J Sports Med. 2020;54(13):776–81.

Wolff M, Wagner MJ, Poznanski S, Schiller J & Santen S. Not Another Boring Lecture: Engaging Learners with Active Learning Techniques. The Journal of Emergency Medicine 48, Issue 1, January 2015, Pages 85-93.