Tausta

Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä Suomessa on kasvanut huomattavasti vuosien 2010–2024 aikana. Vieraskielisillä opiskelijoilla on äidinkielenä jokin muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Vuonna 2010 vieraskielisiä opiskelijoita oli 37 122 ja vuonna 2024 jo 127 011 [Opetushallinnon tilastopalvelu no date]. He opiskelevat tutkintoon johtavissa koulutuksissa lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Ammatillisissa oppilaitoksissa on pakolliset työssäoppimisjaksot, ammattikorkeakouluissa on pakolliset harjoittelut, ja yliopistoissa harjoittelun pakollisuus on riippuvainen tutkinto-ohjelmasta. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden on hankittava itsenäisesti koulutukseen liittyvä harjoittelupaikka. Vieraskielisten opiskelijoiden on kuitenkin vaikea saada harjoittelupaikkoja, koska heillä ei ole riittävää tuntemusta paikallisesta elinkeinoelämästä. Tämä korostuu erityisesti ammattialoilla, joilla työllisten määrä on muutenkin vähentynyt, ja maakunnissa, joissa vieraskielisten osuus työvoimasta on vähäinen.

Vieraskieliset opiskelijat, jotka eivät saa harjoittelupaikkaa Suomesta, suorittavat harjoittelun Suomen ulkopuolella. Tällöin he eivät verkostoidu suomalaisen elinkeinoelämän kanssa ja muuttavat valmistuttuaan todennäköisesti Suomesta pois. Toisaalta Suomessa on tarvetta hyödyntää kansainvälistä työvoimaa, sillä monissa maakunnissa väestö ikääntyy ja työikäisen väestön osuus vähenee. Esimerkiksi Pohjois-Savossa työikäinen väestö (18–64-vuotiaat) on vähentynyt 17 034 henkilöllä vuosina 2010–2024 [Aro, 2025]. Tarvittava työikäisen väestön täydennys täytyy saada alueen ulkopuolelta, todennäköisesti Suomen ulkopuolelta. Jos täydennystä ei saada, niin tulevaisuudessa on sopeuduttava pienenevään työvoimaan.

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon oppilaitoksilla on yhteinen tahtotila, että työvoiman täydennys saadaan alueella jo olevista 7 359 kansainvälisestä opiskelijasta (syyslukukaudelle 2025 läsnä- ja poissaoleviksi ilmoittautuneet ammattikorkeakoulujen opiskelijat sekä yliopiston ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat vuodelta 2024). Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kuusi oppilaitosta, Itä-Suomen yliopisto (hanke S30331), Savonia-ammatti-korkeakoulu (hanke S30332), Karelia-ammattikorkeakoulu (hanke S30333), Ylä-Savon ammattiopisto (hanke S30334), Savon koulutuskuntayhtymä (hanke S30335) ja Pohjois-Karjalan koulutus¬kuntayhtymä Riveria (hanke S30336) toimivat yhteistyössä Euroopan unionin osarahoittamassa Talent Hub Eastern Finland -ryhmähankkeessa (R-00586, 1.9.2023−31.8.2027, Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -alue- ja rakennepolitiikan ohjelma), jotta Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueelle saapuneet kansainväliset opiskelijat löytäisivät paikkansa, työllistyisivät ja kotoutuisivat Itä-Suomeen.

Tässä artikkelissa esittelemme Talent Hub Eastern Finland -hankkeen toimenpiteitä, joihin Savonia on osallistunut merkittävässä määrin. Näitä ovat opiskelijakyselyn toteutus ja siitä muodostuva Talent Pool -osaajatietokanta ja tietokantaan pohjautuva työnantajayhteistyö, ryhmämentorointiohjelma, Future Talents -tiimitoiminta sekä tapahtumien ja vierailujen järjestäminen kansainvälisille opiskelijoille.

Talent Pool -osaajatietokanta

Hankkeen yleisenä tavoitteena on tukea kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Itä-Suomeen. Tuen tarjoamisen edellytyksenä on, että tunnemme kansainvälisten opiskelijoiden osaamistaustat ja työllistymistavoitteet. Tätä varten olemme laatineet kyselyn kansainvälisille tutkinto-ohjelmaopiskelijoille. Kyselyyn vastanneita Savonian opiskelijoita on 42 maasta, ja heistä enemmistö (56 %) on Bangladeshista, Nepalista, Nigeriasta ja Sri Lankasta. Opiskelijoiden aikaisemmat tutkinnot vaihtelevat lukiotason ja ammatillisen tason tutkinnoista kandidaatti- ja maisteritason tutkintoihin. Tutkinnoista kandidaattitason tutkintojen osuus on merkittävä, 34 %. Lisäksi opiskelijoilla on suhteellisen paljon työkokemusta, 33 %:lla työkokemusta on enemmän kuin viisi vuotta, mutta työkokemusta Suomesta ei ole ollenkaan 59 %:lla. Lisäksi kansainvälisillä opiskelijoilla on monipuolinen kielitaito ja kulttuurituntemus. Tammikuusta 2024 lähtien opiskelijakyselyyn on vastannut 425 opiskelijaa, ja heistä hankkeen toimiin aktiivisesti osallistuvia on 369 opiskelijaa.

Talent Pooliin pohjautuva työnantajayhteistyö

Talent Pool -osaajatietokannassa on koottuna tiedot kansainvälisten opiskelijoiden osaamisista, koulutustaustoista ja työkokemuksista. Näitä tietoja hyödyntämällä kansainvälisten opiskelijoiden osaamispotentiaalia esitellään alueen elinkeinoelämälle tavoitteena harjoittelu-, opinnäytetyö- ja työpaikkojen löytäminen. Tässä uudessa yritysyhteistyömallissa työnantajille esitellään opiskelijoita työnantajien antamien kriteerien perusteella. Huhtikuusta 2024 lähtien kohtauttamisia opiskelijoiden ja työnantajien kanssa on ollut 100 kertaa, ja tämän ansiosta on toteutunut opiskelijoille 40 harjoittelu- tai työpaikkaa. Lisäksi opiskelijoita on ollut mukana myös klusteriyhteistyötapaamisissa. Tämä yhteistyömalli perustuu faktatietoon opiskelijoista ja luottamukselliseen tietoon työnantajien tarpeista esim. piilotyöpaikoista. Talent Pool -osaajatietokanta toimii siis kohtauttamisen työkaluna.

Ryhmämentorointiohjelma

Itä-Suomen elinkeinoelämän menestyksen edellytyksenä on, että täällä on riittävästi osaavaa työvoimaa. Tämä on haaste nykytilanteessa, kun työikäinen väestö vähenee koko ajan. Tässä yhteydessä on huomionarvoista, että kansainvälisillä opiskelijoilla on merkittävää osaamisen potentiaalia, jota emme ole vielä osanneet hyödyntää tarpeeksi. Jotta kansainväliset osaajat eivät lähtisi alueelta pois valmistumisensa jälkeen, heille on tarjottava mahdollisuuksia työllistymiseen ja elämän rakentamiseen Itä-Suomessa jo opiskeluaikana. Asian ratkaisemiseksi on kehitetty ryhmämentorointiohjelma kansainvälisten opiskelijoiden ja työnantajien verkostoitumiseen.

Työnantajalle ohjelma tarjoaa työnantajanäkyvyyttä, tilaisuuden tutustua kansainvälisten opiskelijoiden osaamiseen, tietoa koulutusaloista ja tulevasta työvoimasta, kulttuuritietämystä ja valmennus- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Opiskelija saa ohjelman kautta tietoa suomalaisesta työelämästä ja voi kasvattaa omaa ammatillista verkostoa.

Mentorointi toteutetaan pienryhmissä, joten mahdollisemman monen kansainvälisen opiskelijan on mahdollista osallistua siihen. Syyskuusta 2023 lähtien ryhmämentorointiohjelmaan on osallistunut 143 opiskelijaa aktoreina, ja mentoreina on ollut 30 yritysmentoria ja 60 asiantuntijamentoria eri organisaatioista. Opiskelija, joka osallistuu aktiivisesti mentorointiohjelman tapaamisiin ja pitää oppimispäiväkirjaa, saa suorituksesta kaksi opintopistettä. Ryhmämentorointiohjelma on keskinäisen tutustumisen ja yhteistyöväylien avaaja.

Future Talents tiimi

Tiimiin osallistuminen on mahdollista englanninkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoille toisesta vuosikurssista lähtien. Täten muodostuu monialainen tiimi, jossa kansainvälinen opiskelija pääsee rakentamaan yhteyksiä paikallisiin työnantajiin ja luomaan yhteistyötä opinnäytetöiden, harjoittelujen, projektien ja/tai osa-aikatöiden muodossa. Tiimin avulla saa työnantajakontakteja, käytännön kokemusta suomalaisesta työelämästä sekä mahdollisuuden kehittää myynnin, markkinoinnin, projektityön ja tiimityön taitoja. Lisäksi tarjolla on asiantuntijakoulutuksia ja mahdollisuus saada opintopisteitä. Tiimin jäseneksi pääsyn edellytyksenä on ennakkoon suoritettu Pathways to Career Competence and Networks -kurssi (2 opintopistettä). Vaikka tiimin toimintatavat ovat vasta muotoutumassa, niin tiimi on saanut hankittua 11 harjoittelupaikkaa/toimeksiantoa. Tiimi toimii kanavana tutkinto-ohjelmien ja yritysten yhteistyön solmimisessa.

Tapahtumat ja vierailut

Hankkeessa järjestetään tapahtumia ja vierailuja, joissa kansainväliset opiskelijat pääsevät tutustumaan paikallisiin työnantajiin. Verkostoituminen ja työelämään tutustuminen parantavat opiskelijoiden tulevaisuuden työllistymisnäkymiä. Hanke on toiminut aktiivisesti, jotta opiskelijoille suunnatut rekrytointitapahtumat olisivat kaksikielisiä. Näistä merkittävin tapahtuma oli helmikuussa 2026 yhteistyössä järjestetty Sessions Talents (Novapolis, Itä-Suomen yliopisto, Savonia ja Savon ammattiopisto), jossa työnantajilla ja opiskelijoilla oli mahdollisuus kohdata toisensa ja keskustella työmahdollisuuksista, harjoitteluista, opinnäytetöistä ja yhteistyöprojekteista. Näitä merkittävimpiä sidosryhmien ja hankkeen yhteisiä tapahtumia on ollut 20 kpl hankkeen aikana, ja niihin on osallistunut noin 240 työnantajaa ja 700 opiskelijaa. Muita rekrytointitapahtumia on ollut neljä, ja niissä on ollut mukana noin 40 työnantajaa ja 500 opiskelijaa.

Kansainvälisille opiskelijoille on järjestetty myös heille suunnattuja työnhakuvalmennuksia ja heitä on kutsuttu tietyn osaamisalan kohdennetuille työnantajavierailuille. Työnhakuvalmennuksia järjestettiin lukuvuonna 2024–2025 kaikille englanninkielisille AMK-tason tutkinto-ohjelmille, ja valmennuksissa oli yhteensä noin 220 osallistujaa. Lukuvuonna 2025–2026 valmennukset järjestettiin kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille. Lisäksi opiskelijoiden oli mahdollista osallistua henkilökohtaiseen opiskelijaohjaukseen. Näitä ohjauskertoja oli 32, ja niiden yhteiskesto oli noin 60 tuntia ja ohjauksissa kävi noin 180 opiskelijaa.

Palaute

Hankkeen toimista kerätään palautetta sekä työnantajilta että opiskelijoilta. Palautteet ovat olleet pääosin positiivisia. Talent Hub -palveluiden koetaan olevan työelämälähtöisiä ja tarpeellisia, ja opiskelijat ovat oppineet tunnistamaan palvelut ja he osaavat hyödyntää niitä. Hankkeen ensimmäisenä toteutusvuonna 2024 Savonialta valmistuneista 116 kansainvälisestä opiskelijasta lähes viidennes, 21 opiskelijaa (19 %), osallistui hankkeen toimiin, vuonna 2025 jo lähes puolet 49 % (n = 36/73) ja nyt hankkeen kolmantena toteutusvuonna kevätlukukaudella 2026 lähes kaksikolmasosaa 63 % (n = 27/43). Tämä selittyy opiskelijoiden henkilökohtaisten yhteydenottojen lisääntymisellä. Hankkeella on vielä toiminta-aikaa elokuun 2027 loppuun, joten paljon ehtii vielä tapahtua.

---

Kirjoittajat

Eini Puhakka, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Johanna Taavitsainen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Minna Tarvainen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Viitteet

Aro Rasmus, 2025, Demografinen murros Pohjois-Savossa – työperäisen maahanmuuton rooli työvoiman tarjoajana, Kansainvälisiä osaajia ja kilpailukykyä Pohjois-Savoon 31.10.2025, Kuopio.

Opetushallinnon tilastopalvelu (Vipunen). No date. Tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat äidinkielen mukaan. Verkkosivu. Viitattu 8.7.2026. https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=%7B606A9BB9-AD6C-4C72-9AFB-3DAF13D2A655%7D&file=Ulkomaalaiset%20opiskelijat%20-%20aidinkieli%20-%20aidinkieli.xlsb&action=default