Viestinnällä on keskeinen merkitys organisaation tavoitteiden toteutumisessa. Puutteellinen viestintä voi vaikeuttaa tavoitteiden ymmärtämistä, käytännön toteutusta ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista. (Chirwa & Boikanyo 2022; Holm, Kringelum & Anand 2026.) Strategisen viestinnän näkökulmasta olennaista on tarkastella viestintää suhteessa organisaation tavoitteisiin ja siihen, mitä viestinnällä saadaan aikaan.

Organisaatiossa voidaan seurata viestinnän tavoittavuutta monin tavoin: henkilöstötilaisuuksien osallistujamäärillä, intrauutisten lukukerroilla ja materiaalien näkyvyydellä. Hyvät tavoittavuusluvut eivät kuitenkaan vielä kerro siitä, miten viesti on ymmärretty tai mitä sen seurauksena tapahtuu.

Viestinnän vaikuttavuutta voidaan tarkastella sen perusteella, miten viesti ymmärretään, millaisia reaktioita se herättää ja miten se näkyy toiminnassa (Juholin 2022, luku 1). Viestinnän määrään tai tavoittavuuteen keskittyvä tarkastelu voi siksi antaa liian kapean kuvan sen vaikutuksista (Dahlman & Heide 2021, luku 6). Strategisen viestinnän vaikuttavuus alkaa siitä, mitä vastaanottaja viestillä tekee.

Strateginen viestintä liiketoiminnan tavoitteiden tukena

Strateginen viestintä tarkoittaa viestinnän tavoitteellista johtamista niin, että viestintä tukee organisaation tärkeimpiä päämääriä ja toimii osana johtamista. Viestinnän tavoitteiden selkeys auttaa suuntaamaan viestintää tilanteisiin, joilla on merkitystä organisaation menestykselle ja henkilöstön toiminnalle. (Marjamäki & Vuorio 2021, osa 1; Juholin & Rydenfelt 2025, 12–14.)

Vaikuttavuuden arviointi kuuluu olennaisena osana strategiseen viestintään. Arvioinnissa voidaan tarkastella esimerkiksi sitä, tavoittiko viestintä oikeat kohderyhmät, ymmärrettiinkö viesti halutulla tavalla ja näkyvätkö viestinnän toimenpiteet muutoksina toiminnassa tai asenteissa. (Marjamäki & Vuorio 2021, osa 1.) Huomiota voidaan tällöin suunnata viestinnän tuotoksista kohti tuloksia ja vaikutuksia, kuten ymmärryksessä, asenteissa tai toiminnassa tapahtuvia muutoksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (AMEC 2025, 20–21).

Strategisen viestinnän haaste voi syntyä jo siinä, miten sama viesti tulkitaan organisaation eri osissa. Eri kohderyhmillä on erilaisia lähtökohtia ja tiedontarpeita, ja kokemukset viestinnästä voivat vaihdella myös organisaatioroolin mukaan (Svanfors 2026). Sidosryhmäyleisöjen tunnistaminen ja ymmärtäminen ovatkin keskeisiä viestinnän suunnittelussa, mittaamisessa ja arvioinnissa. Viestinnän vaikuttavuuden arviointi edellyttää tietoa siitä, keitä viestinnällä tavoitellaan ja millaisessa ympäristössä nämä ryhmät toimivat. (AMEC 2025, 10.)

Miten strategisen viestinnän vaikuttavuutta voidaan vahvistaa?

Strategisen viestinnän ymmärrettävyyden ja koetun vaikuttavuuden vahvistamisessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kohderyhmien tarpeisiin, strategisten sisältöjen konkretisointiin, yhteyteen henkilöstön oman työn kanssa, vuorovaikutukseen sekä siihen, että esihenkilöillä on riittävä tieto, tuki ja valmiudet välittää strategisia viestejä omalle tiimilleen. (Svanfors 2026.)

Kohderyhmälähtöisyys tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilöstöä ei tarkastella yhtenä yhtenäisenä vastaanottajaryhmänä. Eri tehtävissä työskentelevillä ihmisillä on erilaiset lähtökohdat, työnkuvat ja tiedontarpeet, jotka vaikuttavat siihen, miten viestit tulkitaan. (Svanfors 2026.) Eri tehtävissä työskentelevien ihmisten on pystyttävä ymmärtämään, mitä organisaation strategiset viestit tarkoittavat heidän oman työnsä kannalta. Keskustelu, selkeyttäminen ja osallistaminen tukevat tämän ymmärryksen rakentumista. (Marjamäki & Vuorio 2021, osa 1.)

Vuorovaikutus puolestaan edellyttää tiedon jakamisen lisäksi keskustelua, kuuntelemista ja näkemysten vaihtamista (Marjamäki & Vuorio 2021, osa 1). Mahdollisuus osallistua ei vielä tarkoita kokemusta kuulluksi tulemisesta. Myös palautteen jatkokäsittelyn näkyvyydellä on merkitystä: henkilöstölle on tärkeää tehdä näkyväksi, miten esiin nostettuja kysymyksiä, näkemyksiä ja havaintoja käsitellään. (Svanfors 2026.)

Esihenkilöiden rooli korostuu erityisesti silloin, kun ylätason sisältöjä tulkitaan oman tiimin ja sen työn näkökulmasta. Esihenkilöiltä odotetaan tätä tulkintaa, vaikka heillä ei aina ole kaikkea siihen tarvittavaa tietoa tai valmiita vastauksia (Svanfors 2026). Viestintää toteutetaan eri puolilla organisaatiota osana johtamista ja päivittäistä työtä, joten esihenkilöiden käytettävissä olevalla tiedolla, tuella ja välineillä on merkitystä (Marjamäki & Vuorio 2021, osa 1).

Vaikuttavuutta tarkasteltaessa on huomioitava myös viestinnän ja organisaation muun toiminnan välinen yhteys. Viestinnällä voidaan lisätä ymmärrystä ja perustella valintoja, mutta sillä ei voida ratkaista henkilöstön havaitsemia ristiriitoja organisaation tavoitteiden ja käytännön toiminnan välillä. Viestinnän vaikutukset syntyvät osana organisaation toiminnan kokonaisuutta. (Marjamäki & Vuorio 2021, osa 1; Svanfors 2026.)

Strategisen viestinnän vaikuttavuuden arvioinnissa huomio kannattaa suunnata tavoittavuuden rinnalla siihen, mitä viestinnällä saadaan aikaan. Olennaisia kysymyksiä ovat, miten viesti ymmärretään, miten se kytkeytyy eri kohderyhmien työhön ja näkyykö viestintä myöhemmin toiminnassa. Vaikuttavuus syntyy, kun strateginen viestintä tukee organisaation tavoitteita ja auttaa henkilöstöä ymmärtämään, mitä ne tarkoittavat käytännössä.

---

Kirjoittajat

Anni Svanfors, Henkilöstöjohtamisen kehittäjä (YAMK)-tutkinto-ohjelman opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ilkka Virolainen, Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

---

Lähteet

AMEC. 2025. Barcelonan periaatteet 4.0. Viitattu 28.10.2026. https://amecorg.com/wp-content/uploads/2025/11/Finnish-Translation-BP4.0.pdf

Chirwa, M. & Boikanyo, D. 2022. The role of effective communication in successful strategy implementation. Acta Commercii 22 (1). Viitattu 9.11.2026. https://actacommercii.co.za/index.php/acta/article/view/1020/0

Dahlman, S. & Heide, M. 2021. Strategic internal communication: a practitioner’s guide to implementing cutting-edge methods for improved workplace culture. E-kirja. London: Routledge.

Holm, C., Kringelum, L. & Anand, A. 2026. Creating effective strategy implementation: a systematic review of managerial and organizational levers. Review of Managerial Science 20, 673–705. Viitattu 9.11.2026. https://doi.org/10.1007/s11846-025-00880-3

Juholin, E. 2022. Communicare! Ota viestinnän ilmiöt ja strategiat haltuun. Kahdeksas painos. E-kirja. Helsinki: Infor.

Juholin, E. & Rydenfelt, H. 2025. Strateginen viestintä muuttuvissa olosuhteissa – Päivityksiä vuosituhannen vaihteen lähtökohtiin. ProComma Academic Strateginen viestintä, 11–35. Viitattu 28.10.2026. https://helda.helsinki.fi/items/1eb42207-a42c-4ef7-a783-f8b83d0bd4ba

Marjamäki, P-L. & Vuorio, J. 2021. Viestinnän johtaminen – strategiasta tuloksiin. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.

Svanfors, A. 2026. Strateginen viestintä käytännössä – viestinnän vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.