Monella pohjoissavolaisella teollisuusyrityksellä on vuosikymmenten historia ja runsaasti kiinnostavia tarinoita. Silti yrityksen historia, tuotantoympäristö ja paikallinen merkitys eivät vielä välttämättä näy matkailijoille suunnattuina palveluina. Teollisuusmatkailun kehittäminen Pohjois-Savossa -hankkeessa selvitettiin, millaista tukea yritykset tarvitsevat vierailutoiminnan kehittämiseen.

Mikä ihmeen teollisuusmatkailu?

Teollisuusmatkailu on terminä melko uusi, mutta seuraava taulukko havainnollistaa teollisuusmatkailun monimuotoisuutta:

Teollisuusmatkailun kehittäminen Pohjois-Savossa -hanke selvitti mukaan lähteneiden yritysten tarpeita ja toiveita palveluiden kehittämisestä matkailijoille kesäkuun ja syyskuun 2026 välillä. Hankkeessa on mukana kansainvälisiä teollisuusyrityksiä ja kansallisia suuryrityksiä, mutta myös pienempiä yrityksiä erityisesti matkailun puolelta ja luovilta aloilta. Artikkelin havainnot perustuvat hankkeessa toteutettuihin yrityshaastatteluihin, kyselyihin ja alueellisiin keskusteluihin. Aineistoa tarkasteltiin erityisesti siitä näkökulmasta, millaista tukea teollisuusyritykset tarvitsevat vierailutoiminnan käynnistämiseen tai jo olemassa olevien palvelujen kehittämiseen. Osa yrityksistä on teollisuusmatkailun kanssa aivan uuden äärellä ja osalle matkailijoille suunnatun tuotteen kehittäminen on jo tuttua. Kuitenkin myös näissä pidemmällä olevissa yrityksissä on tunnistettu kehittämisen ja uudistamisen tarpeita.

Hankkeen haastattelujen perusteella yritysten kehittämistarpeissa korostui kolme teemaa. Ensinnäkin yritykset halusivat tehdä omaa historiaansa näkyväksi sekä yksittäisille matkailijoille, ryhmille että henkilöstölle. Toiseksi yritysvierailujen toteutukseen kaivattiin uusia ratkaisuja turvallisuuden, elämyksellisyyden ja opastuksen näkökulmasta. Kolmanneksi yritykset näkivät matkailupalveluiden kehittämisen yhteistyössä matkailu-, ravitsemis- ja luovien alojen toimijoiden kanssa tärkeänä mahdollisuutena. Havaintojen perusteella teollisuusmatkailun kehittäminen ei ole ensisijaisesti uusien vierailukeskusten rakentamista, vaan olemassa olevien tarinoiden, ympäristöjen ja verkostojen hyödyntämistä uudella tavalla.

Miksi teollisuusmatkailua kannattaa kehittää?

Aiemmassa kirjallisuudessa on tunnistettu, että matkailutoiminta voi kattaa vierailutoiminnan kustannuksia ja joissakin kohteissa muodostaa myös merkittävän tulonlähteen (Timothy 2011). Teolliselle yritykselle investoinnin riskit ovat suhteellisen pienet, sillä yleensä tilat toiminnan esittämiselle ovat jo olemassa, tai vierailijoille voidaan muokata sopivat tilat tehtaan yhteyteen. Opastuksen voi järjestää joko yrityksen oman henkilöstön toimesta tai tekemällä yhteistyötä paikallisten oppaiden kanssa. Vierailun yhteydessä matkailijoille voi myydä tehtaan omaa tuotantoa, mutta myös toimintaan liittyviä tuotteita tai palveluita – yksinkertaisena esimerkkinä vaikkapa panimo, jonka myymälästä löytyy oluen lisäksi pullonavaajia ja lasinalusia. Edellä mainittuja käytäntöjä on omaksuttu jo osassa hankkeessa mukana olevissa yrityksissä.

Teolliset yritykset hyötyvät matkailusta myös brändin kehittämisen näkökulmasta. Kun matkailija tutustuu yrityksen toimintaan, arvoihin, vastuullisuuteen ja historiaan, hän saa omakohtaisen kokemuksen. Tehdaskierroksella kuullut tarinat voivat sivistää kuulijaa, sitouttaa asiakkaan brändiin ja tuoda yrityksen lähemmäksi kuluttajaa. Esimerkiksi Äänekoskella sijaitsevan Metsä Groupin Pro Nemus -vierailukeskuksessa oli mielenkiintoista tutustua, mihin kaikkialle maailmassa tehtaan tuotteita viedään ja minkälaisia uusia materiaali-innovaatioita yritys kehittää.

Teollisuuskohteiden lisäksi merkittävässä roolissa ovat paikalliset matkailu- ja ravitsemusyritykset – pitäähän matkailijoiden yöpyä ja syödä jossain. Sekä luovien alojen yritykset ja taiteilijat, sillä he luovat elämyksellisiä sisältöjä, jotka jäävät matkailijan mieleen. Hankkeen lähtökartoituksessa teollisuusyritykset nostivat esille tarpeen kehittää palveluja yhdessä matkailutoimijoiden kanssa verkostomaisesti. Valmiit opastuspaketit, itsenäisesti koettavat kierrokset tai paikkakunnan historiaan nojaavat teemaillalliset nähtiin hyvinä esimerkkeinä yhdessä tuotteistetuista palveluista. Teollisuusmatkailun palveluiden tulee olla myös löydettävissä ja ostettavissa helposti.

Teollisuuden tarinat kertovat paikkakunnan kehittymisestä

Teollistuminen on ollut merkittävässä roolissa Pohjois-Savon paikkakuntien kasvussa ja paikalliskulttuurin syntymisessä. Keskusteluissa on noussut esille toimijoiden ylpeys teollisuusyrityksen juurista, merkityksestä ja työllisyysvaikutuksista. Eräänkin henkilön silmät syttyivät kysyttäessä, kuinka pitkään hän on ollut yrityksen palveluksessa. ”Semmoiset 20 vuotta – ja se on meillä lyhyt ura!”, kuului vastaus. Monessa pitkään toimineessa yrityksessä on sekä henkilöstöä että omistajia useassa sukupolvessa. Vuosien varrella on syntynyt tuhansia tarinoita, jotka ansaitsevat tulla paitsi säilytetyksi, myös kerrotuksi ja kuulluksi.

Teolliseen toimintaan liittyy myös aikaansa kuvaava rakennushistoria, joka on aina ainutlaatuinen ja yrityksen toimintaan liittyvä kokonaisuus. Esimerkiksi Varkaudesta löytyy edelleen Sumitomon teollisuuskäytössä oleva Alvar Aallon suunnittelema Valimo-rakennus, jota esiteltiin Alvar Aalto Varkaudessa-kierroksella. Fyysinen tila voi kertoa elävästi yrityksen kehitysvaiheista, kasvusta ja toiminnan uudistamisesta. Niin sanottu paikan henki on aina aistittavissa, eikä sitä voi jäljitellä missään muualla. Punatiilirakennuksessa voi tuoksua koneöljy, tehdasympäristössä voi kuulla laitteiden ääniä tai nähdä kuinka materiaali liikkuu paikasta toiseen.

Turvallinen ja elämyksellinen yritysvierailu

Keskusteluissa nousi läpi maakunnan esille opastoimijoiden rooli ja merkitys. Hyvä opas on vieraanvarainen, ottaa matkailijat siipensä alle ja kuljettaa heidät mukanaan läpi yrityksen historian. Toimiva opastus etenee johdonmukaisesti ja antaa kuulijalle aikaa sisäistää kuulemansa. Opastus voi sisältää vuosilukuja ja tarkkoja teknisiä faktoja, mutta kiinnostavat tarinat yrityksessä vaikuttaneista ihmisistä ovat niitä, jotka jäävät mieleen ja joita toistetaan kavereille matkan jälkeen. Kokemusta voidaan elävöittää myös henkilöhahmoilla ja hyödyntää teatterin tai visuaalisuuden keinoja tarinankerronnassa. Yritysvieraita silmällä pitäen voidaan suunnitella myös niin kutsuttu technical tour, jossa keskitytään yrityksessä käytössä oleviin prosesseihin, valmistusmenetelmiin ja laitteisiin.

Tehdasympäristöissä on otettava huomioon turvallisuusasiat. Elintarvikkeita valmistavat eivät välttämättä voi päästää lainkaan ulkopuolisia henkilöitä tuotantotiloihin hygieniasyistä, uutta innovaatiota kehittävä teknologiateollisuuden yritys voi haluta suojella visusti liikesalaisuuksiaan tai tehdasympäristöön ei voi päästää matkailijoita turvallisuusriskien vuoksi. Toiminnan esittämiselle on kuitenkin monia muita vaihtoehtoja, kuten audiotarinat, videot tai muut digitaaliset ratkaisut. Esimerkiksi Iisalmen Panimomuseossa tämä on ratkaistu niin, että näyttelyn puolella voi tutustua oluen valmistusprosessiin, vuosien varrella käytössä olleisiin panimolaitteisiin ja katsoa videolta, kuinka tuotteet syntyvät.

Yhtenä mielenkiintoisena kokonaisuutena hankkeessa ovat nousseet risteilyt ja niihin liittyvät opastukset. Teollisuuden materiaalit ovat aikoinaan kulkeneet vesireittejä pitkin ennen rautateiden valmistumista. Vesistö on ollut valtaväylä ja vettä on hyödynnetty myös teollisuuden prosesseissa, minkä vuoksi tehtaat ovat sijainneet veden äärellä. Pohjois-Savossa on myös rakennettu laivoja Varkauden Pirtinniemen ja Lehtoniemen telakoilla.

Pohjois-Savon teollisuusmatkailun vahvuus ei ole vain tuotantoprosessien esittelyssä. Sen erityinen vetovoima syntyy yritysten historiasta, paikallisista ihmisistä, aidosta teollisuusympäristöstä ja eri alojen toimijoiden yhteistyöstä. Yrityksen ei tarvitse avata koko tehdasta matkailijoille. Kehittäminen voi alkaa yhdestä turvallisesti kerrottavasta tarinasta, rajatusta vierailukokonaisuudesta tai paikallisten kumppaneiden kanssa toteutetusta pilotista.

Teollisuusmatkailun kehittäminen Pohjois-Savossa on Pohjois-Savon Liiton EAKR-tuella toteutettu hanke, jonka toteutusaika on 1.5.2026-30.6.2028. Hankkeen päätoteuttaja on Savonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttaja on Business Warkaus.

Savonian projektipäällikkö: Katariina Moilanen katariina.moilanen@savonia.fi

---

Kirjoittajat

Iida Sallinen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Katariina Moilanen, TKI, asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Taina Laitinen, projektipäällikkö, Business Warkaus

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Karlsson, K. 2023. Paikan henki matkailusuunnittelun lähtökohtana. Teoksessa Veijola S. (toim.) Matkailunkestävä Suomi? Vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä 2023. Tietolipas 283 SKS. 381-385.

Dallen T.J, 2011. Cultural heritage and tourism: An introduction. Channel view publications. 367-380.

Luttinen, J. 2023. Ylä-Savon teollisuuden puolesta. Ylä-Savon Teollisuus ry.

Tekstin oikolukemiseen on hyödynnetty tekoälyä.