Terveyden edistäminen on aktiivista toimintaa ja usean toimijatahon yhteistyötä, jolla luodaan edellytyksiä hyvälle elämälle. Terveyttä voidaan tukea esimerkiksi suunnittelemalla elinympäristöjä, jotka kannustavat liikkumaan monipuolisesti, tarjoavat puhtaan ja terveysturvallisen ympäristön sekä mahdollistavat myös sosiaalista osallisuutta. Tällaiset ympäristöt tukevat terveellisten valintojen tekemistä, tehden niistä helpommin saavutettavia kaikille.

Lainsäädäntö tukee terveyden edistämistä

Lainsäädäntö on myös keskeinen väline terveyden edistämisessä Suomessa. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa tarjoamaan terveysneuvontaa ja laatimaan suunnitelmia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntalaki (410/2015) korostaa kuntien vastuuta asukkaidensa hyvinvoinnista. Hyvinvointialueet saavat puolestaan tärkeän roolin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa (612/2021), joka velvoittaa niitä edistämään väestön terveyttä osana palvelujensa järjestämistä. Lait luovat perustan ennaltaehkäisevälle toiminnalle, jolla on merkittävä rooli kansanterveyden edistämisessä.

Terveyden edistämisen aika ennen ja jälkeen sote-uudistuksen

Ennen vuoden 2023 sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden perustamista, terveyden edistäminen oli pääosin kuntien vastuulla. Kunnat toteuttivat paikallisia hyvinvointi- ja terveysohjelmia ja niitä ohjattiin valtakunnallisilla strategioilla, kuten Valtioneuvoston Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030-periaatepäätöksellä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuki kuntia tutkimustiedolla ja kehittämishankkeilla. Eri hallinnonalojen, työelämän ja koulutussektorin välinen yhteistyö oli olennainen osa kokonaisuutta. Suomi sai myös kansainvälistä tunnustusta WHO:lta terveyden edistämisen laadusta. (Sosiaali – ja terveysministeriö 2002).

Vuoden 2023 alusta voimaan astuneen sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden käynnistymisen myötä terveyden edistämisen kenttä on kokenut muutoksia. Hyvinvointialueiden tulee keskittyä myös sairauksien hoitamisen lisäksi entistä enemmän myös ennaltaehkäisyyn, jossa rahoitusmalli on keskeisessä roolissa. HYTE-kerroin on hyvinvointialueiden rahoitusmallissa käytettävä kannustin, joka perustuu niiden tekemään työhön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024). HYTE-kertoimen avulla alueet saavat valtion rahoitusta sen mukaan, kuinka hyvin ne toteuttavat monipuolisia ja suunnitelmallisia HYTE-toimia. Tämä kannustaa alueita kehittämään ja toteuttamaan monipuolisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotka tähtäävät esimerkiksi kansansairauksien ehkäisyyn ja eriarvoisuuden vähentämiseen.

Asiantunteva ja vaikuttava elintapaohjaus – laadukkaan terveyden edistämisen perusta

Elintapaohjaus on tärkeä osa terveyden edistämistä ja sen integroiminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käytäntöihin tukee potilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lisäksi hoidon laatu ja jatkuvuus paranevat tutkitusti, kun näiden tahojen välistä yhteistyötä tiivistetään (Ensing ym. 2019; Uusitalo 2019; Weijers ym. 2018).

Elintapaohjaus voi sisältää esimerkiksi tupakoinnin, liikunnan ja ravitsemuksen osalta annettavaa neuvontaa, joka tähtää kansansairauksien ennaltaehkäisyyn ja elintapojen parantamiseen. Tällainen ohjaus ei rajoitu vain perusterveydenhuoltoon, vaan se on osa myös erikoissairaanhoitoa, kuten Pohjois-Pohjanmaan, Oulun yliopistollisen sairaalaan vuonna 2015 tehty tutkimus osoitti. (Katajala ym. 2015). Tutkimus paljasti, että vaikka terveyden edistäminen koetaan tärkeäksi osaksi terveydenhuoltoammattilaisten työtä, elintapaohjaukseen kaivataan resurssin lisäksi eritoten koulutusta, mutta myös riittävästi aikaa. Lisäksi toiveissa oli saada käyttöön uusia työvälineitä ja menetelmiä.

Pohjois-Pohjanmaa – Elintapaohjauksen kehittäminen käytännössä

Pohjois-Pohjanmaalla on elintapaohjauksen kehittämistyötä käynnistetty vuosina 2017–2018 VESOTE-hankkeen myötä (Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti), joka oli tuolloin Suomen hallituksen kärkihanke. Tämän jatkumona vuonna 2023 toteutettiin kysely Pohjois-Pohjanmaan Terveyden- ja sairaanhoidon palvelualueen ja perhe- ja sosiaalipalvelualueen ammattilaisille, jossa kartoitettiin elintapaohjauksen ja elintapojen puheeksi oton toteutumista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa Pohteen yhtenäisen elintapaohjauksen toimintamallin kehittämiseen.

Tavoitteena on luoda vaikuttava ja yhtenäinen elintapaohjauksen toimintamalli, joka aluksi kohdistetaan työikäiselle väestölle. Mallin kehittäminen laajenee myöhemmin myös muihin ikäryhmiin elämänkaariajattelun mukaisesti. Toimintamallilla pyritään vastaamaan myös kansallisiin rahoituskriteereihin (HYTE-kerroin) ja muun muassa tyypin 2 diabeteksen riskissä olevien tunnistamiseen ja ohjaamiseen, sekä alkoholin puheeksi oton ja mini-intervention toteuttamiseen. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen elintapaohjauksessa tähdätään omahoidon tehostamiseen, koska pääasiassa sotepalveluissa käyvät ovat jo sairastuneita tai vaikeasti lihavia.

Kehittämistyön tavoitteena on pysyvien, yksilötason elintapamuutosten tukeminen. Tämä edistää terveyttä, vähentää sairastavuutta ja pitkällä aikavälillä vähentää korjaavien sote-palveluiden tarvetta. Ammattilaisten osaamista lisätään kouluttamalla puheeksi oton menetelmiä ja kognitiivisen käyttäytymisterapian käyttöönottoa, joka toimii konkreettisena työkaluna elintapaohjauksen tukena. Kognitiivisen ajatus- ja käyttäytymismallien tunnistaminen ja muuttaminen ovat sovellettavissa myös elintapojen, kuten ravitsemuksen, liikunnan ja unen, parantamiseen. Menetelmä on todettu vaikuttavaksi ja sen avulla voidaan vahvistaa psykologista hyvinvointia sekä lisätä myös elintapamuutosten vaikuttavuutta (Bennet ym. 2016; Forman ym. 2015; Magill & Ray 2009).

Lopuksi

Terveydestä huolehtiminen ennen sairautta ei ole pelkkä toive – se on nykyisen sotejärjestelmän selkeä tavoite. Kun ennaltaehkäisy, elintapaohjaus ja terveyttä edistävät toimet tehdään oikea-aikaisesti ja asiantuntevasti, voidaan paitsi lisätä yksilöiden hyvinvointia myös keventää tulevaisuuden sote-palvelujen kuormaa. Terveyden edistäminen on ennen kaikkea investointi: se on sijoitus terveempään arkeen, inhimillisempään hoitoon ja kestävämpään yhteiskuntaan.

Kirjoittajat:

Kati Karjalainen, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, lehtori, YTL, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Bennett K, Manassis K, Duda S, Bagnell A, Bernstein GA, Garland EJ, Miller LD, Newton A, Thabane L, Wilansky P. Treating child and adolescent anxiety effectively: Overview of systematic reviews. Clin Psychol Rev. 2016 Dec; 50:80-94. doi: 10.1016/j.cpr.2016.09.006. Epub 2016 Sep 21. PMID: 27744168.

Ensing HT, Koster ES, Dubero DJ, van Dooren AA, Bouvy ML. Collaboration between hospital and community pharmacists to address drug-related problems: The HomeCoMe-program. Res Social Adm Pharm. 2019 Mar;15(3):267-278. doi: 10.1016/j.sapharm.2018.05.001. Epub 2018 May 8. PMID: 29773308.

Forman, E. M, & Butryn, M. L. 2015. Affective and Behavioral Processes in the Treatment of Obesity: The Role of Acceptance and Commitment Therapy (ACT). Journal of Contextual Behavioral Science, 4(4), 176–182.

Katajala, Hakala, O Karjalainen, K; Kukka, H; Kämäräinen, S; Leiviskä, R; Mykkänen, T; Salonen-Jänkälä, M, 2015. Terveyden edistäminen Oulun yliopistollisessa sairaalassa. 2015. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505015672

Kauppinen, T & Ylitörmänen, T. 2024. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatio hyvinvointialueilla 2024. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-393-5. Viitattu 14.4.2025.

Kuntaliitto. 2022. Kunnan rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. https://kuntaliitto.fi. Viitattu 14.4.2025.

Laki kuntien vastuusta asukkaidensa hyvinvoinnista. (410/2015). Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410. Viitattu 14.4.2025.

Laki hyvinvointialueiden roolista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. (612/2021) Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2021/20210612. Viitattu 14.4.2025.

Laki terveydenhuollon järjestämisestä ja terveysneuvonnasta. (1326/2010). Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326. Viitattu 14.4.2025.

Lappalainen, R., & Lappalainen, P. 2014. Kognitiivinen käyttäytymisterapia elintapaohjauksessa. Suomen Lääkärilehti, 69(14), 15-20.

Magill M, Ray LA. Cognitive-behavioral treatment with adult alcohol and illicit drug users: a meta-analysis of randomized controlled trials. J Stud Alcohol Drugs. 2009 Jul;70(4):516–27. doi: 10.15288/jsad.2009.70.516. PMID: 19515291; PMCID: PMC2696292.

Rogers, S., Aikens, M., & Walters, J. 2015. The Role of Psychological Flexibility in the Treatment of Chronic Illness. Clinical Psychology Review, 41, 102–110.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2002. Suomen terveyden edistäminen kansainvälistä huippuluokkaa. https://stm.fi/-/suomen-terveyden-edistaminen-kansainvalista-huippulaatua. Viitattu 14.4.2025.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM). 2022. Hyvinvointialueet ja terveyden edistäminen. https://stm.fi Viitattu 14.4.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024. HYTE-kerroin vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen vuodesta 2026 alkaen – uusi työkalu näyttää tilanteen alueittain – THL. Viitattu 14.4.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 1998. Terveyden edistäminen 21. vuosisadalla. https://www.julkari.fi/handle/10024/102053. Viitattu 14.4.2025.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2023. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö terveyden edistämisessä. https://thl.fi. Viitattu 14.4.2025.

Uusitalo T. (2019) Vanhusten hyvät peruspalvelut säästävät työtä ja rahaa. Suomen lääkärilehti 74 (9), 553–554. Viitattu 14.4.2025.

Valtioneuvosto. 2020. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162913. Viitattu 14.4.2025.

Weijers J, Dartel S, Hoevenaars D, Rubens M, Hulscher M & Riel P. (2018) Implementation of the EULAR cardiovascular risk management guidline in patients with rheumatoid arthritis: results of successful collaboration between primary and secondary care. Ann Rheum Dis 77, 480-483.