Aikuisväestön hyvinvointitiedon kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla

Hyvinvointialueuudistus on muuttanut merkittävästi kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön malleja ja rakenteita. Muutosten myötä tarve luotettavalle, ajantasaiselle ja helposti hyödynnettävälle hyvinvointitiedolle on kasvanut, sillä tiedolla johtaminen on keskeinen väline vaikuttavan päätöksenteon tukena.

Tämä artikkeli esittelee selvityksen Tampereen kaupunkiseudun aikuisväestön hyvinvointitiedon keruusta, sen nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista. Lisäksi tarkastellaan, miten digitalisaatio, erityisesti Power BI -alustan käyttö, voi auttaa kokoamaan hajanaista tietoa yhteen ja vahvistaa monialaista yhteistyötä kohti asukaslähtöistä ja vaikuttavaa hyvinvointityötä.

Selvitys toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin haastattelemalla Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointiasiantuntijoita. Haastattelujen avulla muodostettiin kokonaiskuva siitä, miten aikuisväestön hyvinvointitietoa kerätään ja hyödynnetään käytännössä, millaisia haasteita siihen liittyy sekä millaisia kehittämistarpeita asiantuntijat tunnistavat.

Tiedon puutteet – Miksi aikuisväestö jää katveeseen?

Hyvinvointitieto koostuu yksilöä laajasti koskevasta datasta, kuten taustatiedoista, elintapojen seurannasta, mittaustuloksista ja palveluiden käytöstä (Niemelä, Lähteenmäki & Pajula 2021). Vaikka valtakunnalliset tietolähteet, kuten Sotkanet, TEAviisari ja THL:n tilastot tarjoavat monipuolisia indikaattoreita, paikallistasolla aikuisväestön hyvinvointia kuvaava tieto jää usein hajanaiseksi. Monipuolisten tilastojen ja mittareiden sekä tiedonkeruun tärkeyttä korostetaan myös Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress – raportissa (2009), jossa todetaan, että käytetyt tilastot eivät välttämättä tavoita ilmiöitä, joilla on kasvava vaikutus kansalaisten hyvinvointiin.

Kunnilla ei ole riittävää tilannekuvaa esimerkiksi työikäisten mielenterveydestä, osallisuudesta tai elinympäristön vaikutuksista hyvinvointiin. Tämä voi johtaa virheellisiin päätöksiin ja heikentää ennakoitavuutta. Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio UNECE:n (United Nations Economic Commission for Europe, 2025) hyvinvoinnin mittaamisen ohjeistus korostaa, että pelkkä tilastodata ei riitä, vaan tarvitaan myös kokemustietoa, ihmisten omia arvioita ja kokemuksia hyvinvoinnistaan.

Kunnat panostavat tiedolla johtamiseen, mutta käytännössä tiedonkeruu on vielä manuaalista ja aikaa vievää, paikalliset ilmiöt jäävät piiloon, koska indikaattorit eivät kerro tarpeeksi aikuisväestön hyvinvoinnin kokemuksesta. Lisäksi hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyö on vielä keskeneräistä.

Tiedolla johtaminen ei toteudu, jos tieto ei ole ajantasaista, saavutettavaa ja helposti tulkittavaa.

Power BI:lla kohti vaikuttavaa tiedon hyödyntämistä

Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia tiedon hallintaan ja visualisointiin. Tätä on tutkittu myös opinnäytetöissä. Sumen (2024) opinnäytetyö vahvisti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hyteraportointia tuottamalla saavutettavia ja visuaalisesti selkeitä esityksiä ja Huikurin (2018) tutkimus osoitti, että Power BI:n käyttöliittymä on vuorovaikutteinen ja helpottaa perinteisten Excel-laskentojen tekemistä ilman monimutkaisia kaavoja.

Power BI -alusta nousi selvityksessä potentiaaliseksi ratkaisuksi, joka mahdollistaa eri lähteistä kerätyn tiedon yhdistämisen, ajantasaiset raportit ja visualisoinnit, manuaalisen työn vähentämisen ja tiedon jakamisen myös asukkaille. Tampereen kaupunkiseudulla Power BI -alustaa on hyödynnetty jo aiemmin erilaisen tiedon hyödyntämiseen ja sen kehittäminen seutukuntien hyvinvointitiedon hyödyntämiseen jatkuu. Alla olevassa Power BI -kuvassa visualisoidaan, miten muuttoliike on ollut keskeinen tekijä Tampereen kaupunkiseudun väestönkasvussa.

Selvityksen perusteella Power BI -alustan käyttö vaihteli kunnittain: osa hyödyntää alustaa jo aktiivisesti, osa vasta suunnittelee. Kuntien resurssit, osaaminen ja tekninen tuki vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten tietoalustaa voidaan hyödyntää. Tämä tarkoittaa, että tiedolla johtamisen edellytykset eivät ole kaikkialla samat ja siksi alueellinen yhteistyö sekä osaamisen vahvistaminen ovat keskeisiä kehittämiskohteita.

Esimerkiksi Ylöjärven kaupunki on jo rakentanut internetsivuilleen Power BI -tietopohjanäkymän, jossa kuvataan asukkaiden hyvinvoinnin tilaa ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteita yleisten indikaattoreiden mukaisesti muun muassa THL:n Sotkanetistä saatavista lähteistä. Näkymä konkretisoi hyvinvointitiedon esittämistä selkeästi ja vertailukelpoisesti. Tämä tukee kuntien johtamista ja tekee tiedosta helposti ymmärrettävää myös asukkaille.

Jotta hyvinvointitiedon hyödyntämisestä päästään kohti vaikuttavaa tiedolla johtamista on selvityksestä saatujen tulosten perusteella kehitettävä myös monialaista yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueen, järjestöjen ja yksityisen sektorin välillä. Yhteisen Power BI -alustan avulla voitaisiin jakaa reaaliaikaista hyvinvointiin koskevaa tietoa kaikkien tahojen välillä nykyinen lainsäädäntö huomioiden, jolloin tietojen yhteen kokoaminen ja tiedon monipuolinen hyödyntäminen helpottuisi. Eri lähteistä kerätty tieto saataisiin samaan näkymään, jolloin tieto muuttuu visuaaliseksi ja helposti tulkittavaksi. Kokemustiedon systemaattista keruuta tarvitaan enemmän, jossa Power BI -alusta voisi toimia apuna. Lisäksi paikallisvertailussa Power BI -alustan avulla voitaisiin hahmottaa esimerkiksi ikäryhmittäisiä sekä postinumeroaluekohtaisia eroja, lisäämällä visuaalisia sekä karttapohjaisia näkymiä, jolloin data muuttuu helposti ymmärrettävään muotoon ja kuntien välinen vertailu helpottuu. Hyvinvointitietoa voitaisiin seurata neljännesvuosittain vuosiraportoinnin lisäksi. Visuaaliset Power BI -raportit sekä sähköiset hyvinvointikertomukset voitaisiin helposti jakaa tiedoksi sekä asiantuntijoiden sisäiseen käyttöön että asukkaiden käyttöön tiedon lisäämisen ja osallisuuden tueksi. Konkreettisen esimerkin tarjoaa Carolina Laakson opinnäytetyö (2025) Päijät-Hämeen hyvinvointialueella, jossa toteutettiin Power BI:lla interaktiivinen analysointinäyttö. Sen avulla hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyvää kyselydataa voitiin tarkastella reaaliaikaisesti. Opinnäytetyö osoitti, miten liiketoimintatiedon työkalut voidaan tehdä helpommin lähestyttäväksi myös teknisesti vähemmän suuntautuneille käyttäjille ja miten mallia voitaisiin hyödyntää laajasti eri Suomen alueilla.

Kun tieto on saavutettavaa ja jaettavissa, se tukee sekä asiantuntijoiden työtä että ihmisten arjen hyvinvointia ja päätöksenteko perustuu ajantasaisempaan ja luotettavampaan tietoon. Myös resurssien kohdentaminen helpottuu, kun paikalliset ilmiöt tulevat näkyviin ja asukkaat saavat selkeämmän kuvan oman alueensa hyvinvoinnista ja voivat osallistua sen kehittämiseen. Tämä on suunta, johon kunnissa kannattaa tarttua nyt: kohti avoimempaa, osallistavampaa ja vaikuttavampaa hyvinvointityötä.

Tulevaisuuden näkymät – tekoäly ja hyvinvointityö

Onko tekoälystä apua tulevaisuuden hyvinvointityössä? Tekoälyn avulla Power BI:ssa voi yhdistää paikka-, kokemus- ja tilastotiedon reaaliaikaiseksi hyvinvointinäkymäksi. Voidaan kuvitella sähköinen hyvinvointikertomus, joka päivittyy automaattisesti ja kertoo asukkaalle, miten hänen alueensa hyvinvointi kehittyy ja mihin toimenpiteisiin kunta on ryhtynyt.

Sitran arvio ennustaa, että tekoälyyn perustuvat palvelut voivat muodostaa jopa 30 % Suomen kansantaloudesta vuoteen 2030 mennessä (Parikka 2018). Datan ja tekoälyn hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden uudistaa toimintatapoja sekä julkisella että yksityisellä sektorilla (Hanhisalo & Heliskoski 2024).

Hyvinvointitiedon kehittäminen ei ole vain tekninen kysymys, vaan se liittyy arjen ymmärtämiseen, osallisuuden vahvistamiseen ja vaikuttavan päätöksenteon mahdollistamiseen. Tampereen kaupunkiseudun selvitys osoittaa, että digitalisaatio ja yhteistyö avaavat uusia väyliä tiedon hyödyntämiseen ja Power BI:n kaltaiset ratkaisut voivat tehdä tiedosta aidosti vaikuttavaa.

Artikkeli perustuu hyvinvointikoordinaattori YAMK-tutkinto-ohjelmasta valmistuneen Anu Vähämäen opinnäytetyöhön.

#hyvinvointi #hyvinvointitieto #hyvinvointijohtaminen #hyvinvointitiedon hyödyntäminen #tiedolla johtaminen #Power BI #MasterSchool #YAMK

---

Kirjoittajat:

Anu Vähämäki, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Antti Kotimaa, TKI-asiantuntija, Hyvinvointi tutkimusala, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Hanhisalo, K. & Heliskoski, J. 2024. Datan avulla rakennettiin parempia palveluita ihmisten arkeen – 3 oppia kokeiluista. Sitra. https://www.sitra.fi/artikkelit/dataa-reilusti-hyodyntamalla-rakennettiin-parempia-ratkaisuja-ihmisten-arkeen-3-oppia-kokeiluista/.

Huikuri, N. 2018. Avoimen terveys- ja väestötietoaineiston visualisointi Power BI -sovelluksella. Opinnäytetyö. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152401/Huikuri_Nina.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Laakso, C. 2025. Power BI integration for social services in Päijät-Häme County. Opinnäytetyö. Informaatioteknologian tutkinto-ohjelma. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/893331/Laakso_Carolina.pdf?sequence=2&isAllowed=y.

Niemelä, M., Lähteenmäki, J. & Pajula, J. 2021. Hyvinvointitietojen toisiokäyttö -esiselvitys. Tutkimusraportti. Helsinki. VTT Technical Research Centre of Finland Ltd. https://cris.vtt.fi/ws/portalfiles/portal/52542678/VTT_R_172176_21.pdf.

Parikka, H. 2018. Huomisen hyvinvointia datasta. Raportti. Helsinki. Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/huomisen-hyvinvointia-datasta/.

Sume, V. 2024. Visualisointien luontiprosessi. Opinnäytetyö. Tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelma. Laurea-ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/866798/Sume_Ville.pdf?sequence=2&isAllowed=y.

Stiglitz, J., Sen, A. & Fitoussi, J-P. 2009. Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress. Raportti. 2009. https://www.economie.gouv.fr/files/finances/presse/dossiers_de_presse/090914mesure_perf_eco_progres_social/synthese_ang.pdf.

Tampereen kaupunkiseutu. 2025. Väestönmuutokset -yleiskuva. Kuva. https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiNTVlMTU1MGYtYmQ3NC00MzQzLWIwMTktNjcyNTZiNWM4ZWYzIiwidCI6ImRkZTVkYzEyLWJkM2MtNGMwNi04NWNjLTM0MzYxZWZlOWFkNCIsImMiOjl9.

UNECE. 2025. Guidelines on measurement of well-being. Raportti. Geneva. United Nations. https://unece.org/sites/default/files/2025-10/2512819_E_PDF_WEB_0.pdf.

Ylöjärven kaupunki. 2025. Hyvinvointityö. Kuva. https://www.ylojarvi.fi/hyvinvointityo/.