Tässä artikkelissa kuvataan YAMK-opinnäytetyön tuloksia, jossa tarkoituksena oli kehittää menetelmäkyselylomake Pohjois-Savon hyvinvointialueelle ja kunnille osaksi lakisääteisen HYTE-työn seurantaa.

Hyvinvointialueiden ja kuntien on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 6§:n ja 7§:n mukaisesti edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) työtä on lain mukaan tehtävä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa ja seurattava alueen väestön hyvinvoinnin tilaa ja sen edistämiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Näitä tietoja on lain mukaan hyödynnettävä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisessa ja päätöksenteon tukena. (Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki 612/2021, 6§, 7§ ja 29§). Tiedolla johtaminen ja samalla vaikuttavuuden johtaminen tarvitsevat molemmat arviointia, mittaamista ja tietopohjan jatkuvaa kehittämistä toteutuakseen organisaatiota hyödyttävällä tavalla (Laihonen ym 2024). Tiedolla johtamisen tavoitteena voidaan ajatella olevan organisaation tehokkuuden parantaminen ja innovaatiokyvyn lisääminen (Dalkir 2023, 13). Pohjois-Savon hyvinvointikertomuksessa analysoitua tietoa on koottu laajasti eri lähteistä. Hyvinvointisuunnitelmaan koottujen vaikuttavien HYTE-menetelmien osalta tiedonkeruu on toteutettu HYTE-menetelmäkyselylomakkeella.

Menetelmäkyselylomake HYTE-työn vahvistajana ja tiedolla johtamisen tukena

Opinnäytetyönä kehitetyn menetelmäkyselylomakkeen tavoitteena oli tiedonkeruun lisäksi vahvistaa vaikuttavien HYTE-menetelmien implementointia kuntien ja hyvinvointialueen omassa toiminnassa ja HYTE-työn yhdyspinnoilla. Kehittämistä varten järjestettiin kuntien ja hyvinvointialueen osallistujille molemmille viisi kehittämistyöpajaa. Lomakkeesta haluttiin muotoilla paitsi tiedonkeruun väline, myös yhteistyötä kannatteleva työkalu. Yhteiskehittämisen olisi voinut toteuttaa pelkästään tiedon tuottamisen näkökulmasta, keskittyen tiedon hankintaan, hallintaan, analysointiin ja säilyttämiseen (Kosonen 2019, luku 1.). Kyselyyn vastaamisen ja sen kautta saatavan tiedon analysoinnin tuotos nähtiin kuitenkin laajempana osana HYTE-työn toimintakulttuurin kehittämistä. Kyselylomaketta luotaessa tunnistettiin, että kyselyyn vastaaminen ja yhteistyössä tehty tulosten analysointi voivat vaikuttaa HYTE-työn roolien ja työnjaon tunnistamiseen, tilannekuvan muodostamiseen ja tuottaa tukea tiedolla johtamiseen. Näiden teemojen toteutumisen kannalta merkityksellisiä tekijöitä ovat kyselyn tekniset ratkaisut, laadukkaiden vastausten mahdollistaminen sekä vastaajien tavoittaminen, tunnistaminen ja osallistaminen, jotka huomioitiin kyselylomakkeen muotoilussa ja saatekirjeessä.

Luottamus toisiimme vie kohti asiakaslähtöisiä palvelupolkuja

HYTE-työtä tehdään yhdyspinnoilla ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jotta HYTE-palvelut saavuttaisivat asukkaat hyvinvointivajeita ennaltaehkäisevästi. HYTE-työ toteutuu eri toimijoiden palveluna tai toimintana, mutta sen kohderyhmänä ovat alueemme yhteiset asukkaat. Heille palvelupolkujen on näyttäydyttävä yhtenäisenä kokonaisuutena. Yhdyspintatyön tietojohtamisessa on tunnistettava oman toimialan ja toisten toimijoiden asiantuntijuus, arvostettava käytännön työn kokemusta ja sovittava työnjaosta niiden mukaisesti. Ammatillisen luottamuksen rakentaminen moniammatillisissa tiimeissä ja verkostoissa edellyttää avoimuutta muiden ideoille ja ehdotuksille, kuuntelutaitoja, empatiaa, nöyryyttä, kykyä sopeutua toistensa asenteeseen, kiinnostusta muiden näkökulmia kohtaan sekä muiden työn, roolien ja ideoiden tunnustamista (Corbaz-Kurth ym. 2025).

Yhdyspintatyön poikkihallinnollinen koordinaatio on tärkeää, jotta jokaisella toimijalla on mahdollisuus osallistua yhteistyöhön ja tuoda esille oma roolinsa asiakkaan palveluketjussa. Piilevän epäluottamuksen, haavoittuvuuksien, epävarmuuksien ja valtarakenteiden tunnistaminen voi olla avainasemassa luottamuksen rakentamiselle (Sutherland, Pecanac, LaBorde, Bartels, & Brennan 2022; Poulsen ym. 2021). Luottamusta toimijoiden välillä lisää kaksisuuntainen viestintä, säännölliset kohtaamiset, yhteinen päätöksenteko ja psykologinen turvallisuus, joihin kaikki toimijat sitoutuvat (Varga, Spehar, Veggeland & Skirbekk 2025; Wilkins, C .H. 2018). Toimijoiden työtä ohjaavat erilaiset normit ja lainsäädäntö, mutta niistä keskustelemalla ja luomalla yhteinen yhdistävä normi, voidaan lisätä luottamusta (Poulsen ym. 2021). Luottamuksen syntyminen on siis meistä toimijoista kiinni, viime kädessä me olemme kriittisiä tekijöitä vaikuttavan ja laadukkaan HYTE-työn toteutumisessa.

Tietojohtaminen on toimintakulttuuriin vaikuttamista siten, että organisaation vahva osaaminen ja asiantuntijuus aidosti tuottavat arvoa. Data pelkästään on arvotonta, ellei siihen lisätä inhimillisiä tulkintoja sekä sovittuja merkityksiä. Tiedon arvoketjun kuvaaminen ja hiljaisen tiedon hyödyntäminen tuottavat laajempaa näkemystä tilanteesta. Haasteena on olennaisen tiedon tunnistaminen ja arvon luominen aineettomista voimavaroista. (Korhonen 2022). Tietojohtamisen kehittäminen voi parantaa päätöksenteon oikea-aikaisuutta, ennakointia ja suunnitelmallisuutta, edistää läpinäkyvyyttä ja sidosryhmäviestintää sekä mahdollistaa entistä tarkemman ja joustavamman resurssien jaon (Leskelä ym. 2019). Tietojohtamista ja luottamuksen rakentamista edistetään samankaltaisin keinoin. HYTE-työn toimintakulttuurin kehittäminen on mahdollista vain tiiviissä yhteistyössä HYTE-toimijoiden kanssa, jotta aineeton voimavaramme eli luottamus voi rakentua. Tämä edellyttää kaikkien osapuolten oman HYTE-roolin tunnistamista, aktiivista osallistumista ja sitoutumista yhteiseen tavoitteeseen.

Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen aiheutti muutostarpeen HYTE-työn tietojohtamiseen ja yhdyspintatyön toimintakulttuurin kehittämiselle. Onko luottamus kivijalka tietojohtamiselle HYTE-työssä?

”Trust is the lubrication that makes it possible for organizations to work.” – Warren Bennis

---

Kirjoittajat:

Marika Lätti, hyvinvointikoordinaattori YAMK, Savonia ammattikorkeakoulu

Anu Kinnunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Corbaz-Kurth, S., Weissbrodt, R., Juvet, T. M., Hannart, S., Krsmanovic, B., Salamin Plaschy, I., & Terrier, P. 2025. How does trust emerge in interprofessional collaboration? A qualitative study of the significance, importance, and dynamics of trust in healthcare teams and networks. Journal of Interprofessional Care, 1–10. https://doi.org/10.1080/13561820.2025.2495013

Dalkir K. 2023. Knowledge management in theory and practice. Fourth edition. Cambridge, Massachusetts: MIT Press., 2023. ProQuest Ebook Central. http://ebookcentral.proquest.com/lib/savoniafi/detail.action?docID=29886214.

Korhonen, M. 2022. Mitä tiedolla johtaminen tarkoittaa ja miten sitä voi oikeasti kehittää. Power Point-diat. Perehdy tiedolla johtamiseen –webinaari 25.5.2022. korhonen-tiedolla-johtaminen-pdf

Kosonen, M. 2019. Tiedolla johtamisen käsikirja. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkeli. Microsoft Word – Tijo.

Laihonen, H., Kork, A-A., Lunkka, N., Sinervo, L-M., Sillanpää, V., Kokko, P. & Hyvärinen, J. 2024. Vaikuttavuuden johtamisen mekanismit – lähtökohtia ja edellytyksiä hyvinvointialueille. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti Vol 61 Nro 1 (2024). Vaikuttavuuden johtamisen mekanismit – lähtökohtia ja edellytyksiä hyvinvointialueille | Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti.

Leskelä, R-L., Haavisto, I., Jääskeläinen, A., Helander, N., Sillanpää, V., Laasonen, V., Ranta, T. & Torkki, P. 2019. Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:42. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-754-3

Poulsen, R. M., Pii, K. H., Eplov, L. F., Meijer, M., Bültmann, U. & Christensen, U. 2021. Developing Interpersonal Trust Between Service Users and Professionals in Integrated Services: Compensating for Latent Distrust, Vulnerabilities and Uncertainty Shaped by Organisational Context. International Journal of Integrated Care, 2021; 21(3): 1, 1–13. DOI: https://doi.org/10.5334/ijic.5599

Sutherland, B. L., Pecanac, K., LaBorde, T.M., Bartels, C. M., Brennan, M. B. 2022. Good working relationships: how healthcare system proximity influences trust between healthcare workers. J Interprof Care. 2022;36(3):331-339. https://doi.org/10.1080/13561820.2021.1920897

Varga, A.I., Spehar, I., Veggeland, F. & Skirbekk, H. 2025. Factors influencing trust among colleagues in hospital settings: a systematic review. BMC Health Serv Res 25, 16 (2025). https://doi.org/10.1186/s12913-024-12159-6

Wilkins, C .H. 2018. Effective Engagement Requires Trust and Being Trustworthy. Med Care. 2018;56 Suppl 10 Suppl 1(10 Suppl 1):S6-S8. https://doi.org/10.1097/MLR.0000000000000953