Lasten terveys ja hyvinvointi ovat yhteiskunnan keskeisiä tavoitteita, ja niiden edistäminen vaatii monialaista yhteistyötä ja uusia osallistavia toimintamalleja. Tämä artikkeli pohjautuu kehittämistyöhön, jonka tarkoituksena oli suunnitella ja pilotoida uusi toimintamalli – toiminnallinen vanhempainilta alakouluille Pohjois-Savossa. Tavoitteena oli erityisesti tukea alakouluikäisten hyvinvointia ja vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä sekä vanhemmuutta konkreettisen tapahtuman avulla.

Lasten hyvinvointi ja sen tekijät

Lasten hyvinvointi on monitahoinen ilmiö, johon vaikuttavat useat tekijät kodin ja koulun arjessa (Gugl & Welling, 2012; Roeters, Van Der Lippe & Kluwer, 2010; Opetushallitus 2023). Turvallinen ympäristö, vanhempien aktiivinen ja laadukas läsnäolo sekä myönteiset vertaissuhteet luovat perustan hyvinvoinnille. Lapsen kokemus arvostuksesta ja kuulluksi tulemisesta kaikissa kasvuympäristöissä on erityisen tärkeä (Opetushallitus 2023). Gugl ja Welling (2012) havaitsivat, että vanhempien yhteinen aika lasten kanssa on positiivisesti yhteydessä lasten hyvinvointiin, ja Roetersin, Van Der Lippen ja Kluwerin (2010) tutkimus korostaa ajan laadun merkitystä suhteiden vahvistajana. Koulun rooli on taas tukea oppilaidensa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia tarjoamalla mielekästä toimintaa, liikuntaa ja vuorovaikutteisia oppimisympäristöjä (Opetushallitus 2023). Lisäksi tutkimukset puhuvat myös mielekkään liikunnan, hyvän ravitsemuksen sekä riittävän unen puolesta, kun lasten hyvinvointia käsitellään perustarpeiden kautta.

Terveyden ja hyvinvoinnin haasteet Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon alakoululaisten hyvinvointia tarkasteltaessa Kouluterveyskyselyn (THL 2023) tulokset paljastavat huolestuttavia ilmiöitä. Liikuntasuosituksiin eivät kaikki oppilaat yllä, ja vapaa-ajan liikunta vähentyy iän myötä. Moni oppilas tiedostaa ruutuaikaan kuluvan liikaa aikaa, ja ravitsemuksessa kasvisten ja hedelmien käyttö on niukkaa. Sosiaalisen hyvinvoinnin osalta vain puolet 4.–5.-luokkalaisista kokee hyvän keskusteluyhteyden vanhempiensa kanssa. Osallisuuden kokemuksessa on suuria eroja, mikä vaikuttaa kouluinnostukseen ja oppimismotivaatioon.

Toiminnallinen vanhempainilta terveyden ja hyvinvoinnin tukena

Kehittämistyön tavoitteena oli luoda uusi toimintamalli: toiminnallinen vanhempainilta alakouluille, johon koko perhe voisi osallistua. Tämä lähestymistapa perustui ajatukseen, että vanhempainilta voi olla enemmän kuin tilaisuus koululle ja vanhemmille – se voi olla osallistava kokemus, joka vahvistaa perheen ja koulun välistä yhteistyötä. Kehittämistyössä hyödynnettiin teoreettista viitekehystä, kuten itsemääräämisteoriaa, Kouluterveyskyselyn ja Move!-mittauksen tuloksia sekä benchmarking-menetelmää. Näiden avulla kehitystyö eteni iteratiivisesti suunnitelmista pilotointiin kahdessa eri koulussa ja edelleen kehittämiseen.

Lopputuloksena syntyi selkeät ohjeet ja materiaalit toiminnallisen vanhempainillan järjestämiseksi toimeksiantajalle. Vanhempainilloissa käsiteltiin Kouluterveyskyselystä esiin nousseita teemoja, kuten osallisuutta, kouluinnostusta, liikuntaa ja terveellistä ravitsemusta. Ryanin ja Decin (2000) itsemääräämisteoria korostaa psykologisten perustarpeiden – autonomian, pätevyyden ja yhteisöllisyyden – merkitystä hyvinvoinnille. Toiminnallisessa vanhempainillassa pyrittiin vahvistamaan näitä tarpeita tarjoamalla lapsille ja vanhemmille valinnanvapautta sekä edistämällä yhteisöllisyyttä perheiden välisten vuorovaikutusten ja koulun ja kodin yhteistyön avulla.

Tämä kehittämistyö nosti esiin monia tärkeitä kysymyksiä liittyen lasten hyvinvointiin ja kodin ja koulun yhteistyöhön. Vaikka toimintamalli ei suoraan mitannut perheiden hyvinvoinnin parantumista, illoista saatu palaute vahvisti käsityksen siitä, että tällaiset osallistavat ja yhteisölliset tapahtumat voivat tarjota merkityksellisiä kokemuksia perheille. On myös pohdittava, kuinka tällaiset mallit voivat toimia osana laajempaa koulun ja kodin yhteistyötä ja edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toiminnallisen vanhempainillan kaltaiset tapahtumat voivat olla merkittävä askel kohti osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä kouluyhteisöissä ja perheiden arjessa.

Kirjoittajat:

Maiju Ruotsalainen, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Elina Pekonen, lehtori, YTL, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

Deci, Edward & Ryan, Richard M. 2000. The ”What” and ”Why” of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry, 11(4), 227–268.

Gugl, Elisabeth & Welling, Linda. 2012. Time with sons and daughters. Rev Econ Household, 10, 277–298. https://doi.org/10.1007/s11150-011-9129-2.

Opetushallitus. 2023. Oppilaan oikeudet ja velvollisuudet perusopetuksessa. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppilaan-oikeudet-ja-velvollisuudet-perusopetuksessa.

Roeters, Anne, Van Der Lippe, Tanja & Kluwer, Esther. 2010. Work characteristics and parent-child relationship quality: The mediating role of temporal involvement. Journal of Marriage and Family, 72(5), 1317–1328. https://doi.org/10.1111/j.1741-3737.2010.00767.x

THL 2023. Kouluterveyskysely. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely.