Opiskelukyvystä työkykyyn – miten ammattikorkeakoulu kehittää tulevaisuuden osaajia?

Miten opiskelijoista kehittyy hyvinvoivia ja työelämässä menestyviä ammattilaisia? Tässä artikkelissa avaamme opinnäytetyömme Tulevaisuuden työkykyä edistävä osaaminen keskeisiä tuloksia ja vastaamme siihen, miten työkykyosaaminen rakentuu ammattikorkeakouluopintojen aikana. Tarkastelemme opiskelijoiden, opettajien ja alumnien näkemyksiä ja tuomme esiin, millaisin keinoin korkeakoulut voivat tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja sujuvaa siirtymää työelämään.

Opinnäytetyön keskeiset havainnot

YAMK-opinnäytetyön tutkimus toteutettiin teemahaastatteluilla Savonian opiskelijoiden, alumnien ja opettajien kesken. Tulokset osoittivat, että työkykyosaaminen ei ole yksittäinen taito, vaan kokonaisuus, joka rakentuu henkilökohtaisista voimavaroista, sosiaalisista ulottuvuuksista, työelämävalmiuksista, oppimisympäristön rakenteista sekä itsensä johtamisen ja itseohjautuvuuden taidoista. (Sutinen & Virtanen 2025; Ilmarinen & Tuomi 2012; Kunttu 2021).

Työkykyosaamisen osa-alueet ja niiden edistäminen opinnoissa

Opiskelukyvyn ja työkyvyn välinen yhteys on kiinteä: ajanhallinta, priorisointi, palautuminen ja resilienssi muodostavat perustan sekä opinnoissa että työelämässä jaksamiselle (Kunttu 2021). Geneeriset taidot, kuten vuorovaikutus-, organisointi- ja digiosaaminen, tukevat muutoskyvykkyyttä ja jatkuvaa oppimista (Ursin, Hyytinen & Silvennoinen 2021). Työkykyosaamisen edistäminen opinnoissa edellyttää rakenteellisia ratkaisuja, kuten HOPS-ohjausta, oppimis- ja hyvinvointiklinikoita, kuormituksen ennakointia sekä työelämälähtöisiä projekteja ja harjoitteluja. Lisäksi opettajien työelämäjaksot, alumnimentorointi ja sidosryhmäyhteistyö vahvistavat opetuksen ajankohtaisuutta ja työelämäkytköksiä (Reinikainen 2024). Vaikka rakenteelliset ratkaisut ovat välttämättömiä työkykyosaamisen edistämisessä, niiden vaikuttavuus sidostuu opiskelijan omiin valmiuksiin ja voimavaroihin – kuten motivaatioon, ajanhallintaan ja itseohjautuvuuteen, jotka nousevat esiin myös seuraavassa luvussa.

Työkykyosaamisen rakentuminen ammattikorkeakouluopintojen aikana

Kuva 1 havainnollistaa, että työkykyosaaminen muodostuu neljästä toisiinsa limittyvästä kokonaisuudesta: henkilökohtaiset ominaisuudet, itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus, työelämävalmiudet sekä sosiaaliset ja rakenteelliset tekijät. Työkyky rakentuu yksilöllisten voimavarojen ja oppimisympäristön vuorovaikutuksesta, ja sen kehittäminen on jatkuva prosessi opintojen aikana (Ilmarinen & Tuomi 2012).

Työkykyosaamisen edistäminen ammattikorkeakouluopinnoissa

Kuva 2 esittää käytännön keinoja työkykyosaamisen vahvistamiseen. Näitä ovat ajanhallinnan ja priorisoinnin harjoittelu, palautekulttuurin kehittäminen, resilienssin tukeminen sekä tiedonhaku- ja tekoälytaidot (World Economic Forum 2016; Kunttu 2021). Työelämälähtöisyys konkretisoituu projektien, vierailujen ja harjoittelujen kautta, ja laadukas ohjaus varmistaa kuorman mitoittamisen ja palautumisen (Toom & Pyhältö 2020; Reinikainen 2024). Näiden osa-alueiden yhteispeli luo perustan opiskelijan hyvinvoinnille ja työelämävalmiuksille.

Pohdinta

Tulokset osoittavat, että opiskelukyky ja työkykyosaaminen rakentuvat pitkälti samoista peruselementeistä: ajanhallinnasta, motivaatiosta, palautumisesta ja itsensä johtamisen taidoista (Kunttu 2021). Nämä taidot liittyvät myös geneerisiin valmiuksiin, joita opiskelijat eivät aina tunnista osaksi omaa osaamistaan (Ursin ym. 2021). Työkykytalo-mallin kerrokset näkyvät opiskelijoiden kokemuksissa – erityisesti osaamisen, motivaation ja yhteisön tuen merkityksessä (Ilmarinen & Tuomi 2012).

Opintojen aikainen uraohjaus nousi esiin kehittämiskohteena. Vaikka sen potentiaali työelämävalmiuksien vahvistajana tunnistettiin, ohjaus koettiin usein hajanaiseksi. Tämä viittaa siihen, että korkeakoulujen tulisi niveltää uraohjaus tiiviimmin opetukseen ja tehdä sen tavoitteet näkyviksi opiskelijoille.

Lisäksi jatkuvan oppimisen ajattelun tukeminen jo opiskeluaikana on ratkaisevaa. Se vahvistaa resilienssiä ja sopeutumiskykyä, joita tarvitaan muuttuvassa työelämässä (World Economic Forum 2016). Kun opiskelija oppii hallitsemaan kuormitusta, hyödyntämään palautetta ja kehittämään geneerisiä taitoja, hän rakentaa perustaa kestävälle työuralle – ei vain valmistumisen hetkellä, vaan koko työelämän ajan.

Artikkeli perustuu Annika Virtasen ja Noora Sutisen (2025) YAMK-opinnäytetyöhön Tulevaisuuden työkykyä edistävä osaaminen. Ammattikorkeakoulusta työelämään – opiskelukyvystä työkykyyn.

---

Kirjoittajat:

Annika Virtanen, hyvinvointikoordinaattori (YAMK) opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, s2407976@edu.savonia.fi

Noora Sutinen, hyvinvointikoordinaattori (YAMK) opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, s2407154@edu.savonia.fi

Elina Pekonen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, elina.pekonen@savonia.fi

---

Lähteet:

Ilmarinen, J. & Tuomi, K. 2012. Work Ability 2.0 -malli. The work ability approach. Helsinki. Saata vissa: https://www.comcare.gov.au/about/forms-pubs/docs/pubs/safety/the-work-ability-approach-information-sheet.pdf?utm_source=chatgpt.com

Kunttu, K. 2021. Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä. Teoksessa Kunttu, Komulainen, Kosola, Seilo & Väyrynen, (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim OPPIPORTTI.

Reinikainen, H. (2024). Uraohjaus hyvinvoinnin tukena. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.

Toom, A. & Pyhältö, K. 2020. Kestävää korkeakoulutusta ja opiskelijoiden oppimista rakentamassa. Tutkimukseen perustuva selvitys ajankohtaisesta korkeakoulupedagogiikan ja ohjauksen osaami sesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:1. Helsinki. ISBN: 978-952-263-696-6 (PDF)

Ursin, J., Hyytinen, H. & Silvennoinen, K. 2021. Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi – Kappas! -hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:6. Helsinki: Puna Musta Oy. Valtioneuvoston Julkaisuarkisto Valto. [Online] Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162666/OKM_2021_6.pdf?sequence=1&isAllowed= [Haettu 15.10.2025]

Virtanen, A., Tynjälä, P. & Helin, J. Korkeakoulu lähellä työelämää. Teoksesssa: Oppiva asiantuntija vai asiantuntijaksi opiskeleva. Korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen. Kimmo Mäki (toim.) Haaga-Helia, Helsinki. ISBN https://www.haaga-helia.fi/fi/ajankohtaista/artikkelit/oppiva-asiantuntija-vai-asiantuntijaksi-opiskeleva [Haettu 19.11.2025]

World Economic Forum. (2016). The Future of Jobs Report. Saatavilla: https://www.weforum.org/reports/the-future-of-jobs [Haettu 19.11.2025]