Sateenkaariperheeksi kutsutaan lapsiperheitä, joissa ainakin yksi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Vuoden 2024 lopulla Suomessa lapsiperheitä oli yhteensä 547 913, joista sateenkaariperheitä oli 1110 (Tilastokeskus 2025). Sateenkaariperheet ry:n mukaan tarkkaa tietoa sateenkaariperheiden määrästä ei ole, sillä tilastoissa eivät näy esimerkiksi etävanhemmat, kumppanuusvanhemmat tai perheet, joissa ainakin toinen vanhemmista on trans-, muun- tai intersukupuolinen (Sateenkaariperheet.fi 2026).

Perhevapaat ovat suomalaisen yhteiskunnan yksi keskeinen perhepolitiikan väline tukea vanhemmuutta. Suomalaista perhevapaalakia (32/2022) uudistettiin viimeksi vuonna 2022. Lakiuudistuksella tavoiteltiin toivottuja joustoja liittyen työn ja lapsiperhearjen yhteensovittamiseen. Hoitovastuun tasaisempaa jakautumista perheen vanhempien kesken ohjattiin uudistuksessa perheen molempien vanhempien 160 päivän kiintiöillä. Kiintiöstä (kuva) on mahdollista luovuttaa 63 päivää toiselle vanhemmalle, huoltajalle, puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Toinen uudistuksen tavoite oli sukupuolten välisen palkkaeron pieneneminen sekä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistuminen työelämässä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022; Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma, 135.)

Uudistuksen tarkoituksena oli myös erilaisten perhemuotojen parempi huomioiminen ja uudistuksessa luovuttiinkin sukupuolitetusta kielestä, kuten äitiys- ja isyysvapaat. Perhevapaajärjestelmä muodostuu uudistuksen jälkeen raskausrahakaudesta, vanhempainvapaasta ja hoitovapaasta. Myös sukupuoleen sidotuista päivärahoista luovuttiin ja sateenkaariperheiden huomiointi parani osin lakiuudistuksen myötä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022.)

Työn ja perheen yhteensovittaminen on sateenkaariperheiden vanhempien keskeisimpiä arjen haasteita

Nerjanto (2026) tutki opinnäytetyössään sateenkaariperheiden kokemuksia perhevapaalaista. Kuten heterovanhempien perheissä, myös sateenkaariperheissä pohditaan vanhemmuutta, lasten kasvattamista, yhdenvertaisuutta ja tasapuolisuutta vanhempien kesken, perheen taloudellista tilannetta sekä työelämän ja opiskelun sovittamista lapsiperhearkeen. Sateenkaariperheiden vanhemmat kaipaavat joustavuutta perhevapaapäivien käyttöön ja yksittäisten perhevapaapäivien käytön mahdollisuus koetaankin hyvänä asiana. Tämä tukee erityisesti perheitä, joissa vanhemmilla on joko määräaikainen työsuhde tai he ovat yrittäjiä. Pääasiassa nykyiseen perhevapaiden määrään ollaan tyytyväisiä, kuten myös niille asetettuihin kiintiöihin. Kiintiöt voivat kuitenkin vaikuttaa myös negatiivisesti, esimerkiksi silloin kun taloudellisen tilanteen takia perhe joutuu luopumaan osasta vanhempainvapaitaan kokonaan. (Nerjanto 2026.)

Työnantajat avainasemassa perheiden moninaisuuden tukemisessa

Sateenkaariperheet voivat löytää itsensä tilanteesta, jossa perhe ja vanhemmat eivät mahdu lainsäädännön ja työehtosopimusten tunnistamaan vanhemmuus- tai perhekäsitykseen. Työpaikkakohtaisesti olisikin hyvä pystyä neuvotelemaan asiasta erikseen. (Moring & Kaunisto 2021.) Työnantajien mahdollisuudet tukea sateenkaariperheiden vanhempien tasapainottelua työn ja perhearjen välillä ovat laajemmat, kuin mitä pelkästään laki velvoittaa. Joustavat työajat, työajan lyhennykset, työvuoroihin liittyvien toiveiden huomiointi ja etätyön mahdollisuus ovat keinoja, joilla organisaatiot voivat tukea työntekijöidensä työhyvinvointia ja ehkäistä mahdollista kuormittumista. (Nerjanto 2026.)

Työyhteisön arvot, muodostunut työkulttuuri ja kollegojen asenteet vaikuttavat kuitenkin aina työn ja lapsiperhe-elämän yhteensovittamiseen. Heteronormatiivisuuden vaikutukset toimintatapoihin ja työpaikan kulttuuriin tulisi tunnistaa ja muuttaa käytäntöjä moninaisia perhetilanteita tukeviksi. Organisaatioiden käytäntöjen sekä johtamiskulttuurin päivittäminen perheiden moninaisuuteen liittyen tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa ja koulutusta. Työnantajilla on tärkeä rooli paikata omilla toimillaan osaa työn ja lapsiperhearjen yhteensovittamista työaikajoustoilla, työvuorojen järjestelyillä ja lapsiperhemyönteisellä kulttuurilla (Nerjanto 2026.)

Tavoitteena yhdenvertainen vanhemmuus

Perhevapaiden käyttöä pohditaan sateenkaariperheissä myös tasavertaisuuden näkökulmasta ja yhdenvertainen vanhemmuus nähdään perheissä tärkeänä arvona. Perhevapaiden kiintiöt koetaan pääasiassa nimenomaan yhdenvertaisuutta lisäävänä asiana. (Nerjanto 2026.) Osa suomalaisista perheistä toivoo kiintiöiden sijaan kuitenkin perheiden itsenäistä päätöksenteon mahdollisuutta perhevapaiden suhteen (Lehtonen, Sorsa & Rotkirch 2023, 63-66). Perhevapaalain haasteena onkin varsin moninaisen ihmisjoukon ja erilaisten elämäntilanteiden yhteinen säätely. Laki pyrkii huomioimaan moninaisuuden, muttei siinä kaikilta osin täysin onnistu.

Yhdenvertaisuuden tavoite laissa näkyy myös perhevapaalain nimikkeiden uudistamisessa. Nerjannon (2026) mukaan nimikkeiden muuttaminen on signaali siitä, että erilaiset perhemuodot tulevat nähdyksi ja ovat maassamme yhtä tärkeitä kuin kahden cis -sukupuolisten, heteroseksuaalien vanhemman tai vanhempien muodostama lapsiperhe. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu osin juuri käytetyn kielen välityksellä, kuten Nerjannon (2026) tutkimukseen osallistunut vanhempi asian kiteytti: ”Hyvä ettei enää ole isyysvapaata, koska kumpikaan meistä ei ole isä.”

---

Kirjoittajat

Sanna Nerjanto, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Pehkonen, lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Kela 2026. Vanhempainvapaat. Verkkolähde. 5.3.2026 https://www.kela.fi/vanhempainvapaalla Viitattu 12.4.2026

Lehtonen, N., Sorsa, T. & Rotkirch, A. 2023. Kaikki tykkää perheistä. Suomalaisten perhepoliittiset toiveet. Perhebarometri 2023. Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos. Katsauksia E58/2023. https://www.vaestoliitto.fi/uploads/sites/1/2023/11/e3f454b8-kaikki-tykkaa-perheista-netti.pdf Viitattu 12.4.2026

Moring, A. & Kaunisto, T-E. 2021. Miten työelämän perheystävällisyydessä huomioidaan perhetilanteiden monimuotoisuus? Työelämän tutkimus 19 (2021): 4, 646-656. https://doi.org/10.37455/tt.112504 Viitattu 12.4.2026

Nerjanto, S. 2026. Hyvä ettei enää ole isyysvapaata, koska kumpikaan meistä ei ole isä. sateenkaariperheiden kokemuksia uudistetusta perhevapaalaista. Opinnäytetyö. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Sosiaali- ja terveysala. Savonia AMK. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604298529

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Verkkolähde. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/e6079dd1-9a54-4cbb-8148-70977e5c4e2e/content Viitattu 12.4.2026

Sateenkaariperheet.fi 2026. Järjestön internetsivut. https://sateenkaariperheet.fi/paattajille/ Viitattu 12.4.2026

Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Perhevapaauudistus astuu voimaan elokuussa 2022. Tiedote. Verkkolähde. 13.1.2022 https://stm.fi/-/perhevapaauudistus-astuu-voimaan-elokuussa-2022 Viitattu 12.4.2026

Tilastokeskus 2025. Perheet. Lapsiperheitä. Stat.fi. Verkkolähde. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__perh/statfin_perh_pxt_12c2.px/table/tableViewLayout1/ Viitattu 12.4.2026