Työterveyshuollon yhtenä päätehtävänä on arvioida työn terveydellisiä riskejä ja niiden vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Tämä arvio toteutuu työpaikkaselvityksessä, jonka toteuttaminen on lakisääteistä (Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013, 6 §.). Ennen vuotta 2025 perustyöpaikkaselvitys on pitänyt toteuttaa fyysisenä käyntinä. Käytäntöä uudistettiin niin, että selvityksen voi toteuttaa jatkossa etämenetelmin, mikäli Sosiaali- ja terveysministeriön määrittämät kriteerit täyttyvät. Etäselvityksen voi toteuttaa esimerkiksi organisaatiolle, jolla ei ole fyysisiä toimitiloja tai työtä tehdään jatkuvasti vaihtuvissa kohteissa, kuten asiakkaiden luona. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024.)

Savonia-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija Laura Honkalampi ja Turun ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija Ulla-Maija Niemi tutkivat opinnäytetyössään työterveyshuollon ammattilaisten kokemuksia etätyöpaikkaselvityksestä. Opinnäytetyö toteutettiin kahden ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Aava ja Pikkujätti Oy. Tässä artikkelissa käsitellään opinnäytetyön tuloksien digitalisaatioon liittyviä näkökulmia. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä kartoituksena ja sähköinen kyselylomake lähetettiin Aava ja Pikkujätti Oy:ssä toimiville työterveyslääkäreille, -hoitajille, -psykologeille ja työfysioterapeuteille (n=326). Kyselyyn vastasi 50 ammattilaista ja kyselyn vastausprosentti oli 15 %.

Etätyöpaikkaselvityksen hyödyt

Digitalisaation ja etätapaamisten avulla on mahdollista saavuttaa kustannussäästöä, kun fyysiseen käyntiin liittyvä matka-aika jää pois (Koivisto ym. 2019, 188; Nissinen ym. 2019, 26; Pesonen ym. 2025, 285). Lisäksi digitalisaatio ja etäselvitykset mahdollistavat yhteistyön ja osallistumisen myös työskentelypaikkakunnasta riippumatta (Koivisto ym. 2019, 189–191; Pesonen ym. 2025, 285). Etätapaamisten on todettu lisäävän myös johdon ja työsuojelun edustajien osallistumista työpaikkaselvityksiin (Nissinen ym. 2023, 27). Tämän tutkimuksen vastaajat arvioivat, että uudistus on hyödyllinen erityisesti pienyrityksille sekä yrittäjille ja palvelee parhaiten heidän tarpeitansa. Ammattilaisten vastauksissa heijastui tämänhetkinen taloustilanne, joka koettelee organisaatioita. Ammattilaiset raportoivat kustannuspaineiden vaikuttavan esimerkiksi siihen, ketkä osallistuvat työterveyshuoltotiimistä selvityksiin.

Digitaaliset työkalut ja työtavat etätyöpaikkaselvityksessä

Toistaiseksi työterveyshuollossa uudenlaista puettavaa teknologiaa käytetään vähän, vaikka sen nähdään soveltuvan hyvin työn kuormitustekijöiden selvitykseen (Rauttola ym. 2019, 63, 109). Tässä tutkimuksessa vastaajien raportoimat tavat toteuttaa etätyöpaikkaselvitys olivat hyvin perinteisiä ja jo pitkään työterveyshuollon käytössä olleita. Tekoälyä raportoitiin käytetyksi vain etätyöpaikkaselvityksen valmistelussa. Myöskään mitään uudenlaista päälle puettavaa teknologiaa ei raportoitu olleen käytössä.

Digitaalisten työkalujen koettiin toimivan etäselvityksessä hyvin. Sosiaali- ja terveysministeriön ohje etätyöpaikkaselvitysten toteuttamisesta (2024) ei määrittele mitä menetelmiä etäselvityksen toteuttamiseen voi tai tulisi käyttää. Etätyöpaikkaselvitykseen valmistautuessa suurin osa vastaajista oli hyödyntänyt erilaisia sähköisiä kyselyjä. Etätyöpaikkaselvitystapaamisessa yleisin tapa oli videotapaaminen esimerkiksi Teamsin tai Zoomin avulla. Videotapaamista etätyöpaikkaselvityksessä oli hyödyntänyt 90 % vastaajista (n=28). Muita menetelmiä olivat puhelut ja videopuhelut, valokuvat ja videot. Käytössä olevien työkalujen koettiin myös tukevan työterveyshuollossa toteutettavaa moniammatillista tiimityötä pääasiassa hyvin.

Digiosaaminen

Aiemman tutkimustiedon perusteella voidaan todeta, että riittävällä digiosaamisella sekä esimerkiksi digitaalisten työkalujen toiminnalla on merkittävä vaikutus työn sujuvuuden kokemiseen (Koivisto ym. 2019, 187; Koivisto ym. 2020, 8). Tässä tutkimuksessa etätyöpaikkaselvityksen koettiin sujuvoittavan omaa työtä. Tutkimuksessa ei erikseen kartoitettu mitkä tekijät vaikuttavat erityisesti sujumisen kokemukseen etätyöpaikkaselvityksen osalta.

Työterveyshuollon ammattilaisten näkökulmasta myös etätyöpaikkaselvitykseen osallistuvien asiakasorganisaatioiden edustajien digiosaaminen oli riittävää. Ammattilaisten oma kokemus digiosaamisesta oli erittäin hyvä. Vastaajista 94 % (n=30) koki digiosaamisensa riittävän hyväksi etäselvitykseen.

Etätyöpaikkaselvitys on positiivinen uudistus

Tutkimustulosten perusteella todettiin, että etätyöpaikkaselvitysten mahdollistaminen on koettu työterveyshuollon ammattilaisten kokemusten perusteella hyväksi uudistukseksi. Työterveyshuollon ammattilaiset ovat käyttäneet laajasti erilaisia digitaalisia työkaluja selvityksen toteuttamiseen ja digiosaaminen koettiin riittävän hyväksi. Tulevaisuudessa todennäköisesti tekoälyn rooli tulee lisääntymään työpaikkaselvitystoiminnassa merkittävästi. Tämä tulee laajentamaan entisestään terveysalan ammattilaisten jo laajaa digiosaamisen vaatimustasoa. Kehityskohteeksi nostettiin digitalisaation osalta esikyselyn sekä raporttipohjan kehittäminen etäselvitykseen paremmin soveltuviksi sekä riittävä perehdytys ja digiosaamisen kehittäminen myös tulevaisuudessa.

#MasterSchool #YAMK

---

Kirjoittajat

Laura Honkalampi, YAMK-opiskelija (Digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla), Savonia-ammattikorkeakoulu

Liisa Klemola, FT, lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu, Jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

Juha Peteri, TtM, lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu, Jatkuvan oppimisen yksikkö, Master School, Kuopio

---

Lähteet

Koivisto, T.A.; Koroma, J. & Ruusuvuori, J. 2019. Professionals’ views of using technology and remote services in occupational health services. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 11(3), 183–197. https://doi.org/10.23996/fjhw.77370.

Koivisto, T.; Koskela, I. & Ruusuvuori, J. 2020. Digiosaaminen työterveyshoitajien ja työterveyslääkärien näkökulmasta. Tutkiva Hoitotyö 18(4), 3–11. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202302092197

Nissinen S.; Koroma J.; Koskinen, H.; Leino, T.: Veijalainen, H.; Nyberg, M.; Rauhamaa, S.; Koivisto, T. & Uusitalo, J. 2019. Etänä toteutettava työpaikkaselvitys. Teknologian mahdollisuudet ja haasteet työterveyshuollon perustyöpaikkaselvityksessä. Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138226/TTL_978-952-261-866-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nissinen, S. Sormunen, E., Pesonen, S. & Toivio P. 2023. Työterveyspalvelujen käyttö ja kehitys. Palvelukehitys työterveyshuollon toimintaympäristön muutoksissa (PALMU) -hankeraportti. Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/4b0b54f8-3d0a-4ba1-a565-faf0ebe41e2a/content

Pesonen, S.; Sormunen E.; Koskela, I.; Seppänen S. & Weiste E. 2025. Työterveyshuollon digitalisoituvat palvelut: kokemuksia etätyöterveysneuvottelujen hyödyistä, haitoista ja edistävistä tekijöistä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 17(3), 279–296. https://doi.org/10.23996/fjhw.146505

Rauttola, A-P., Halonen, J., Lukander, K., Passi, T., Uusitalo, A., Rauhamaa S. & Virkkala J. 2019. Puettavan teknologian hyödyntäminen työterveyshuolloissa ja työpaikoilla. Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/36673144-5483-42f2-acbc-bcd9c604b842/content

Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Ohje työpaikkaselvityksen toteuttamisesta etänä. https://stm.fi/documents/1271139/3446009/Ohje+ty%C3%B6paikkaselvityksen+toteuttamisesta+et%C3%A4n%C3%A4+20.12.2025.pdf/d1f8828b-5cc9-0296-2007-1b5d989421f1?t=1734700744703

Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2013/708