Työkykyjohtamisessa ennakoivan tuen käyttö ja siihen sitoutuminen on edelleen valitettavan vähäistä, vaikka riittävän varhaisilla menettelyillä saataisiin hyötyä ja kustannusvaikuttavuutta aikaan. Organisaatioiden välillä on myös eroja työkykyä koskevan tiedon hyödyntämisessä. Lisäksi työkykyjohtamisen käytäntöjen systemaattisuus ja toimenpiteiden suunnitelmallinen toteuttaminen vaihtelee suuresti eri organisaatioissa. (Anttilainen ym. 2026; Pekkarinen ym. 2025.)

Pelastusalalla työkyvyn tukeminen on keskeinen osa operatiivisen toimintakyvyn varmistamista. Fyysisesti ja psyykkisesti kuormittava työ, vuorotyö sekä ennakoimattomat tilanteet luovat toimintaympäristön, jossa työkyky ei ole itsestäänselvyys, vaan jatkuvaa tasapainottelua kuormituksen ja voimavarojen välillä. Organisaation palvelukyky on näin ollen viime kädessä sidoksissa henkilöstön työkykyyn.

Malin Lönnberg tarkasteli Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen asiantuntijan tutkinto-ohjelman (YAMK) opinnäytetyössään, miten työkyvyn varhaisen tuen prosessi toteutuu pelastusalalla, millaisia yhteistyötä edistäviä ja estäviä tekijöitä tunnistetaan ja millaisia sisältö- ja rakennevaatimuksia ennakoivan työkykyjohtamisen työvälineeltä edellytetään. Opinnäytetyössä kehitettiin pelastusalan toimintaympäristöön soveltuva työkykykeskustelua ohjaava työväline, joka tukee lähijohdon ja työterveyshuollon yhteistyötä työkyvyn varhaisessa vaiheessa. Kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa. Tavoitteena oli vahvistaa ennakoivaa ja systemaattista työkykyjohtamista, lisätä yhteistyön vaikuttavuutta sekä vähentää työkykyriskejä tilaajaorganisaatiossa. (Lönnberg 2026.)

Varhaisen tuen merkitys työkyvyn johtamisessa

Varhainen tuki on työkykyjohtamisen keskeinen osa, jossa työn vaatimusten ja yksilön voimavarojen tasapainoa tarkastellaan ennakoivasti (Ilmarinen 2019; Bakker, Demerouti, Despoina & Hakanen 2007). Aiemmat tutkimukset osoittavat, että oikea-aikaisella varhaisella tuella voidaan ehkäistä työkyvyttömyyttä ja lyhentää sairauspoissaoloja (Cullen ym. 2018; Hakanen, Rouvinen & Ylhäinen 2021). Käytännössä tuki käynnistyy usein vasta kuormituksen pitkittyessä. Tämä viittaa siihen, että varhaisen tuen merkitys tunnistetaan, mutta sen kytkeytyminen arjen johtamiskäytäntöihin ei ole vielä systemaattista.

Pelastustyössä kuormitus on kiinteä osa ammatti-identiteettiä. Vaativat tilanteet ja korkea suorituskyky vahvistavat ammatillista ylpeyttä ja yhteenkuuluvuutta, mutta voivat samalla nostaa kynnystä kuormituksen puheeksiottoon (Berger ym. 2021). Kun kuormitus normalisoituu osaksi työkulttuuria, varhaisen tuen tarkastelu siirtyy yksilön ominaisuuksista organisatorisiin edellytyksiin. Samanaikaisesti lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa hallitsemaan työn kuormitustekijöitä (Työturvallisuuslaki 738/2002). Keskeiseksi kysymykseksi nousee, millaiset johtamisratkaisut mahdollistavat kuormituksen varhaisen tunnistamisen ja johdonmukaisen käsittelyn.

Rakenteet, vastuut ja vuorovaikutus työkykyjohtamisessa

Opinnäytetyössä tarkasteltiin työkyvyn varhaisen tuen toteutumista pelastusalalla lähijohtajien ja työterveyshuollon näkökulmasta. Tavoitteena oli tunnistaa rakenteellisia tekijöitä, jotka joko vahvistavat tai hidastavat ennakoivaa työkykyjohtamista.

Tulosten perusteella vastuunjaon epäselvyys, käytäntöjen vaihtelevuus ja seurannan puutteet heikentävät varhaisen tuen ennakoivuutta. Lisäksi lähijohtajuuden etääntyminen arjen työstä vaikeuttaa kuormitussignaalien havaitsemista. (Lönnberg 2026.) Tämänkaltainen tilanne kuvastaa työn vaatimusten ja johtamisen käytettävissä olevien voimavarojen epätasapainoa, joka on tutkimuksessa tunnistettu keskeiseksi työkykyriskiksi. (Bakker ym. 2007; Svanström, Johansson & Holmgren 2025.)

Rakenteellisten edellytysten rinnalla vuorovaikutus muodostaa toisen keskeisen ulottuvuuden. Varhaisen tuen hyväksyttävyys heikkenee, jos se koetaan kontrollin välineenä. Psykologinen turvallisuus ja luottamukseen perustuva puheeksiotto luovat puolestaan edellytykset kuormituksen varhaiselle tunnistamiselle ja käsittelylle. (Lönnberg 2026.)

Varhainen tuki rakenteellisena, ennakoivana ja systemaattisena osana työkykyjohtamista

Malin Lönnbergin (2026) opinnäytetyön tuloksena kehitettiin varhaisen tuen kokonaisuus, jossa prosessikuvaus, selkeä vastuunjako ja vuorovaikutuksellinen keskustelumalli muodostavat toisiaan tukevan rakenteen. Tavoitteena oli vahvistaa varhaisen tuen ennakoivuutta ja kytkeä se tiiviimmin osaksi strategista työkykyjohtamista. Keskeiseksi työvälineeksi tuotettu lomake ei palvele ainoastaan yhtä käyttötarkoitusta, vaan sitä voidaan hyödyntää työkyvyn tukemisen jatkumossa neljässä vaiheessa:

• ylläpitävänä työkaluna kehityskeskusteluissa,
• ensimmäisenä varhaisen tuen puheeksiottona,
• seurantavälineenä sovittujen toimenpiteiden arvioinnissa,
• sekä tilannekuvan siirtämisen välineenä työterveyshuollolle, mikäli organisaation omat toimet eivät riitä.

Näin lomake toimii johtamisen ja yhteistyön rajapinnassa. Se jäsentää keskustelua, tekee vastuut näkyviksi ja tukee tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Samalla se vahvistaa jatkuvuutta, missä varhainen tuki ei jää yksittäiseksi keskusteluksi, vaan rakentuu seurattavaksi prosessiksi. Selkeästi jäsennetty ja läpinäkyvä toimintamalli tukee sairauspoissaolojen ehkäisyä, työkykyriskien hallintaa ja johtamisen ennakoitavuutta. Se vahvistaa myös organisaation resilienssiä ja turvallisuuskulttuuria. (Lönnberg 2026.)

Vaikka työ toteutettiin pelastusalan kontekstissa, sen keskeiset havainnot ovat sovellettavissa myös muihin vaativiin asiantuntijaorganisaatioihin, joissa operatiivinen työ ja johtamisvastuut kietoutuvat tiiviisti yhteen. Varhainen tuki näyttäytyy näin monitasoisena, rakenteellisesti ankkuroituna ratkaisuna, joka tukee organisaation pitkäjänteistä toimintakyvyn turvaamista.

---

Kirjoittajat

Malin Lönnberg, opiskelija, Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen asiantuntijan tutkinto-ohjelman (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

Katri Savolainen, YTL, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu, Master School

---

Lähteet

Anttilainen, J., Henriksson, M. & Pehkonen, I. 2026. Implementing Work Ability Management: A Mixed-Methods Study from Supervisor’s Perspectives. Preprint in Research Square platform. https://doi.org/10.21203/rs.3.rs-8918776/v1.

Bakker, A., Demerouti, E., Despoina, X. & Hakanen, J. 2007. Job Resources Boost Work Engagement; Particularly When Job Demands Are High. Journal of Educational Psychology Copyright 2007 by the American Psychological Association 2007, Vol. 99, No. 2, 274 –284. https://doi.org/10.1037/0022-0663.99.2.274.

Berger, W., Coutinho, E.S., Figueira, I., Marques-Portella, C., Luz, M.P., Neylan, T.C., Marmar, C.R. & Mendlowicz, M.V. 2012. Rescuers at risk: a systematic review and meta-regression analysis of the worldwide current prevalence and correlates of PTSD in rescue workers. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol. 2012 Jun;47(6):1001-1011. https://doi.org/10.1007/s00127-011-0408-2.

Cullen, K. L., Irvin, E., Collie, A., Clay, F., Gensby, U., Jennings, P. A., Hogg-Johnson, S., Kristman, V., Laberge, M., McKenzie, D., Newnam, S., Palagyi, A., Ruseckaite, R., Sheppard, D. M., Shourie, S., Steenstra, I., Van Eerd, D., & Amick, B. C., 3rd. 2018. Effectiveness of Workplace Interventions in Return-to-Work for Musculoskeletal, Pain-Related and Mental Health Conditions: An Update of the Evidence and Messages for Practitioners. Journal of Occupational Rehabilitation, 28(1), 1–15. https://doi.org/10.1007/s10926-016-9690-x.

Hakanen, J. J., Rouvinen, P., & Ylhäinen, I. (2021). The Impact of Work Engagement on Future Occupational Rankings, Wages, Unemployment, and Disability Pensions—A Register-Based Study of a Representative Sample of Finnish Employees. Sustainability, 13(4), 1626. https://doi.org/10.3390/su13041626.

Ilmarinen, J. 2019. From Work Ability Research to Implementation. International journal of environmental research and public health, 16, no.16, 2882. https://doi.org/10.3390/ijerph16162882.

Lönnberg, M. 2026. Työkyvyn varhainen tukeminen pelastusalalla – Lähijohtajien ja työterveyshuollon näkökulma. YAMK opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu.

Pekkarinen, L., Erkkilä, T. & Lahdenniemi, M. 2025. Työkykyjohtaminen ja työterveysyhteistyö julkisella alalla vuonna 2025. Työkyvyn tuki ja sen kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Kevan tutkimuksia 3/2025. Verkkojulkaisu. https://www.keva.fi/globalassets/uutishuone/uutisten-tiedostoliitteet/2025/keva_tyokykyjohtaminen-ja-tyoterveysyhteistyo_2025.pdf.

Svanström, J., Johansson, G. & Holmgren, K. 2025. Expanded span of control, leadership and management. Journal of Nursing Management, 33(2). https://doi.org/10.1177/10519815251326470.

Työturvallisuuslaki 738/2002. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2002/738.