Tavoitteena koulutuksellinen yhdenvertaisuus

Uran luominen uuteen kulttuuriympäristöön muutettaessa voi merkitä lähes uuden ammattillisen polun aloittamista. Maahanmuuttaneille henkilöille koulutus- ja urapolkujen rakentaminen ei usein ole suoraviivaista, sillä siihen liittyy kielellisiä ja rakenteellisia esteitä. Monikulttuuriset opintopolut -hankkeen tavoitteena on helpottaa korkeakouluun hakeutumista sekä edistää korkeakoulutuksen monimuotoisuutta. Erityisenä painopisteenä on korkeakoulutuksessa aliedustettujen ryhmien, kuten romanien ja maahanmuuttaneiden koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Suomessa koulutukseen pääsemisen edellytyksenä on usein riittävä kielitaito. Kielen oppiminen vaatii aikaa, harjoittelua ja pitkäjänteisyyttä. Riittävän kielitaidon saavuttaminen vaatii opiskelua ja paljon harjoittelua. Lisäksi koulutusten sisällöt, rakenteet ja kestot vaihtelevat maittain, ja aiemmin hankitun koulutuksen vastaavuus suomalaisiin tutkintoihin nähden on selvitettävä erikseen. Tämä prosessi edellyttää aikaa, selvittämistä ja rahaakin.

Tässä artikkelissa tarkastellaan maahanmuuttaneiden henkilöiden opintopolkuja ja sitä miten korkeakoulutus näyttäytyy Suomessa mahdollisuutena. Artikkeli perustuu myös videoihin, joissa maahanmuuttaneet kertovat vertaistarinansa korkeakoulutuksen merkityksestä mahdollisuutena rakentaa tulevaisuutta.

Seman ja Sandran opintopolut

Sosiaali- ja terveysalan tutkintojen kohdalla aiemman koulutuksen tunnustaminen edellyttää usein hakemusta Lupa- ja valvontavirastolle. Ammattioikeuden hakeminen sekä todistusten käännättäminen maksavat. Jos aiempi koulutus ei täysin vastaa viranomaisen asettamia kriteerejä, tutkintoa on täydennettävä lisäopinnoilla, kuten Sema on tehnyt.

Sema muutti Suomeen yli viisi vuotta sitten. Hänellä on kotimaassaan lääkealan tohtorin tutkinto. Hakemusprosessin käsittely on hänen mukaansa vienyt paljon aikaa, ja tarvittavien liitteiden kokoaminen on vaatinut huomattavaa työpanosta. Tutkintotodistusten tulee olla laillistettuja, mikä lisää prosessin vaativuutta. Suomeen muuton jälkeen Sema on täydentänyt tutkintoaan vastaamaan suomalaisia vaatimuksia ja opiskellut ahkerasti suomen kieltä.

Semalla on tohtorin tutkinto kotimaasta. Hän täydentää tutkintoaan Suomessa kansallisia vaatimuksia vastaaviksi.

Sandra muutti Suomeen yli kymmenen vuotta sitten. Hänellä on kaksi ammattitutkintoa Suomessa, ja hän opiskelee parhaillaan polkuopintoja korkeakoulussa tavoitteenaan ammattiopettajan ura. Vaikeuksien keskellä monelle voi nousta ajatus luovuttamisesta, ja myös Sandra koki tällaisia hetkiä. Nyt hän kuitenkin kokee ylpeyttä siitä, ettei luovuttanut. Sandran mukaan Suomessa on hyvää erityisesti se, että kuka tahansa voi hakeutua opiskelemaan iästä riippumatta, ja tutkintoja voi suorittaa useampia sekä edetä koulutustasolla ylöspäin. Korkeakouluun hakeutumiseen on useita reittejä, kuten polkuopinnot. Yhteishaku on yleisin tapa päästä koulutukseen.

Sandra opiskelee polkuopintoja ja hakee tutkinto-opiskelijaksi korkeakouluun.

Vertaistarinoilla on merkitystä

Vertaistarinat voivat väylä muutoksen mahdollisuuteen, tarjoavat vaihtoehtoja ja oivalluksia (THL 2023, 139). Seman ja Sandran kaltaiset kokemukset välittävät toisille samassa tilanteessa oleville tärkeän viestin: sitkeys, omaan kykyyn luottaminen ja käytännön asioiden huolellinen hoitaminen voivat avata tien korkeakouluopintoihin. Erityisesti suomen kielen opiskelun jatkaminen sekä tarvittavien asiakirjojen hankkiminen ovat keskeisiä askelia, jotka tukevat koulutuspolulla etenemistä. Vertaisilta saatu tuki vahvistaa itsetuntoa ja vähentää opiskeluhuolia (Villard et. Al. 2025, 1336), sillä jokainen tarvitsee toisten tukea ja vuorovaikutusta koulutusvalintoja tehdessään.

Vaikka korkeakoulutusta tarjotaan Suomessa laajasti, romanien ja maahanmuuttaneiden koulutuksellinen tasavertaisuus ei silti toteudu. Siksi kouluttautuneiden esimerkit ja vertaistarinat ovat tärkeitä: ne auttavat näkemään itsensä korkeakouluopiskelijana ja tukevat koulutustavoitteiden rakentumista. Vertaistuki voi myös vahvistaa oppimisen merkityksen ymmärtämistä sekä lisätä sitoutumista opintoihin. Tutkimuksissa vertaistuki on tunnistettu tärkeäksi tekijäksi opiskelumotivaation vahvistumisessa (Villard & al 2025, 1341 ja Torres & al. 2025, 7). Verniers & al. (2024, 109) ovat osoittaneet tuloksissaan roolimallien myönteisen vaikutuksen koulutustavoitteisiin. Kun kohtaa samankaltaisen taustan henkilöitä, opinnoissa onnistuneita vertaisia, hänen oma tulevaisuudenkuvansa voi laajentua. Tämä voi lisätä tavoitteellisuutta, vahvistaa akateemisia odotuksia ja tukea oman identiteetin rakentumista osaksi korkeakouluyhteisöä (Torres & al. 2025, 2). Vertaistuki kohottaa opiskelumotivaatiota ja uskoa omiin opiskeluvalmiuksiin. Akateeminen vuorovaikutus ja altistuminen menestystarinoille voi myös merkittävästi vahvistaa heikommista taustoista tulevien oppijoiden opiskelumotivaatiota (Torres & al. 2025, 7.)

Vertaistarinat mahdollisuus tulevaisuuteen

Vertaistarinat eivät ainoastaan kuvaa yksittäisiä elämäntilanteita, vaan ne voivat toimia merkittävinä motivaation lähteinä ja suunnannäyttäjinä. Kun maahanmuuttaneet henkilöt näkevät samanlaisista lähtökohdista ponnistaneiden ihmisten onnistuvan korkeakoulutuksessa, heidän oma uskonsa mahdollisuuksiin vahvistuu. Tällöin vertaistuki ei ole vain kannustavaa puhetta, vaan konkreettinen väline koulutuksellisen osallisuuden, luottamuksen ja tulevaisuuteen suuntautumisen tukemisessa.

---

Kirjoittajat

Tarja Hallavainio, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Milka Kumpu, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mirka Niskala, TKI-asiantuntija-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Tarinallisuus osallisuuden edistämisen keinona. 2023. Tarinallisuus osallisuuden edistämisen keinona. Teoksessa: Osallisuuden edistäjän opas; Ohjaus 10/2023. THL. Osallisuuden edistäjän opas [Haettu 12.5.2026]

Torres, J., Chen, D., & Peixoto, B. (2025). Effect of Peer-Mentoring Programs on Academic Motivation and School Belonging in First-Generation Learners. KMAN Conseling and Psychology Nexus, 3, 1-10. https://doi.org/10.61838/kman.ec.psynexus.3.7 [Haettu 29.4.2026]

Verniers, C., Aelenei, C., Breda, T., Cimpian, J.R., Girerd, L., Molina, E., Laurent, S. & Cimpian, A. 2024. The Double-Edged Sword of Role Models: A Systematic Narrative Review of the Unintended Effects of Role Model Interventions on Support for the Status Quo. Riview of Research in Education. Volume 48, pp. 89-120. The Double-Edged Sword of Role Models: A Systematic Narrative Review of the Unintended Effects of Role Model Interventions on Support for the Status Quo [Haettu 9.2.2026]

Villar, E., Real-Deus, E., Martínez-López, Z., Mayo M. E. &Tinajero, C. 2025. Perceived peer support, motivational self-regulation and academic achievement in adolescents. British Journal of Educational Psychology. Vol; 95. p.1325–1346. Perceived peer support, motivational self#x2010;regulation and academic achievement in adolescents [Haettu 28.4.2026]