Tekoälyn ja erityisesti generatiivisen tekoälyn (GenAI) käyttöönotto kiihtyy monilla toimialoilla. Vaikka teknologia tarjoaa mahdollisuuksia työn tehostamiseen ja palvelukokemuksen parantamiseen, se herättää monissa työntekijöissä syvää huolta: ”Onko työni enää turvassa?”

Äskettäinen tutkimus (Zhao, Yuan & Song, 2024) tuo esiin teknologiapelon monimutkaisen luonteen sekä sen, kuinka pelko voi johtaa haitallisiin seurauksiin työyhteisöissä. Tutkimuksessa selvitettiin matkailu- ja ravintola-alan työntekijöiden kokemuksia generatiivisesta tekoälystä, ja tulokset osoittavat ratkaisevaa olevan sen, miten työntekijät kokevat tekoälyn vaikutukset omaan työhönsä ja tulevaisuuteensa.

Kolme juurisyytä tekoälyyn liittyvään työn menettämisen pelkoon

1. Uhkakuva työpaikan menetyksestä

Tutkimukseen osallistuneet työntekijät kokivat, että tekoäly ei ainoastaan tue työtä – se saattaa tehdä heidän osaamisestaan tarpeetonta. Erityisesti sisällöntuotannon kaltaisilla aloilla työntekijät kertoivat, että tekoäly suoriutuu nopeammin ja paremmin, mikä synnyttää huolta oman työn tulevaisuudesta (Zhao ym., 2024, s. 193).

“Ignorance is bliss. I didn’t know it was powerful before […] now I think the job replacement is normal” (Zhao ym., 2024, s. 193).

2. Teknologinen pelko ja epävarmuus

Tekoälyn käyttöönottoon liittyy teknistä epävarmuutta: mitä jos ei osaa käyttää järjestelmää? Mitä jos tekoäly rikkoo yksityisyyttä tai tekee virheitä? Tällainen epävarmuus ei ole vain käytännöllinen haaste, vaan se voi aiheuttaa työntekijöissä teknologiapelkoa, joka heikentää motivaatiota ja työn laatua (Zhao ym., 2024, s. 195–196).

3. Pelko jälkeen jäämisestä

Kun kollegat omaksuvat tekoälyn osaksi päivittäistä työtä, myös muut tuntevat painetta sopeutua. Samalla voi syntyä pelko siitä, että jää kehityksestä jälkeen. Vaikka tekoälyn käytön yleistyminen voi ajan myötä lieventää epävarmuutta, se voi alkuvaiheessa lisätä stressiä ja paineen tunnetta (Zhao ym., 2024, s. 194–195).

Huomioitavaa on, että pelko ei jää aina yksilötasolle, vaan se voi näkyä koko työyhteisössä. Zhaon ja muiden (2024) tutkimus osoittaakin, että teknologinen pelko voi aiheuttaa työn laiminlyöntiä, vetäytymistä työstä tai halua siirtyä pois alalta. Esimerkiksi jotkut työntekijät kertoivat käyttävänsä tekoälyn säästämää aikaa muuhun kuin työhön – tai etsivänsä töitä julkiselta sektorilta, jossa tekoälyn vaikutus nähdään vähäisempänä (Zhao ym., 2024, s. 196–197).

“If the (tourism) industry has been covered by AI, then there is no need for me to stay in this industry” (Zhao ym., 2024, s. 197). *

Robotiikan kokeilut ovat osoittaneet, että teknologia voi tukea työn mielekkyyttä

Savonia-ammattikorkeakoulun osatoteuttamassa TyhyTeko-hankkeessa on pilotoitu tarjoilurobottia kylpylähotellien ravintoloissa. Kokemukset ovat osoittaneet, että robotti voi keventää fyysistä kuormaa ja vapauttaa henkilöstön aikaa asiakaspalveluun – ei syrjäyttää heitä. Hankkeessa tullaan toteuttamaan myös monia muita teknologisia kokeiluja MaRaTa-alan yrityksissä – esimerkiksi siivousrobotiikan ja tekoälyn kokeiluja.

Kokemuksia robotiikan käyttöönotosta on ehtinyt kertynyt jo monilta muiltakin toimialoilta ja esimerkiksi Lassila & Tikanojalla (2023) robotiikan ei ole nähty syrjäyttävän siistijöitä – päinvastoin. Robotiikan on lisännyt työn mielekkyyttä ja laatua monessa organisaatiossa. Robotit ovat huolehtineet toistuvista ja kuormittavista koneajoista, kun taas siistijä on voinut keskittyä niihin tehtäviin, joissa vaaditaan ihmisen tarkkuutta ja harkintaa. Kokemusten mukaan robotiikka on mahdollistanut tarpeenmukaisemman siivouksen: siistijä on voinut itse suunnitella työpäivänsä kulkua ja keskittyä siihen, missä häntä tarvitaan eniten. Tyytyväisyys omaan työhön on kasvanut – ja se on näkynyt myös asiakkaille parempana palveluna. Lisäksi mielekkäämpi ja vähemmän kuormittava työ on vähentänyt alan työntekijöiden vaihtuvuutta ja voinut osaltaan lievittää työvoimapulaa. (Lassila & Tikanoja, 2023.)

Vastaavat hyödyt voivat olla saavutettavissa myös matkailu- ja ravitsemisalalla, jossa robotit ja tekoäly voivat tukea henkilökuntaa rutiinitehtävissä ja vapauttaa aikaa laadukkaampaan asiakaspalveluun. TyhyTeko-hankkeen tarjoilurobottikokeilut viittaavat siihen, että robotiikan rooli voi olla samankaltainen kuin siivousalalla: tukeva, ei korvaava.

Mitä tästä voidaan oppia?

Zhaon ja muiden (2024) tutkimus tarjoaa useita johtopäätöksiä siitä, miten työnantajat ja päättäjät voivat lievittää teknologiapelkoa ja tukea työntekijöiden sopeutumista:

• Panostus koulutukseen ja teknologiaosaamiseen vähentää epävarmuutta ja lisää luottamusta.

• Työntekijöiden osallistaminen ja avoin keskustelu uusista teknologioista rakentaa yhteisöllistä hyväksyntää.

• Realistinen viestintä tekoälyn roolista ehkäisee liiallista mystifiointia – ja vähentää pelkoa.

Uusien teknologioiden myötä työntekijöiden roolit ovat siis monipuolistuneet. Tarvitaan uutta osaamista esimerkiksi robottien käytössä, valvonnassa ja pienessä huollossa. TyhyTeko-hankkeessa onkin painotettu teknologiaan liittyvän koulutuksen merkitystä. Hyvä esimerkki koulutuksen merkityksestä on Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) kehittämät robotiikkaan erikoistuneet koulutukset siivousalalle. Näin työntekijät eivät jää yksin muutoksen kanssa, vaan saavat osaamista ja hallinnan tunnetta. Koulutus ei syvenny teknisiin yksityiskohtiin, mutta opettaa robottien ohjelmointia ja käyttöä osana siivoustyötä – ja ennen kaikkea tuo esiin, että robotti ei toimi ilman ihmistä. (TAKK, 2024).

 

Tekoäly ei vie työpaikkojamme – jos nämä ehdot täyttyvät

Tutkimuksen tulosten mukaan (Hu ym., 2025) ei voida yksiselitteisesti todeta, että tekoäly olisi työpaikkojemme uhka. Sen sijaan tutkimus korostaa, että työntekijöiden kokemat uhat liittyvät usein teknologiaan liittyvään viestintään, johtamiseen ja tuen puutteeseen – ei itse teknologiaan. Kun nämä asiat hoidetaan hyvin, tekoäly voi nimenomaan tukea työntekijöiden sopeutumista, työn kehittämistä ja työpaikkojen säilymistä.

Loppupohdinta

Tekoäly ei ole yksiselitteisesti uhka tai mahdollisuus. Se on molempia – riippuen siitä, miten ihmiset sen kokevat ja miten yhteisöt sen jäsentävät.

Zhaon ja muiden (2024) tutkimus osoittaa, että teknologia sinänsä ei vie työpaikkoja – vaan teknologiaan liittyvä pelko, epävarmuus ja hallinnan puute voivat heikentää työn laatua ja työntekijöiden sitoutumista.

Tulevaisuuden työelämässä tärkein kysymys ei ehkä ole ”korvaako tekoäly minut”, vaan: miten minä ja tekoäly voimme työskennellä yhdessä – ja mitä tukea tarvitsen sopeutuakseni?

Tämän kirjoituksen laatimisessa on osittain hyödynnetty tekoälyä tekstin muotoilun ja lähteiden tiivistämisen tukena.

Kirjoittajina TKI-asiantuntijat

Sini Sarén ja Mia Hakulinen

TyhyTeko -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu

TyhyTeko-hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Lähteet

Hu, C., Mohi Ud Din, Q., & Tahir, A. (2025). Artificial Intelligence Symbolic Leadership in Small and Medium-Sized Enterprises: Enhancing Employee Flexibility and Technology Adoption. Systems (Basel), 13(4), 216. https://doi.org/10.3390/systems13040216

Lassila & Tikanoja (2023). Robotiikka tuo siivoukseen lisää laatua ja kustannustehokkuutta ympäristövastuullisesti. https://www.lt.fi/artikkelit/robotiikka-tuo-siivoukseen-lisaa-laatua-ja-kustannustehokuutta-ymparistovastuullisesti

TAKK (2024). TAKKissa alkaa siivousrobottikoulutus. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus. https://www.takk.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/news/takkissa-alkaa-siivousrobottikoulutus

Zhao, H., Yuan, B., & Song, Y. (2024). Employees’ perception of generative artificial intelligence and the dark side of work outcomes. Journal of Hospitality and Tourism Management, 61, 191–199. https://doi.org/10.1016/j.jhtm.2024.10.007

Kuvat: Pexels