Organisaation henkilöstön osaamisen kehittäminen on merkittävä kilpailukeino. Osaamisen kehittä-misellä kyetään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. Osaamisen kehittäminen voi avata or-ganisaatiolle uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. (Jarenko & Otala 2025.)

Vihreä siirtymä muuttaa maa- ja metsätalouden toimintaympäristöä. Ilmastonmuutokseen sopeutu-minen, luonnon monimuotoisuus ja kestävämmät toimintatavat vaikuttavat yritysten toimintaan, investointeihin ja tulevaisuudensuunnitelmiin. (Miettinen, Marjamäki & Tuori 2026.) Samalla työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat ja kestävyysosaamisen tarve kasvaa eri toimialoilla (Ala-Laurinaho ym. 2025, 11).

Finanssialalla vastuullisuuden merkitys kasvaa ja vaatimukset kehittyvät nopeasti, mikä edellyttää osaamisen uudistamista (Ammattiliitto Pro 2022). Vihreä siirtymä on yksi alaa voimakkaasti muokkaavista megatrendeistä (Finanssiala 2026). Kestävyysosaaminen yhdistää ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ymmärtämisen sekä ratkaisujen vaikutusten arvioinnin. Yksilöiden tietojen ja taitojen lisäksi se rakentuu yhteisöllisestä oppimisesta, moniammatillisesta yhteistyöstä ja organisaation kyvystä kehittää toimintaansa kestäväksi. (Ala-Laurinaho ym. 2025, 13, 28.)

Vihreä siirtymä vaatii monipuolista osaamista ja verkostoja

Vihreän siirtymän osaamista ei voi rajata yhteen alueeseen. Se koostuu tiedoista, taidoista, kokemuksesta, asenteista, verkostoista ja kyvystä soveltaa osaamista käytännössä. (Sydänmaalakka 2024, 98; Viitala 2013, 181). Asiantuntijatyössä tarvittava osaaminen on harvoin kokonaan yhden henkilön hallussa (Jarenko & Otala 2025, 34).

Vitikainen (2026) tarkasteli opinnäytetyössään maa- ja metsätalouden vihreän siirtymän osaamistarpeita finanssialalla. Kehittämistyössä korostuivat siirtymän kokonaisuuden ja asiakkaiden liiketoimintavaikutusten ymmärtäminen, taloudellinen ja riskiperusteinen arviointikyky, asiakasosaaminen sekä asiantuntijaverkostot. Tiedon hallinta ei yksin riitä: osaamisen arvo syntyy sen soveltamisesta (Kupi-as, Peltola & Pirinen 2014, 51). Finanssialalla tämä voi tarkoittaa kykyä keskustella asiakkaan kanssa siirtymän vaikutuksista liiketoimintaan, investointeihin, riskeihin ja rahoitustarpeisiin.

Nopea toimintaympäristön muutos edellyttää organisaatioilta jatkuvaa osaamisen uudistamista. Kaikkea osaamista ei kuitenkaan voida tai kannata kehittää sisäisesti. On ratkaistava, mitä tarvitaan omassa organisaatiossa ja mitä hankitaan kumppaneilta tai verkostoilta. (Otala & Meklin 2021, 243–244.) Osaamisverkostot mahdollistavat erityisasiantuntemuksen jakamisen ja yhteisen oppimisen. Ne voivat auttaa ratkaisemaan haasteita, joihin yksittäisen organisaation osaaminen ei riitä. (Arola ym. 2022, 19.) Asiantuntijuuteen kuuluu myös kyky tunnistaa, milloin muiden osaamista tarvitaan ja mistä tieto tai asiantuntija löytyy.

Yhteisestä tietopohjasta syvempään osaamiseen

Osaamisen kehittämisen tulisi perustua organisaation strategiaan ja tulevaisuuden tavoitteisiin. Niiden avulla tunnistetaan nykyosaamisen ja tulevan osaamistarpeen ero. (Eklund 2021, 30–31; Page-Tickell 2014, 3.)

Vitikaisen (2026) kehittämistyössä muodostettiin finanssialan yritykselle strateginen maa- ja metsätalouden vihreän siirtymän osaamisohjelma. Se etenee yhteisestä perustason ymmärryksestä roolikohtaiseen asiantuntijuuteen ja syvempään erityisosaamiseen. Yhteinen perustieto auttaa koko organisaatiota ymmärtämään ilmiön merkitystä finanssialalla. Osaamista syvennetään tehtävissä ja rooleissa, joissa siirtymän vaikutukset korostuvat.

Osaaminen kehittyy koulutuksissa, päivittäisessä työssä, itseopiskelussa ja vuorovaikutuksessa (Viitala 2021, 130). Osaamisen kehittämistä kuvataan usein 70–20–10-viitekehyksellä, joka painottaa työssä oppimista, vuorovaikutusta ja muodollisia koulutuksia (Arets 2017, 8). Vihreän siirtymän kaltaisella uudella osaamisalueella tarvitaan ensin riittävä yhteinen tietopohja. Vitikaisen (2026) mukaan koulutukset, verkkokurssit ja itseopiskelu voivat aluksi korostua. Perustiedon vahvistuessa painopistettä voidaan siirtää käytännön työhön, kollegiaaliseen sparraukseen, kokemusten jakamiseen ja asiantuntijaverkostoihin. (Vitikainen 2026.)

Osaamispolku vie suunnitelmista käytäntöön

Vitikaisen (2026) kehittämistyössä osaamisohjelma konkretisoitiin vaiheittaiseksi osaamispoluksi. Yksittäisten koulutusten sijaan kehittämisen tulee olla suunnitelmallista, jatkuvaa ja strategiaan kytkeytyvää. Kaikilta ei edellytetä samaa osaamista, vaan tavoitetaso määräytyy tehtävän ja vastuun mukaan. Osaamispolku yhdistää koulutuksen, itseopiskelun, työssä oppimisen ja asiantuntijaverkostot. Kokemusten jakaminen ja yhteinen oppiminen voivat vähitellen muuttaa yksilön osaamista organisaation yhteiseksi osaamiseksi. Osaamisohjelman tulee elää toimintaympäristön mukana. Vuosikellon rakentaminen tuo osaamispolkuun selkeyttä. Tällöin organisaatio aikatauluttaa kullekin kuukauden osaamistapahtumat. Tämä tekee kehittämisestä jatkuvaa, suunnitelmallista ja seurattavaa.

Organisaatio voi laatia itselleen soveltuvan toimintamallin, jossa tulee huomioida seuraavat vaiheet:

1. Strategisen osaamistarpeen määrittely

2. Nykyosaamisen tunnistaminen

3. Tulevien osaamistarpeiden ennakointi

4. Osaamisen tavoitetasojen määrittely

5. Osaamispolkujen rakentaminen

6. Toteutuksen aikatauluttaminen

7. Arviointi ja päivittäminen

Vihreä siirtymä etenee nopeasti, eikä kaikkia tulevia osaamistarpeita vielä tunneta. Nykyosaamisen rinnalla ratkaisee organisaation kyky tunnistaa uudet tarpeet ajoissa ja muuttaa ne suunnitelmallisesti henkilöstön ja koko organisaation osaamiseksi.

---

Kirjoittajat

Noora Vitikainen, Henkilöstöjohtamisen kehittäjä (YAMK) -opiskelija, Savonia-Ammattikorkeakoulu

Ilkka Virolainen, KTT, Lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Ala-Laurinaho, A., Clottes Heikkilä, H., Jussila, K., Mänttäri, S., Rissanen, R., Taxell, P. & Teperi, A. 2025. Ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä. Verkkojulkaisu. Työterveyslaitoksen Työelämän suunta -raporttisarja. https://www.ttl.fi/sites/default/files/2025-09/vihrea-siirtyma-ja-ilmastonmuutos-tyoela-man-suunta-ttl.pdf. Viitattu 4.11.2026.

Ammattiliitto Pro 2022. Finanssiala loi yhdessä menestysreseptin tulevaisuuden työelämään. Verk-kojulkaisu. https://proliitto.fi/fi/ajankohtaiset/finanssiala-loi-yhdessa-menestysreseptin-tulevaisuuden-tyoelamaan. Viitattu 4.11.2026

Arets, J. 2017. The 70:20:10 Methodology. https://702010institute.com/wp-content/up-loads/2018/11/The-702010-methodology-Jos-Arets.pdf. Viitattu 4.11.2026.

Arola, M., Huttula, T., Jämsén, P., Kirjavainen, A., Mustikainen, H., Ranki, S., Santamäki, I., Vesa, A-M. & Villanen, J. 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemissä – Uuden osaamisjärjes-telmän kuvaus. Verkkojulkaisu. Sitran Selvityksiä 204. https://www.sitra.fi/wp-con-tent/uploads/2022/03/sitra-tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa.pdf. Viitattu 4.11.2026.

Eklund, A. 2021. Osaamiskartta – Osaamisen kehittäminen työelämässä. 2. painos. Helsinki: BRIK.

Finanssiala 2026. Vihreä siirtymä. Verkkojulkaisu. https://www.finanssiala.fi/aiheet/vihrea-siirtyma/. Viitattu 4.11.2026.

Jarenko, K. & Otala, L. 2025. Oppimisen johtaminen: Opas yrityksen uudistumiskyvyn vahvistami-seen. 1. painos. Helsinki: Kauppakamari

Kupias, P., Peltola, R. & Pirinen, J. 2014. Esimies osaamisen kehittäjänä. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Miettinen, T., Marjamäki, R. & Tuori, S. 2026. Vihreä siirtymä tienhaarassa. Sitra. Verkkojulkaisu. https://www.sitra.fi/artikkelit/vihrea-siirtyma-tienhaarassa/. Viitattu 4.11.2026.

Otala, L. & Meklin, S. 2021. Ketterä oppiminen 2 – strategiasta käytäntöön. Verkkokirja. Viro: Mee-dia Zone Oü. https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.savonia.fi/ammattikirjasto/teos/kettera-oppiminen-2-2021#kohta:Ketter((e4)((20)oppiminen((20)2((20)-((20)strategiasta((20)k((e4)yt((e4)nt((f6)((f6)n. Viitattu 4.11.2026.

Page-Tickell, R., 2014. Learning and Development. Verkkokirja. Kogan Page. https://www.pro-quest.com/publication/2043291?accountid=27296. Viitattu 4.11.2026.

Vitikainen, N. 2026. Strateginen osaamisohjelma osaamisen johtamisen välineenä – Maa- ja metsä-talouden vihreän siirtymän osaamisen kehittäminen finanssialalla. Opinnäytetyö (YAMK). Savonia-Ammattikorkeakoulu. Julkaisematon. Viitattu 4.11.2026.