Vastuullisuus muuttaa yritysten toimintaympäristöä nopeasti. BDO Belgiumin (2024) eurooppalaisia yrityksiä kartoittaneen kyselyn vastaajista 97 prosenttia arvioi vastuullisuuden muuttavan liiketoimintamalleja ja 75 prosenttia näki sen mahdollisuutena arvonluontiin. Myös tapahtuma-alalla asiakkaat odottavat vastuullisia ratkaisuja ja lainsäädäntö ohjaa tapahtuma-alan arvoketjujen toimintaa.

Tapahtumat syntyvät kuitenkin harvoin yhden yrityksen voimin. Jokainen tuotanto on verkosto, jossa tilaaja, tapahtumatoimisto, tapahtumatekniikkayritys ja monet muut alihankkijat rakentavat yhdessä elämyksellisen lopputuloksen (Kuusisto, Sahlstedt, Välimäki & Westerholm 2023). Kiireisessä tuotantoarjessa aikataulu, budjetti ja asiakkaan toiveet ohjaavat tekemistä, jolloin vastuullisuus voi jäädä taka-alalle (Sarpola 2026).

Sarpolan (2026) opinnäytetyössä tarkasteltiin vastuullisuutta tapahtumatekniikkayrityksen ja sen asiakkaiden välisissä suhteissa. Vastuullisuudella tarkoitettiin työssä yritysvastuun mukaisesti liiketoimintaa, joka huomioi toiminnan vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan (Liappis, Pentikäinen & Vanhala 2019, 8–9) sekä kulttuurista kestävyyttä (Opetushallitus 2022).

Työn keskeinen johtopäätös oli, että vastuullisuutta tehdään tapahtuma-alalla edelleen pitkälti yrityskohtaisesti, vaikka tapahtumat itsessään syntyvät verkostoissa. Tutkimuksen pohjalta muodostui viisi suositusta siitä, miten vastuullisuutta voidaan vahvistaa koko tapahtuma-alan verkostossa:

1. Yhteisen ymmärryksen vahvistaminen
2. Koko alan kehittäminen ja pienten toimijoiden mukaan ottaminen
3. Yhteisen mittariston, datan ja raportoinnin kehittäminen
4. Yhteiskehittämisen ja toimialan yhteisten ratkaisujen mahdollistaminen
5. Toimialan yhteisenä suunnannäyttäjänä toimiminen

Seuraavissa luvuissa tarkastellaan näitä viittä suositusta tarkemmin.

Yhteinen ymmärrys mahdollistaa yhteisen suunnan

Vastuullisuus tarkoittaa eri toimijoille eri asioita, ja tapahtumien toteuttajat tarkastelevat vastuullisuutta kukin omista lähtökohdistaan käsin. Vastuullisuuden vahvistaminen edellyttää yhteistä kieltä sille, mitä vastuullisuus tarkoittaa tapahtumatuotannon eri vaiheissa. (Sarpola 2026.)

Tarve yhteiselle ymmärrykselle on tunnistettu myös kansainvälisesti. Events Industry Councilin (2026) julkaisema Sustainable Event Goals -viitekehys korostaa, että vastuullisuus rakentuu alan toimijoiden yhteistyölle. Viitekehys tarjoaa selkeyttä vastuullisuuden toteuttamiseen alalla ja tarjoaa mahdollisuuden yhtenäistää toimintatapoja.

Yhteinen ymmärrys rakentuu, kun toimijoiden omat tavoitteet, roolit ja vastuut tehdään näkyväksi verkostossa myös vastuullisuuden näkökulmasta. Kun toimijat ymmärtävät toistensa odotukset, vastuullisuudesta voidaan keskustella konkreettisemmin ja kehittää sitä yhteisenä tavoitteena.

Koko alan vastuullisuus edellyttää, että myös pienet yritykset pääsevät mukaan

Tapahtuma-ala koostuu pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä (Kuusisto & Sahlstedt 2021). Vastuullisuuden tulisi kuitenkin olla saavutettavaa yrityksen koosta riippumatta. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, etteivät vastuullisuuteen liittyvät muodolliset vaatimukset muodosta pienille yrityksille markkinoille pääsyn esteitä. Esimerkiksi sertifikaatit tai raportointikäytännöt voivat suosia toimijoita, joilla on enemmän resursseja niiden täyttämiseen. (Sarpola 2026.)

Kynnystä osallistua vastuullisuustyöhön voidaan madaltaa, jos suuremmat yritykset avaavat omia käytäntöjään ja kokemuksiaan myös pienempien toimijoiden hyödynnettäväksi. Pienille yrityksille vastuullisuuden kehittäminen tarkoittaa rohkeutta tarttua vastuullisuustyöhön ja edetä siinä vaiheittain omista lähtökohdistaan käsin.

Mittarit, data ja raportointi tekevät vastuullisuuden näkyväksi

Kun tieto kulkee paremmin arvoketjussa, vastuullisuutta on helpompi johtaa ja kehittää osana liiketoimintaa. Yritysten on tärkeää kerätä vastuullisuustietoa entistä systemaattisemmin ja varmistaa osaltaan vastuullisuustiedon kulku arvoketjussa. Tutkimuksesta nousi lisäksi tarve tapahtuma-alan yhteisen vastuullisuusmittariston kehittämiselle (Sarpola 2026).

Yhteisten raportointikäytäntöjen kehittäminen voi vähentää päällekkäistä tiedonkeruuta, helpottaa asiakkaiden tietopyyntöihin vastaamista ja tehdä vastuullisuudesta vertailukelpoisempaa eri toimijoiden välillä. Vapaaehtoista raportointia ohjaava VSME-standardi (EFRAG 2024) tarjoaa tähän yhden mahdollisen raportointikehyksen.

Yhteiskehittäminen ratkaisee yhteisiä haasteita

Kaikkia tapahtuma-alan vastuullisuuskysymyksiä ei voida ratkaista yrityskohtaisesti. Esimerkiksi hiilijalanjäljen laskentamallit, kiertotalousratkaisut sekä yhteiset mittarit, vastuullisuustiedon kerääminen ja raportoinnin käytännöt ovat aiheita, joita on hedelmällisintä kehittää yhteisesti. (Sarpola 2026.)

Tapahtuma-alan verkostoissa on paljon potentiaalia kehittää myös vastuullisuutta yhdessä. Yhteiskehittäminen tarjoaa mahdollisuuden jakaa kehittämisen kustannuksia ja osaamista sekä rakentaa yhteisiä toimintamalleja erityisesti sellaisiin vastuullisuushaasteisiin, joita yritykset eivät voi ratkaista yksin.

Suunnannäyttäjät muokkaavat markkinoita

Vastuullisuuden kehittäminen ei tarkoita vain reagointia asiakkaiden odotuksiin, vaan myös niiden aktiivista muokkaamista. Sarpolan tutkimuksen kehittämissuositukset tukevat ajatusta markkinamuotoilusta, jossa toimialan suunnannäyttäjät pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan markkinoiden käytäntöihin ja odotuksiin sen sijaan, että ne ainoastaan sopeutuvat niihin (Kaskeala 2026).

Tapahtuma-alalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vastuullisempia ratkaisuja tarjotaan asiakkaille oletusvaihtoehtoina. Erityisesti suuremmat tai pidemmälle vastuullisuustyössään edenneet yritykset voivat toimia esimerkkeinä muille toimijoille ja siten vahvistaa koko toimialan uskottavuutta. Luomalla vastuullisuudesta vahvemman yhteisen viestin niin asiakkaille kuin muille sidosryhmille, vastuullisuus voi toimia koko toimialan laatutekijänä. (Sarpola 2026.)

Vastuullisuuden seuraava vaihe tehdään yhdessä

Tapahtumat syntyvät yhteistyössä ja siksi myös niiden vastuullisuutta kannattaa kehittää yhdessä. Suositukset muodostavat kokonaisuuden, jossa yhteinen ymmärrys luo pohjan vastuullisuustyölle, mittarit ja data tekevät sen näkyväksi ja yhteiskehittäminen rakentaa ratkaisuja. Kaikkien mukaan saaminen vie koko toimialaa eteenpäin. Mitä systemaattisemmin vastuullisuutta edistetään yhteisesti, sitä vahvemmin toimiala voi vaikuttaa myös laajempaan toimintaympäristöön ja toimia esimerkkinä muille aloille.

---

Kirjoittajat

Kiika Sarpola, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija (YAMK) -opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ilkka Virolainen, KTT, Lehtori, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä tekstin tiivistämisapuna.

---

Lähteet

BDO Belgium 2024. The ESG Imperative: Business Trends Among European Companies. Saatavissa: https://www.bdo.be/getmedia/de2f696f-39bc-48d6-aa0d-b2a4145053db/The-ESG-Imperative-Business-Trends-Among-European-Companies_PROOF4.pdf. Viitattu 27.9.2026.

EFRAG 2024. EFRAG Voluntary Sustainability Reporting Standard for non-listed SME’s (VSME). https://www.efrag.org/sites/default/files/sites/webpublishing/SiteAssets/VSME%20Standard.pdf. Viitattu 27.9.2026.

Events Industry Council 2026. Sustainable Event Goals: From Ambition to Action for Business Events. Julkaistu 18.8.2026. https://news.eventscouncil.org/sustainable-event-goals-from-ambition-to-action-for-business-events/. Viitattu 27.9.2026.

Kaskeala, N. 2026. Miksi kestävä liiketoiminta tarvitsee markkinamuotoilua. Julkaistu 22.9.2026. https://activist-agency.com/ajankohtaista/markkinamuotoilu/. Viitattu 27.9.2026.

Kuusisto, K. & Sahlstedt, M. 2021. Tapahtumateollisuus vuonna 2021. Toimialaselvitys 5/2021. Business Finland.

Kuusisto, K., Sahlstedt, M., Välimäki, O. & Westerholm, T. 2023. Tapahtuma-alan toimialamääritys ja yhteydet kaupunkikehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:1. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-930-8

Liappis, H., Pentikäinen, M. & Vanhala, A. 2019. Menesty yritysvastuulla: Käsikirja kokonaisuuteen. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Opetushallitus 2022. Kestävän kehityksen keskeiset käsitteet. Päivitetty 8.8.2022. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/kestavan-kehityksen-keskeiset-kasitteet. Viitattu 27.9.2026.

Sarpola, K. 2026. Vastuullisuus yritysten välisissä suhteissa – Vastuullisuuden integrointi osaksi yhteistyötä ja arvonluontia tapahtuma-alan verkostoissa. Opinnäytetyö. Kestävän tulevaisuuden asiantuntija (YAMK) -tutkinto-ohjelma. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026100127168