Työpaikan hyvinvointia tukevat toimenpiteet voivat parantaa työntekijöiden työkykyä, tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä. Erityisesti itsehoitoa, voimaantumista ja mielenterveyttä tukevat interventiot, kuten tietoisuustaitojen kehittäminen ja meditaatioharjoitukset, ovat vähentäneet työntekijöiden stressiä, ahdistusta ja työuupumusta. (Cohen, Pignata, Bezak, Tie & Childs 2023, 2–21.)

Tämä artikkeli pohjautuu Riikka Laitisen YAMK-opinnäytetyöhön, jossa tarkasteltiin kehollisten harjoitusten vaikutuksia työssä jaksamiseen ja vireystilan säätelyyn työpäivän aikana sekä työpäivään parhaiten soveltuvia kehollisia harjoituksia. Opinnäytetyön tulosten ja aiemman tutkimustiedon pohjalta kehitettiin kolme digitaalista harjoitusvideota Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeen käyttöön kehollisista harjoituksista, jotka edistävät työssä jaksamista ja vireystilan säätelyä työpäivän aikana.

Palautuminen alkaa jo työpäivän aikana

Työpäivän aikainen palautuminen ja riittävä tauotus tukevat työntekijän hyvinvointia. Palautuminen ei ole vain yksilön vastuulla, vaan sitä tulee tukea työyhteisön toiminnassa, koska palautumista tapahtuu koko päivän ajan. Yksilön psykologisten palautumisen keinojen käyttö ja palautumista edistävät elintavat yhdistettynä työyhteisön keinoihin, edistävät parhaiten työstä palautumista. Palautumista ja hetkellistä irrottautumista työstä edistävät esimerkiksi mikrotauot, kevyt liike, rentoutuminen, vuorovaikutus ja myönteinen työreflektio, mitkä lisäävät optimismia ja vähentävät työajatusten siirtymistä vapaa-ajalle. Yhteiset helposti to-teutettavat käytännöt, kuten kävelyt, liikuntahetket ja huumori, voivat vähentää stressiä ja parantaa myönteistä työilmapiiriä ja hyvinvointia työyhteisössä vähäisin resurssein. (Laitinen ym. 2024, 31; Ejlertsson, Heijbel, Brorsson, Troein & Andersson 2021, 516–517; Cohen ym. 2023, 21.)

Bentley ym. (2023, 2–29) mukaan jo noin viiden minuutin mittaiset keholliset harjoitukset työpäivän aikana voivat tuottaa myönteisiä vaikutuksia, ja säännöllinen harjoittelu (vähintään kuusi kertaa viikossa) tehostaa niiden vaikuttavuutta. Strehli ym. (2020, 17) toteavat, että pidempikestoiset interventiot voivat tuottaa hermostollisia ja fysiologisia hyötyjä, kuten parantuneita hermoyhteyksiä sekä alentunutta sykettä, verenpainetta ja kortisolitasoja.

Työssä jaksamisen ja vireystilan säätelyn tutkimuksellinen kehittäminen

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa laadullisen tutkimuksen menetelmin kerättiin tietoa Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeen Traumatietoisuutta työyhteisöihin -koulutukseen osallistuneiden kokemuksista kehollisista harjoituksista. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on ratkaista ongelmia ja parantaa toimintaa, tuotteita tai palveluja. Se on suunnitelmallista ja tutkimustietoon perustuvaa toiminnan kehittämistä, joka edellyttää aiheesta olevan aiemman tiedon tuntemista ennen uusien ratkaisujen kehittämistä. (Hautio & Lindholm 2025, 6–7.)

Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää työyhteisöjen työssä jaksamista ja vireystilan säätelyä kehollisten harjoitusten avulla. Haastateltavia rekrytoitiin Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeen Traumatietoisuutta työyhteisöihin -koulutukseen osallistuneista 12, joista kolme osallistui tutkimukseen. Haastatteluilla saadun aineiston perusteella sekä aiempaa tutkimustietoa hyödyntäen kehitettiin ja luotiin kolme digitaalista harjoitusvideota Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeen käyttöön kehollisista harjoituksista, jotka edistävät työssä jaksamista ja vireystilan säätelyä työpäivän aikana.

Tulokset

Opinnäytetyön tulosten mukaan kehollisten harjoitusten vaikutuksissa työssä jaksamiseen ja vireystilaan työpäivän aikana korostuivat kehollisten harjoitusten työssä jaksamista edistävä vaikutus, ulkoilun merkitys vireystilan säätelyssä työpäivän aikana sekä oman vireystilan tiedostamisen ja tunnistamisen merkitys. Työpäivään parhaiten soveltuviksi kehollisiksi harjoituksiksi koettiin hengitys-, maadoittumis- ja tietoisuusharjoitukset. Erityisesti hengitysharjoitusten merkitys vireystilan laskemisessa työpäivän aikana korostui, jos työntekijä kokee levottomuutta, rauhattomuutta tai ylivirittyneisyyttä. Hengitysharjoitukset koettiin vaikuttaviksi ja helpoiksi toteuttaa työpäivän aikana.

Työpäivään soveltuvat keholliset harjoitukset ovat pääsääntöisesti lyhyitä, helposti toteutettavia, havaittavasti vaikuttavia sekä spontaanisti ja huomaamattomasti työpäivän aikana toteutettavia.

Tulosten pohjalta kehitettiin Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeen käyttöön kolme digitaalista harjoitusvideota kehollisista harjoituksista, jotka pohjautuvat Traumatietoisuutta työyhteisöihin -koulutukseen osallistuneiden kokemuksiin sekä aiheesta olevaan ajantasaiseen tutkimustietoon.

Keholliset harjoitukset työpäivän aikana tukevat työkykyä

Tämän opinnäytetyön tulokset viittaavat siihen, että työpäivän aikana tehtävät keholliset harjoitukset voivat tukea ja edistää työssä jaksamista sekä vireystilan säätelyä. Opinnäytetyön tulokset ovat yhteneväisiä aiheesta olevan aiemman tutkimustiedon kanssa, jonka mukaan työntekijät hyötyvät hyvinvointia edistävistä interventioista. Interventioilla on raportoitu olevan monia myönteisiä vaikutuksia, kuten hyvinvoinnin, työn imun, elämänlaadun ja tietoisuustaitojen paranemista sekä työuupumuksen, koetun stressin, ahdistuksen ja masennusoireiden vähenemistä. Organisaatioiden suositellaan ottavan käyttöön tietoisuustaitoihin, positiivisen ajattelutavan vahvistamiseen sekä organisatorisiin muutoksiin liittyviä interventioita, joiden on osoitettu edistävän henkilöstön hyvinvointia. (Cohen ym. 2023, 21.)

Työntekijöiden mielenterveyttä tulee vahvistaa puuttumalla paitsi työympäristöön liittyviin tekijöihin, myös yksilötason haasteisiin. Esimerkiksi stressinhallinta- ja palautumistaitojen kehittäminen voi olla hyödyllistä. Tarvitaan vaikuttavia, helposti saatavilla olevia ja riskittömiä ratkaisuja työntekijöiden työkyvyn tukemiseen. (Nikunlaakso ym. 2025, 276–281; Bentley ym. 2023, 1–2.)

---

Kirjoittajat

Riikka Laitinen, Psykofyysinen Fysioterapeutti, Kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen asiantuntija YAMK-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anu Kinnunen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Bentley, T. G. K., D’Andrea-Penna, G., Rakic, M., Arce, N., LaFaille, M., Berman, R., Cooley, K. & Sprimont, P. 2023. Breathing Practices for Stress and Anxiety Reduction: Conceptual Framework of Implementation Guidelines Based on a Systematic Review of the Published Literature. Brain sciences 13 (12), 1–52. https://doi.org/10.3390/brainsci13121612. Viitattu 21.5.2026.

Cohen, C., Pignata, S., Bezak, E., Tie, M. & Childs, J. 2023. Workplace interventions to improve well-being and reduce burnout for nurses, physicians and allied healthcare professionals: A systematic review. BMJ open, 13 (6), 1–23. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2022-071203. Viitattu 12.5.2026

Ejlertsson, L. Heijbel, B., Brorsson, A., Troein, M. & Andersson, I. 2021. Customized interventions improved employees´ experience of recovery during the workday. Work 70 (2), 509–519. https://doi.org/10.3233/WOR-213588. Viitattu 20.5.2025.

Hautio, M. & Lindholm, A. (Toim.) 2025. Heittäydy – Irrottele – Ylläty -Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät. E-kirja. Professional Publishing Finland Oy. https://www.ellibslibrary.com/book/9789527401330. Viitattu 26.5.2026.

Laitinen, J., Selander, K., Hannonen, H., Korkiakangas, E., Lahti, H., Nevanperä, N., Nikunlaakso, R., Reuna, K., Tienhaara, A. 2024. Johda palautumista kriisissä. Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149382/TTL_978-952-391-1741.pdf?sequence=5&isAllowed=y. Viitattu 21.5.2025.

Nikunlaakso, R., Shiri, R., Oksanen, T. & Laitinen, J. 2024. The effect of improving psychosocial stressors on psychological distress: a quasi-experiment of Finnish health and social care workers. Scandinavian Journal of Public Health 53 (3), 276–283. https://doi.org/10.1177/14034948241242160. Viitattu 3.5.2026

Strehli, I., Burns, R. D., Bai, Y., Ziegenfuss, D. H., Block, M. E. & Brusseau, T. A. 2020. Mind–Body Physical Activity Interventions and Stress-Related Physiological Markers in Educational Settings: A Systematic Review and Meta-Analysis. International journal of environmental research and public health, 18 (1), 1–24. https://doi.org/10.3390/ijerph18010224. Viitattu 20.5.2026.