Mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan sekä uusia vaikuttavia ja saavutettavia palveluja. Digitaalisten ja immersiivisten teknologioiden hyödyntäminen tarjoaa tähän kiinnostavia mahdollisuuksia.

Tämä artikkeli perustuu Riku Pulkkisen (2026) YAMK opinnäytetyöhön, jossa hän tarkasteli virtuaalitodellisuuden ja haptisen teknologian mahdollisuuksia mielenterveystyössä kartoittavan kirjallisuuskatsauksen avulla. Katsaukseen valikoitui 17 vertaisarvioitua tutkimusta vuosilta 2021–2025. Työn toimeksiantajana toimi Savonian ja Uef:n WellbeingVerse-hanke, mikä on LUT-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, LAB-ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun (2025–2027) yhteinen EAKR-rahoitteinen tutkimus- ja kehittämishanke. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan metaversumipohjaisia ratkaisuja sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan tarpeisiin.

Virtuaalitodellisuudella voidaan tukea hyvinvointia ja oppimista

Virtuaalitodellisuus (VR) tarkoittaa tietoteknisesti tuotettua kolmiulotteista ja immersiivistä ympäristöä, jossa käyttäjä voi kokea olevansa osa digitaalista maailmaa esimerkiksi VR-lasien ja ohjainten avulla. Virtuaalitodellisuuden keskeinen piirre on immersio eli käyttäjän uppoutuminen virtuaaliseen ympäristöön niin, että ulkopuolinen maailma voi hetkellisesti unohtua. (Britannica 2025; Slater & Sanchez-Vives 2016.)

Tutkimusten perusteella virtuaalitodellisuus tukee erityisesti ahdistuksen ja stressin lievittymistä ja lisää psykologista hyvinvointia. Virtuaaliset luontoympäristöt ovat vähentäneet ahdistusta ja negatiivisia tunnetiloja sekä lisänneet psykologista palautumista (Yang ym. 2023; Li ym. 2021; Wang ym. 2022).

Virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty myös kliinisissä interventioissa. VR-pohjainen kognitiivinen terapia on vähentänyt negatiivisia tunnetiloja ja tukenut arjen stressistä palautumista (Van der Stouwe ym. 2024). Lisäksi VR-kuntoutus on lievittänyt masennusoireita esimerkiksi aivohalvauksen jälkeen (Kiper ym. 2022) sekä iäkkäillä henkilöillä (Brito ym. 2022).

Virtuaalitodellisuus mahdollistaa myös sosiaalisten tilanteiden harjoittelun turvallisesti. Altistusterapia on vähentänyt esiintymisjännitystä (Premkumar ym. 2021), ja VR-simulaatiot ovat lisänneet itsevarmuutta sekä vähentäneet välttämiskäyttäytymistä arjen tilanteissa (Bond ym. 2021; Smith ym. 2022). Immersiiviset kokemukset voivat myös lisätä ymmärrystä mielenterveyden häiriöistä ja vähentää stigmaa (Rodríguez-Rivas ym. 2024).

Haptinen teknologia tuo mukaan kehollisuuden

Haptinen teknologia puolestaan tarkoittaa teknisiä ratkaisuja, joilla käyttäjälle tuotetaan kosketuksen, paineen, värinän tai voiman tuntemuksia digitaalisiin ympäristöihin. Teknologian tavoitteena on jäljitellä todellisia tuntoaistimuksia ja vahvistaa käyttäjän immersiota sekä läsnäolon tunnetta erityisesti virtuaalitodellisuudessa. Haptinen palaute voi mahdollistaa esimerkiksi kosketuksen, kädenpuristuksen tai halauksen kaltaisten tuntemusten kokemisen. (Jacucci ym. 2024, 2–3; Createch 2025.)

Tutkimusten mukaan hengitystä ohjaava haptinen palaute voi vähentää stressiä ja ahdistusta (Haynes ym. 2022), ja vibrotaktiiliset ratkaisut ovat lievittäneet ahdistusoireita sekä parantaneet koettua hyvinvointia (Fason, Gudin & Hurwitz 2024). Lisäksi haptinen palaute lisää virtuaaliympäristöjen todentuntuisuutta ja emotionaalista vaikuttavuutta. Haptinen teknologia voi myös vahvistaa kehotietoisuutta ja tukea tunnesäätelyä, mikä on keskeistä mielenterveyden interventioissa (Cui, Kao & Mousas 2021).

Kehittämismahdollisuudet ja tutkimusaukot

Vaikka tulokset virtuaalitodellisuuden- ja haptisen teknologian osalta mielenterveystyössä ovat lupaavia, tutkimus on vielä osittain hajanaista. Virtuaalitodellisuuden osalta keskeinen haaste on opittujen taitojen siirtyminen todelliseen arkeen. Lisäksi interventiot ovat usein lyhytkestoisia, eikä pitkäaikaisvaikutuksista ole riittävästi tietoa (Aasen ym. 2025).

Haptisen teknologian tutkimus on vielä varhaisessa vaiheessa, ja tutkimuksia on selvästi vähemmän. Tutkimusten otoskoot ovat usein pieniä, eikä teknologian itsenäisiä vaikutuksia suhteessa VR-todellisuuteen ole aina eroteltu. Myös virtuaalitodellisuuden ja haptisen teknologian yhdistettyjä ratkaisuja on tutkittu toistaiseksi vähän, vaikka niiden potentiaali vaikuttaa merkittävältä.

Tulevaisuudessa kohti moniaistisia ja kokemuksellisia ratkaisuja

Virtuaalitodellisuus ja haptinen teknologia tarjoavat yhdessä mahdollisuuden kehittää moniaistisia ja kokemuksellisia työskentelytapoja mielenterveystyöhön.

Jatkossa keskeistä on tutkia teknologioiden pitkäaikaisvaikutuksia, käytettävyyttä ja soveltuvuutta erilaisiin asiakasryhmiin sekä kehittää käytännön pilotointeja osaksi sosiaali- ja terveysalan arkea.

Linkki opinnäytetyöhön: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026052918843

---

Kirjoittajat

Riku Pulkkinen, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelma, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Teija Korhonen, yliopettaja, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Aasen, J., Nilsson, F., Sørensen, T. & Leonhardt, M. 2025. Promoting sustained real-life benefits of virtual reality–based interventions in people with mental health and substance use disorders: Qualitative study. JMIR Formative Research, 9, e57643. https://doi.org/10.2196/57643.

Bond, J., Robotham, D., Kenny, A., Pinfold, V., Kabir, T., Andleeb, H., Larkin, M., Martin, J. L., Brown, S., Bergin, A. D., Petit, A., Rosebrock, L., Lambe, S., Freeman, D. & Waite, F. 2021. Automated virtual reality cognitive therapy for people with psychosis: Protocol for a qualitative investigation using peer research methods. JMIR Research Protocols, 10(10), e31742. https://doi.org/10.2196/31742.

Britannica 2025. Virtual reality. https://www.britannica.com/technology/virtual-reality.

Brito, H., Pham, T. & Vicente, B. 2022. Effect of sensorimotor rehabilitation based on an immersive virtual reality model on mental health. International Journal of Geriatric Psychiatry, 37(1). https://doi.org/10.1002/gps.5541.

Cui, L., Kao, D. & Mousas, C. 2021. Toward understanding embodied human–virtual character interaction through virtual and tactile hugging. Computer Animation and Virtual Worlds, 32(3–4), e2001. https://doi.org/10.1002/cav.2009.

Createch 2025. Haptinen teknologia. https://www.createchfinland.fi/fi/glossary/haptinen-teknologia/.

Fason, J., Gudin, J. & Hurwitz, P. 2024. Improvement of mental health and anxiety with haptic technology patch utilization: Interim results from an exploratory study. International Journal of Psychiatry Research, 7(3), 1–8. https://doi.org/10.1176/appi.ps.202100516.

Haynes, A. C., Lywood, A., Crowe, E. M., Fielding, J. L., Rossiter, J. M. & Kent, C. 2022. A calming hug: Design and validation of a tactile aid to ease anxiety. PLOS ONE, 17(3), e0259838. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0259838.

Jacucci, G., Máté, G., Abdulrassoul, M., Bergström, I., Cavit, M., Di Lernia, D., Fiebrandt, M., Hansen, C., Huisman, G., Ikei, Y., Malandain, G., Molino, F., Nijholt, A., Obrist, M., Oulasvirta, A., Pacchierotti, C., Parisi, L., Patane, A., Streit, M., Taheri, A., Wang, R., Zhang, Z., & Hornbæk, K. 2024. Haptics in social interaction with agents and avatars in virtual environments: A systematic review. Virtual Reality 28 (4), 170. https://doi.org/10.1007/s10055-024-01060-6.

Kiper, P., Przysiężna, E., Cieślik, B., Broniec-Siekaniec, K., Kucińska, A. & Szczygieł, J. 2022. Effects of immersive virtual therapy as a method supporting recovery of depressive symptoms in post-stroke rehabilitation: Randomized controlled trial. Clinical Interventions in Aging, 17, 1673–1685. https://doi.org/10.2147/cia.s375754.

Li, H., Dong, W., Wang, Z., Chen, N., Wu, J., Wang, G. & Jiang, T. 2021. Effect of a virtual realitybased restorative environment on the emotional and cognitive recovery of individuals with mild-tomoderate anxiety and depression. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18(17), 9053. https://doi.org/10.3390/ijerph18179053.

Premkumar, P., Heym, N., Brown, D. J., Battersby, S., Sumich, A. & Huntington, B. 2021. The effectiveness of self-guided virtual-reality exposure therapy for public-speaking anxiety. Frontiers in Psychiatry, 12, 694610. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2021.694610.

Rodríguez-Rivas, M. E., Escudero-Sanz, I., Velasco-Romero, M., Martínez-Alés, G., VázquezCasielles, R. & Arango, C. 2024. Reducing stigma toward people with serious mental illness through a virtual reality intervention: A randomized controlled trial. Games for Health Journal, 13(1). https://doi.org/10.1089/g4h.2023.0118.

Slater, M. & Sanchez-Vives, M. 2016. Enhancing our lives with immersive virtual reality. Frontiers in Robotics and AI 3, 74. https://www.frontiersin.org/journals/robotics-and-ai/articles/10.3389/frobt.2016.00074/full.

Smith, M. J., Jordan, N., Fleming, M. F., Bell, M. D., McGurk, S. R., Mueser, K. T., Burke-Miller, J., Oulvey, E., Nelson, R., Brown, C., Prestipino, A., Pashka, N. & Razzano, L. 2022. An RCT of Virtual Reality Job Interview Training for Individuals with Serious Mental Illness in IPS Supported Employment. Psychiatric Services, 73(7). https://doi.org/10.1176/appi.ps.202100516.

Van der Stouwe, E. C. D., Booij, S. H., Geraets, C. N. W., Pot-Kolder, R. M. C. A., Kuranova, A., vander Gaag, M. & Veling, W. 2024. Daily-life stress reactivity and recovery following virtual-reality based cognitive behavioral therapy in patients with a psychotic disorder. Frontiers in Psychiatry, 15, 1360165. https://doi.org/10.3389/fpsyt.2024.1360165.

Wang, Z., Li, Y., An, J., Dong, W., Li, H., Ma, H., Wang, J., Wu, J., Jiang, T. & Wang, G. 2022.Effects of restorative environment and presence on anxiety and depression based on interactive virtual reality scenarios. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19(13), 7878. https://doi.org/10.3390/ijerph19137878.

Wong, K.-P., Wu, S., Lin, H., Poon, K., Zhang, B. & Qin, J. 2025. Finding peace in pixels: Exploring the therapeutic mechanisms of virtual nature for young adults’ mental well-being. Healthcare, 13(8), 895. https://doi.org/10.3390/healthcare13080895.

Yang, T., Lai, I. K. W., Fan, Z. B. & Mo, Q. M. 2021. The impact of a 360° virtual tour on the reduction of psychological stress caused by COVID-19. Technology in Society, 64. https://doi.org/10.1016/j.techsoc.2020.101514.