Miltä tuntuisi tulla töihin kokien olonsa tervetulleeksi omana itsenään, omien vahvuuksien, haavoittuvuuksien ja elämänkokemuksiensa kanssa? Tätä kysymystä olemme pohtineen Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeen Traumatietoisuutta työyhteisöille -koulutuksissa.

Hyvin toimiva työyhteisö tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden kuulua joukkoon, tulla nähdyksi ja kohdatuksi inhimillisenä olentona. Tällainen kokemus ei ole itsestäänselvyys, mutta se voi olla ratkaiseva tekijä hyvinvoinnille ja työyhteisön toimivuudelle.

Traumojen yleisyys ja traumatietoisuuden merkitys

Traumojen yleisyyden vuoksi traumatietoisuus on noussut tärkeäksi kansalaistaidoksi, erityisesti tulevaisuuden työelämässä. Traumatietoisuus tarkoittaa ymmärrystä traumaattisten kokemusten vaikutuksista ihmisen käyttäytymiseen, vuorovaikutukseen ja toimintakykyyn. Trauma ei aina näy ulos päin ja sen tunnistaminen vaatii herkkyyttä ja tietoisuutta. (Sarvela 2023.) Traumojen yksilötason vaikutusten ymmärtäminen auttaa ymmärtämään traumojen vaikutuksia myös yhteisöihin.

Trauma voi syntyä omakohtaisten kokemusten lisäksi yhteisössä, jolloin sen suhtautuminen traumaan vaikuttaa merkittävästi toipumiseen. Turvallinen ja myötätuntoinen yhteisö voi tarjota korjaavan kokemuksen, joka tukee yksilön toipumista ja mahdollistaa kehittymisen. (SAMSHA 2014 & Hales ym. 2017.)

Traumatietoisen yhteisön rakentaminen edellyttää fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja moraalisen turvallisuuden huomioimista. Näiden ulottuvuuksien lisäksi työpaikoilla tulisi tarkastella kiintymyksen merkitystä – voiko työpaikka olla paikka, johon ihminen kiintyy? Voiko työyhteisö tarjota turvallisia kiintymyssuhteita?

Turvallisten kiintymyssuhteiden rakentaminen työpaikoilla

Varhaiset kiintymyssuhteet vaikuttavat yksilön kokemaan turvallisuuteen, kykyyn kokea luottamusta ja yhteyttä toisiin. Turvallinen työpaikka voi toimia korjaavana kokemuksena erityisesti niille, joilla on ollut turvattomia kiintymyssuhteita. Traumatietoinen työpaikka voi tarjota psykologista turvallisuutta vahvistavia elementtejä, kuten emotionaalista turvallisuutta, ennakoitavuutta ja hyväksyntää. (Bloom 2023.) Nämä ovat keskeisiä tekijöitä työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa, että työntekijä uskaltaa olla oma itsensä ilman pelkoa häpäistyksi tulemisesta. Se mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen, oppimisen ja luovuuden. Johtajien rooli on keskeinen: heidän tulisi nähdä kiintymyksen merkitys ja luoda olosuhteita, joissa työntekijät voivat rakentaa luottamuksellisia ja toisiaan tukevia ihmissuhteita. (Bloom 2023, Kauppi, Toivonen & Tuomivaara 2021.)

Turvalliset kiintymyssuhteet eivät kuulu ainoastaan lapsuuteen, myös työpaikat voivat olla paikkoja, joissa voidaan kokea turvaa ja kasvua. Traumatietoisuuden vahvistaminen ei vaadi suuria resursseja, vaan pieniä arjen tekoja.

Biokratia ja Bloomin sovellus traumatietoiseen johtamiseen

Walter B. Cannon on esittänyt 1930 luvulla biokratia käsitteen, jonka Sandra Bloom on tuonut nykypäivän työelämään ja traumatietoiseen johtamiseen. Biokratia tarkoittaa analogiaa biologisen ja sosiaalisen kehon välillä – elimet toimivat yhteistyössä elämän ylläpitämiseksi. Bloom muokkaa tämän ajatuksen työelämään niin, että organisaatioiden tulisi toimia demokraattisesti ja yhteistoiminnallisesti. Työpaikka voidaan nähdä elävänä järjestelmänä, joka tarvitsee ravintoa (resursseja) suojaa (turvallisuutta), hoivaa (hyvinvointia) ja jatkuvaa oppimista. (Bloom 2023.)

Biokraattinen lähestymistapa voidaan yhdistää traumatietoiseen johtamiseen tai organisaatioon, jolloin se ei ainoastaan ehkäise uusia traumoja vaan tarjoaa myös korjaavia kokemuksia ja vahvistaa työntekijöiden resilienssiä. Näin työpaikka voi toimia turvapaikkana ja terveiden vuorovaikutussuhteiden rakentajana. (Bloom 2023.)

Organisaation tarkastelu niin biokraattisen kuin traumatietoisen ajattelun kautta synnyttää kokonaisuuden, jossa rakenteet ja ihmissuhteet tukevat toisiaan. Tämä ei ole ainoastaan teoreettinen malli, vaan käytännöllinen keino rakentaa työyhteisöjä, jotka edistävät turvallisuutta, oppimista ja kestävää hyvinvointia.

Työpaikka turvapaikkana

Työpaikka voi parhaimmillaan toimia turvapaikkana ihmisille, jotka ovat kokeneet traumaattisia tai stressaavia elämäntilanteita. Organisaatio, joka tietoisesti rakentaa turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä, voi tarjota korjaavia kokemuksia, jotka auttavat palauttamaan luottamusta, vahvistamaan itsetuntoa ja luomaan uusia, terveitä vuorovaikutusmalleja. Tämä edellyttää kulttuuria, jossa fyysinen, psykologinen, sosiaalinen, moraalinen ja kulttuurinen turvallisuus ovat keskeisiä arvoja.

Kun työntekijät kokevat tulevansa nähdyiksi, kuulluiksi ja arvostetuiksi, työyhteisö voi toimia vastavoimana aiemmille haitallisille kokemuksille ja tukea yksilön resilienssiä. Traumatietoinen johtajuus on avainasemassa: sen avulla luodaan rakenteita ja käytäntöjä, jotka vähentävät stressiä, ehkäisevät uudelleen traumatisoitumista ja vahvistavat yhteisön kykyä oppia, kasvaa ja korjata menneisyyden haavoja.

Traumatietoisuutta työyhteisöihin -koulutuksissa organisaatiot ovat saaneet alkusysäyksen turvallisen organisaation rakentamiseen. Kuitenkin muutos vie aikaa. Ovet parempaan ymmärryksen avaa jo se, että tiedostetaan miten haavoittavat kokemukset vaikuttavat elämään ja vuorovaikutukseen. Työkavereiden empaattinen kohtaaminen auttaa luomaan työyhteisön, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa ja kiintyä.

---

Kirjoittajat:

Niina Björn, TKI –asiantuntija, Hyvinvointi tutkimusala, Savonia ammattikorkeakoulu

Mari Tuppurainen, fysioterapian lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu

---

Lähteet:

Bloom, S. L. 2023. A Biocratic Paradigm: Exploring the Complexity of Trauma-Informed Leadership and Creating PresenceTM. Behav. Sci. 2023, 13, 355.

Hales, T. W., Nochajski, T. H., Green, S. A., Hitzel, H. K. & Woike-Kanga, E. 2017 An association between implementing trauma-informed care and staff satisfaction. Advances in social care. Vol. 18. No.1. 300-312. https://doi.org/10.18060/21299

Kauppi, M., Toivanen, M. & Tuomivaara, S. 2021. Teoksessa Onnekkaat sattumat ja psykologinen turvallisuus uudistumisen lähteinä työpaikoilla. Toivanen, M., Känsälä, M., Kalliomäki-Levanto, T., Kauppi, M., Tuomivaara, S., Yli-Kaitala, K., & Suorsa, T., 2021. Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141063/TTL-978-952-261-951-8.pdf?sequence=3&isAllowed=y

SAMSHA 2014. SAMSHA´s Consept of Trauma and Guidance for a Traumainformed Approach. Prepared by SAMSHA´s Trauma and Justice Strategic Initiative Huly 2014. https://www.nctsn.org/sites/default/files/resources/resource-guide/samhsa_trauma.pdf

Sarvela, K. 2023. Traumainformoitu lähestymistapa- Siirtymä oikeudenmukaisempaan toipumisen kulttuuriin. Teoksessa Traumainformoitu työote. Matikka, J. & Hipp T. (toim.). PS-Kustannus. Helsinki.

Kansikuva luotu OpenAi Chat GPT (2025) avulla.

---