Osallisuus osana hyvinvointia

Osallisuus on keskeinen hyvinvoinnin osatekijä. Juuri siksi se on myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) keskiössä. HYTE-työllä tarkoitetaan toimintaa, jolla vahvistetaan ihmisten hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä ja kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023a). Osallisuus on tässä kokonaisuudessa keskeinen, mutta samalla moniulotteinen käsite. Se ei tarkoita ainoastaan osallistumista toimintaan tai palveluihin, vaan liittyy laajemmin siihen, millaisiksi ihmiset kokevat asemansa, mahdollisuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa omassa elämässään, yhteisöissään ja yhteiskunnassa. Mitä osallisuudella oikeastaan tarkoitetaan?

Osallisuutta määrittelemässä

Osallisuus ei ole käsitteenä yksiselitteinen. Sitä on kuvattu moniulotteiseksi sateenvarjokäsitteeksi, jonka alle mahtuu näkökulmia aktiivisesta kansalaisuudesta aina kuulumisen ja merkityksellisyyden kokemuksiin (Isola ym. 2017). Osallisuutta voidaan tarkastella eri tasoilla. Yhteiskunnallisella tasolla se liittyy rakenteisiin ja oikeuksiin, jotka antavat mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa ja tulla arvostetuksi yhteisöissä, ja yksilön tasolla vaikuttavat kokemukseen kuulumisesta itselle merkitykselliseen ryhmään (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024a).

Osallisuus kokemuksena

Osallisuuden kokemus ei synny ainoastaan mukana olemisesta tai osallistumisesta jonkun ryhmän tai yhteisön toimintaan. Osallisuuden kokemus liittyy siihen, millaisena ihminen kokee asemansa, mahdollisuutensa ja merkityksensä suhteessa muihin. Osallisuuden kokemusta on jäsennetty neljän keskeisen tekijän kautta. Ensimmäinen niistä on kuuluminen, joka tarkoittaa tunnetta siitä, että kuuluu itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön. Toinen liittyy merkityksellisyyteen: kokemus siitä, että oma arki ja tekeminen ovat mielekkäitä. Kolmas tekijä on hallittavuus eli mahdollisuus tavoitella itselle tärkeitä asioita ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Neljäs on osallistuminen: mahdollisuus olla mukana yhteisessä toiminnassa ja vaikuttaa omaan elinympäristöön. Osallisuuden kokemus on voimavara ja keskeinen osa hyvinvointia. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023b.)

Osallisuuden kokemus ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Heikompi osallisuus on yhteydessä heikompaan koettuun terveyteen ja toimintakykyyn, työttömyyteen sekä taloudellisiin vaikeuksiin. Se kytkeytyy myös yksinäisyyteen ja hyvinvoinnin vajeiden kasautumiseen (Leemann ym. 2022). Suhde ei ole yksisuuntainen: osallisuuden puute voi olla seurausta näistä tekijöistä, mutta samalla se voi kaventaa ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan tilanteeseensa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023b). Näin osallisuuden vahvistaminen on keskeinen osa työtä, jolla ehkäistään eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024b).

Osallisuudesta toimijuuteen

Osallisuuden kokemusta voidaan syventää tarkastelemalla sitä toimijuuden näkökulmasta. Toimijuudella tarkoitetaan ihmisen mahdollisuutta toimia, vaikuttaa ja tehdä valintoja omassa elämässään. Toimijuus ei ole yksilön pysyvä ominaisuus, vaan dynaaminen prosessi, joka muovautuu ihmisen elämäntilanteessa sekä suhteessa muihin ihmisiin, yhteisöihin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Toisin sanoen toimijuus rakentuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä ympäristön tarjoamissa mahdollisuuksissa ja rajoitteissa. Toimijuutta voidaan jäsentää haluamisen, osaamisen, kykenemisen, velvoitteiden, tunteiden ja mahdollisuuksien ulottuvuuksien kautta. (Jyrkämä 2008.) Toimijuuden näkökulma suuntaa huomion siihen, millaisia mahdollisuuksia ihmisellä on vaikuttaa omaan elämäänsä ja millaisissa rajoissa nämä mahdollisuudet toteutuvat.

Yksissä tuumin – luomassa mahdollisuuksia osallisuuden kokemuksille ja toimijuuden vahvistumiselle

Savonia-ammattikorkeakoulu on mukana toteuttamassa Yhdessä osalliseksi – Mieliteko 2.0 -hanketta, jonka tavoitteena on edistää 16–64-vuotiaiden pohjoissavolaisten työelämän ulkopuolella ja haavoittuvassa asemassa olevien työ- ja toimintakykyä ja osallisuutta. Hankkeen Yksissä tuumin -toimenpiteessä toteutetaan osallisuutta ja toimijuutta vahvistavaa yhteisöllistä ryhmätoimintaa Humak-ammattikorkeakoulun kanssa. Yksissä tuumin -toiminnassa osallisuus on toimintaa ohjaava periaate, joka näkyy kaikissa ryhmätoiminnan vaiheissa. Ryhmissä lähdetään liikkeelle osallistujien omista toiveista ja tarpeista. Osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa ryhmätapaamisten sisältöihin ja toimintatapoihin, ja heitä kannustetaan tuomaan esiin omia näkemyksiään, kokemuksiaan ja aloitteitaan yhteisessä toiminnassa.

Työskentelyotteistamme – kuinka osallisuutta edistetään käytännössä?

Yhteiskehittäminen luo tärkeän perustan, mutta se ei yksin riitä. Osallisuuden kokemus ja toimijuuden vahvistuminen edellyttävät myös tietoisia valintoja kohtaamisessa, vuorovaikutuksessa ja toimintatavoissa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ryhmätoiminnassamme?

Pyrimme mahdollistamaan osallisuuden kokemuksen arvostavan kohtaamisen kautta sekä rakentamalla turvallista ja luottamuksellista ilmapiiriä. Tämän ajattelun taustalla on näkemys siitä, että osallisuus ei ole vain toiminnassa mukana olemista, vaan kuulumista yhteisöön siten, että ihminen voi tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi omana itsenään (Nivala & Ryynänen 2013).

Työskentely on tietoisesti voimavarakeskeistä: osallistujien vahvuuksia, osaamista ja myönteisiä kokemuksia nostetaan esiin ja sanoitetaan yhdessä. Kun vahvuudet tulevat näkyviksi, vahvistuu kokemus omasta pystyvyydestä ja siitä, että omilla teoilla on merkitystä ja vaikutusta. Mäntynevan (2019) mukaan pystyvyyden tunne ja kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista ovat keskeisiä toimijuuden vahvistumisessa.

Ryhmässä annetaan tilaa menneille kokemuksille ja nykyhetken tarkastelulle, mutta katse suunnataan kohti tulevaa. Keskustelut ja yhteinen pohdinta avaavat mahdollisuuksia hahmottaa omia tavoitteita ja merkityksellisiä askelia eteenpäin. Mahdollisuus nähdä realistisia ja myönteisiä tulevaisuuden vaihtoehtoja on keskeinen osa toimijuuden vahvistumista (Mäntyneva 2019).

Luova työskentely osana ryhmätoimintaa

Yksissä tuumin -ryhmissä painottuu yhdessä oleminen ja tekeminen. Osa ryhmistä sisältää enemmän toiminnallista työskentelyä, kuten tutustumiskäyntejä vapaa-ajan aktiviteetteihin tai oppilaitos- ja työelämävierailuja, kun taas toisissa keskustelu on keskeisemmässä roolissa. Kaikissa ryhmissä hyödynnetään myös luovia ja leikillisiä lähestymistapoja osana yhteistä työskentelyä. Totutusta tilanteesta poikkeavat ympäristöt ja työskentelytavat voivat tasoittaa vuorovaikutuksen asetelmaa ja tukea tasavertaisempaa kohtaamista (Isola ym. 2017). Ryhmissä luovat ja toiminnalliset työskentelytavat tarjoavat vaihtoehtoisia tapoja käsitellä kokemuksia ja jakaa niitä yhdessä muiden osallistujien kanssa. Luova prosessi voi auttaa ottamaan etäisyyttä omiin kokemuksiin, ja tehdä keskeneräisyydestä helpommin käsiteltävää (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025). Tällainen työskentely täydentää keskustelua ja vahvistaa kokemusta yhteisestä tekemisestä osana ryhmätoimintaa.

Enemmän kuin yhdessä tekemistä

Ryhmätoiminnassa kyse ei ole ainoastaan yhdessä tekemisestä. Kyse on siitä, tuleeko ihminen nähdyksi, kuulluksi ja tunnustetuksi omana itsenään sekä vahvistuuko hänen kokemuksensa omasta pystyvyydestään ja vaikutusmahdollisuuksistaan. Tavoitteena ei ole vain tarjota mielekästä ajanvietettä, vaan mahdollistaa pieniäkin oivalluksia, joiden kautta ihminen voi alkaa nähdä oman paikkansa ja merkityksensä uudessa valossa. Tämä voi olla alku sille, että tulevaisuuden polut alkavat hahmottua. Kaikki vaikutukset eivät kuitenkaan näyttäydy suurina muutoksina. Jo se on merkityksellistä, että ihmiset tulevat yhteen ja yksinäisyyden kokemus lievittyy. Taustalla on ajatus siitä, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus kokea olevansa jollekin tärkeä ja merkityksellinen, ja että omalla olemassaololla ja teoilla on väliä.

---

Kirjoittajat

Anni Kokko, Harjoittelija, Savonia-ammattikorkeakoulu, Hyvinvointi-tutkimusala, Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -hanke.

---

Lähteet

Isola A-M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S. & Keto-Tokoi, A. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/8d5df466-724c-4a2f-9462-8d69aba680cb/content. Viitattu 27.2.2026.

Jyrkämä, J. 2008. Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä – hahmottelua teoreettis-metodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 22 (4), 190–203.

Leemann, L., Nousiainen, M., Keto-Toko, A. & Anna-Maria Isola, A-M. 2022. Osallisuuden kokemus aikuisväestössä. Teoksessa: Karvonen, S. ym., toim. Suomalaisten hyvinvointi 2022. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Mäntyneva, P. H. 2019. Toimijuuden vahvistumisen edellytykset kuntouttavassa työtoiminnassa. Sosiaalipedagogiikka, 20, 11–36. https://doi.org/10.30675/sa.70243. Viitattu 27.2.2026.

Nivala, E. & Ryynänen, S. 2013. Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia. Sosiaalipedagogiikka, 14, 9–41. https://doi.org/10.30675/sa.122317 Viitattu 27.2.2026.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023a. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen. Viitattu 27.2.2026.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023b. Osallisuuden edistäjän opas. Ohjaus 2023:10. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/6130cddb-50e5-42f2-92d4-0b0a105dca48/content. Viitattu 27.2.2026.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024a. Osallisuuden edistäminen. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen. Viitattu 27.2.2026.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024b. Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-osa-alueet-ja-osallisuuden-edistamisen-periaatteet. Viitattu 27.2.2026.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025. Luovat menetelmät vahvistavat osallisuutta https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/luovat-menetelmat-vahvistavat-osallisuutta. Viitattu 27.2.2026.

---