Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa tarvitaan menetelmiä, jotka tukevat asiakkaiden itsesäätelyä, osallisuutta ja toimintakykyä. Tässä artikkelissa tarkastellaan aistimodulaation mahdollisuuksia osana aikuisten neuropsykiatrista valmennusta sekä menetelmän hyödyntämistä Mieri-palveluissa.

Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden muuttuvat tarpeet

Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen (Mieri) käyttö on lisääntynyt viime vuosina, ja palvelutarpeen arvioidaan kasvavan edelleen. Samalla päihde- ja riippuvuuspalvelujen kuormitus on kasvanut erityisesti huumeisiin liittyvän asioinnin lisääntyessä. Digitaaliset palvelut ovat vakiintuneet osaksi palvelurakennetta, mikä mahdollistaa myös kuntoutuksellisten interventioiden toteuttamisen etäyhteyksin. (THL n.d.a; THL n.d.b.) Nyforsin (2022, 11) mukaan mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen, ja OECD on arvioinut niiden aiheuttavan noin 11 miljardin euron vuosittaiset kustannukset.

Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 korostaa mielenterveystaitojen merkitystä sekä mielenterveyttä yksilön ja yhteiskunnan voimavarana, joka tukee hyvinvointia, osallisuutta ja arjessa selviytymistä (Vorma, Rotko, Larivaara & Kosloff 2020, 14, 18). Nämä tavoitteet näkyvät palvelujen kehittämisessä kohti toipumisorientaatiota, jossa korostuvat asiakkaan voimavarat ja osallistuminen (Forsberg, Sutton, Stjernswärd, Bejerholm & Argentzell 2025).

Neuropsykiatrinen valmennus aikuisten tukena

Aikuisten neuropsykiatrinen valmennus on psykososiaalisen kuntoutuksen muoto, jonka tavoitteena on vahvistaa arjen hallintaa, toiminnanohjausta, itsesäätelyä sekä työ- ja opiskelukykyä. Valmennus perustuu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja hyödyntää ratkaisukeskeistä sekä voimavaralähtöistä työotetta, jolla tuetaan asiakkaan toimijuutta, kuormituksen hallintaa ja arjessa selviytymistä omassa toimintaympäristössään. Neuropsykiatrisessa valmennuksessa korostuvat käytännönläheiset menetelmät, joiden avulla asiakas voi tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehittää arkea tukevia toimintatapoja. (Nyfors 2022, 42–43, 89–90.)

Aistimodulaatio itsesäätelyn tukena

Aistimodulaatio tarkoittaa keskushermoston kykyä vastaanottaa, jäsentää ja säädellä ympäristöstä tulevia aistiärsykkeitä tarkoituksenmukaisella tavalla. Dunnin sensorisen prosessoinnin mallin mukaan yksilöt eroavat siinä, miten he havaitsevat ja käsittelevät aistitietoa, mikä voi vaikuttaa kuormittumiseen ja vireystilan säätelyyn arjessa. (Kandlur, Fernandes, Gerard, Rajiv & Quadros 2023.) Mielenterveyspalvelujen asiakkailla aistitiedon käsittelyn haasteet voivat ilmetä esimerkiksi kuormittumisena, keskittymisvaikeuksina sekä tunteiden ja toiminnan säätelyn vaikeuksina. Ne voivat näkyä ahdistuneisuutena, alentuneena toimintakykynä ja hidastuneena toipumisena. (Forsberg ym. 2025.)

Aistimodulaatiointerventioissa hyödynnetään yksilöllisesti valittuja aistikokemuksia vireystilan ja itsesäätelyn tukemiseksi. Interventiot voivat sisältää esimerkiksi ympäristön muokkausta, sensorimotorista toimintaa, liikettä, painotuotteita sekä muita aistijärjestelmien aktivointiin perustuvia keinoja. (Kandlur ym. 2023; Molloy, Chidarikire, Pullman, Havilla, Patton & Beckett 2024; Forsberg ym. 2025.)

Tutkimusten mukaan aistimodulaatio voi vähentää ahdistusta ja kuormittuneisuutta, lisätä tietoisuutta sekä vahvistaa asiakkaan kykyä hyödyntää aistipohjaisia selviytymiskeinoja myös myöhemmissä kuormittavissa tilanteissa (Kandlur ym. 2023; Molloy ym. 2024; Forsberg ym.2025). Aistimodulaatio tukee myös toipumisorientaation mukaista työskentelyä vahvistamalla asiakkaan aktiivista roolia oman hyvinvointinsa ja toimintakykynsä edistämisessä. Lisäksi interventioiden on todettu vahvistavan asiakaslähtöistä ja traumainformoitua työotetta, tukevan toipumisorientaation toteutumista ja edistävän asiakkaan ja ammattilaisen välistä yhteistyötä mielenterveyspalveluissa. (Kandlur ym. 2023; Molloy ym. 2024; Forsberg ym. 2025.)

Tutkimusnäyttö aistimodulaation vaikuttavuudesta

Avohoidossa toteutetuista ryhmäpohjaisista aistimodulaatiointerventioista on vielä rajallisesti tutkimusnäyttöä, mutta olemassa olevat tulokset ovat lupaavia. Tutkimusten mukaan aistimodulaatio voi vähentää ahdistusta, lisätä tietoisuutta omista aistikokemuksista sekä vahvistaa aistisäätelyyn perustuvia selviytymiskeinoja arjessa. Interventioiden jälkeen asiakkaat ovat raportoineet parempaa kykyä hallita kuormittavia ja ahdistavia tilanteita hyödyntämällä oppimiaan aistipohjaisia strategioita. (Forsberg ym. 2025.)

Tutkimuksissa on havaittu, että aistimodulaatio soveltuu useille mielenterveysasiakasryhmille, mukaan lukien neuropsykiatriset asiakkaat. Vaikuttavuuteen voivat kuitenkin vaikuttaa yksilölliset tekijät, kuten kognitiivinen toimintakyky, jaksavuus ja kyky soveltaa opittuja strategioita arjessa. (Forsberg ym. 2025.)

Aistimodulaation mahdollisuudet Mieri-palveluissa

Mierissä aistimodulaatio tarjoaa neuropsykiatriseen valmennukseen käytännönläheisen menetelmän, joka tukee asiakkaiden itsesäätelyä ja kuormituksen hallintaa. Ryhmämuotoinen etätoteutus voi lisätä menetelmän saavutettavuutta sekä mahdollistaa vertaistuen hyödyntämisen osana kuntoutusta. Aistimodulaatio tarjoaa asiakkaille konkreettisia keinoja tunnistaa ja säädellä omaa vireystilaansa myös ryhmäkertojen ulkopuolella. Menetelmän hyödyntämisessä korostuu toimintaterapeutin asiantuntemus aistitiedon käsittelyn arvioinnissa sekä yksilöllisten aistipohjaisten selviytymiskeinojen tunnistamisessa ja soveltamisessa arkeen. Aistimodulaation juurtuminen osaksi palvelukäytäntöjä edellyttää kuitenkin osaamisen vahvistamista ja menetelmän tunnettuuden lisäämistä. (Forsberg ym. 2025.)

Pohdinta

Aistimodulaatio näyttäytyy tutkimusnäytön perusteella lupaavana menetelmänä aikuisten neuropsykiatrisessa valmennuksessa. Menetelmän vahvuutena on sen käytännönläheisyys sekä mahdollisuus tukea asiakkaan itsesäätelyä, kuormituksen hallintaa ja osallistumista merkityksellisiin arjen toimintoihin (Kandlur ym. 2023; Forsberg ym. 2025). Nämä tavoitteet ovat yhteneväisiä myös neuropsykiatrisen valmennuksen keskeisten tavoitteiden kanssa, mikä tekee aistimodulaatiosta luontevan osan valmennuksen työvälineitä mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa (Nyfors 2022, 42–43, 89–90). Avohoidossa toteutettavien ryhmäpohjaisten aistimodulaatiointerventioiden vaikuttavuudesta tarvitaan edelleen lisää tutkimusta (Forsberg ym. 2025).

---

Kirjoittajat

Miia Nurmi-Perälä, toimintaterapeutti, Mt- ja Päihdetyön kehittäjä YAMK-opiskelija, Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Microsoft Copilot. Käytetty tutkimusten suomentamisen, tekstin jäsentämisen, kielellisen viimeistelyn ja kuvan tuottamisen tukena artikkelin laatimisessa, kesä- ja heinäkuu 2026. https://copilot.microsoft.com/.

Forsberg, K., Sutton, D., Stjernswärd, S., Bejerholm, U. & Argentzell, E. 2025. Implementation of a sensory modulation intervention in mental health outpatient services: A process evaluation study. BMC Psychiatry, 25, 581. https://doi.org/10.1186/s12888-025-07034-5. Viitattu 9.6.2026.

Kandlur, N. R., Fernandes, A. C., Gerard, S. R., Rajiv, S. & Quadros, S. 2023. Sensory modulation interventions for adults with mental illness: A scoping review. Hong Kong Journal of Occupational Therapy, 36 (2), 57–68. https://doi.org/10.1177/15691861231204896. Viitattu 9.6.2026.

Molloy, L., Chidarikire, S., Pullman, J., Havilla, S., Patton, D. & Beckett, P. 2024. The Impact of Sensory Modulation interventions on Practice in Acute Inpatient Mental Health Settings: A Meta-Ethnography. Issues in Mental Health Nursing 45 (6), 580–588. https://www.tandfonline.com/doi/10.1080/01612840.2024.2341034. Viitattu 9.6.2026.

Nyfors, H. 2022. Selvitys neuropsykiatrisen valmennuksen käytöstä ja koulutuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:20. Helsinki. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5393-2. Viitattu 27.7.2026.

THL n.d.a. Mielenterveysperusteiset palvelutapahtumat kasvussa viime vuosina. https://thl.fi/data-ja-tilastot/mielenterveys#mielenterveysperusteiset-palvelutapahtumat-kasvussa-viime-vuosina. Viitattu 7.6.2026.

THL n.d.b. Päihde- ja riippuvuuspalvelut terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. https://thl.fi/data-ja-tilastot/paihde-ja-riippuvuuspalvelut#paihde-ja-riippuvuuspalvelut-terveydenhuollossa-ja-sosiaalihuollossa. Viitattu 7.6.2026.

Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Kosloff, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7. Viitattu 27.7.2026.