Savonia-artikkeli: Data, robotiikka ja merkityksellinen työ – houkutteleeko älymaatalous nuoria alalle?
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
Teknologia ja data eivät ole enää vain apuvälineitä, vaan koko ruokaketjua muuttava voima. Käsitys perinteisestä ja fyysisesti raskaasta ammatista ei enää vastaa todellisuutta, kun älymaatalouden ratkaisut ovat muuttaneet alan toimintatapoja pysyvästi. Maatilayrittäjien työnkuva painottuu yhä enemmän johtamiseen ja strategiseen päätöksentekoon, ja erilaisten asiantuntijapalveluiden käyttö kasvaa. Maatalous on kokonaisuutena nykyaikainen ja haastava uramahdollisuus, ja sellaisena se tulisi myös esittää.
Viime vuosina on keskusteltu paljon maatalouden imagosta ja siitä, kuinka alan houkuttelevuutta voidaan lisätä tulevaisuuden toimialana. Oppilaitoksilla riittää haastetta, kun nuorten ikäluokat pienenevät ja hakijoista käydään entistä kovempaa kilpailua. Samaan aikaan nuorten hiipuva kiinnostus alaa kohtaan herättää huolta, sillä kehitys voi pitkällä aikavälillä heijastua koko maatalousalan tulevaisuuteen ja sen elintärkeään rooliin huoltovarmuuden turvaajana.
Uusia ideoita maatalousalan vetovoimatyön eteen tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Nuoret arvostavat ympäristöystävällisyyttä, kestävää kehitystä ja teknologiaa, joten nämä tekijät tulee nostaa esille alan viestinnässä (Ala-Siurua 2025; World Economic Forum 2025). Positiivista on, että nuoret pitävät maataloutta tärkeänä osana Suomen tulevaisuutta ja sen rooli työllistäjänä tunnistetaan (Hellén 2025, 36). Voisiko älymaatalous olla yksi avaintekijä, jotta yhä useampi nuori näkisi alan houkuttelevana uravaihtoehtona?
Brändi uusiksi
Maatalous on alana elintärkeä, sillä se tuottaa ruokaa sekä ylläpitää maaseudun elinvoimaisuutta ja huoltovarmuutta. Kyseessä on myös globaalisti merkittävä elinkeino. Nykyisellään nuorten suhtautuminen alaan pohjautuu vanhojen Suomi-filmien kuvaan maaseudusta ja maataloudesta, ja mielikuvat tiivistyvät sanoihin lehmä, eläimet, traktori ja pelto (Ala-Siurua 2025).
Pellervon taloustutkimus PTT:n politiikkasuosituksissa (Forsman-Hugg, Kujala & Lemmetti 2023) linjataan, että nuorten kannustaminen maatalousyrittäjiksi edellyttää maatalouden merkityksen nostamista näkyvämmäksi yhteiskunnassa. Nykyisellään nuoret kokevat, että alan kannattavuus on epävarmaa, työ raskasta ja työajat epäsäännöllisiä. Tämän mielikuvan muuttamiseksi maataloudesta tulee luoda kuva kannattavana ja kestävänä liiketoimintana, joka tarjoaa monipuolisesti uravaihtoehtoja. On siis aika päivittää maatalousbrändi vastaamaan tätä päivää.
Elina Hellén selvitti opinnäytetyössään “Maatalouden opetus perusopetuksessa: yläkoululaisten kiinnostus ja odotukset maatalouden valinnaisaineeseen” (2025), millainen opintokokonaisuus herättäisi oppilaiden kiinnostusta maatalouteen. Hellénin mukaan on tärkeää tarjota nuorille mahdollisuus tutustua alan monipuolisuuteen ja moderniin teknologiaan vanhentuneiden mielikuvien murtamiseksi ja kiinnostuksen herättämiseksi. Lisäksi hän korostaa maatalouden positiivisten puolien, kuten yrittäjyyden, esille nostamista. Valinnaisaineen kehittäminen yläkoululaisille on yksi varteenotettava vaihtoehto esittää maatalous modernina ja innovatiivisena elinkeinona nuorille juuri jatko-opintojen kynnyksellä.
Mikä älymaatalous?
Älymaatalous (engl. smart farming) tarkoittaa teknologian, datan ja automaation hyödyntämistä maataloudessa. Se tarkoittaa, että maatilat mittaavat ja analysoivat tuotantoprosessien tilaa ja optimoivat toimintaa näiden tietojen perusteella. Älymaatalous sisältää ratkaisuja, joiden avulla voidaan kerätä ja analysoida tietoa viljelykasveista, eläimistä ja ympäristöstä. Sen tavoitteena on tehostaa tuotantoa, parantaa kannattavuutta ja vähentää ympäristökuormitusta esimerkiksi tarkkuusviljelyn avulla. Älymaatalous nähdään osana tulevaisuuden kestävää ruokajärjestelmää ja planetaarista terveyttä. (Pesonen 2023.)
Vertaistekno -kehittämishanke on kahden vuoden ajan tehostanut uuden teknologian käyttöönottoa maatiloilla ja vahvistanut osaamista sen käyttöön yli 20 testauksella ympäri Suomen. Pienryhmien ja vertaistuen avulla on madallettu kynnystä kokeilla uusia teknologisia ratkaisuja, mikä tekee älymaataloudesta konkreettista ja saavutettavaa. Testauksiin on osallistunut viljelijöitä, asiantuntijoita ja opiskelijoita, jotka ovat jakaneet kokemuksiaan ja oppineet toisiltaan. Toimintamalli vahvistaa alan houkuttelevuutta ja osoittaa nuorille, että modernissa maataloudessa yhdistyvät verkostot, data ja tulevaisuuden innovaatiot.
Maatalous tulevaisuuden toimialana
Älymaatalouden keskiössä ovat ympäristöystävällinen viljely ja kestävä kehitys. Se ei ainoastaan tehosta toimintaa, vaan muuttaa viljelyn suunnitelmalliseksi, vastuulliseksi ja ilmastoystävälliseksi osaksi ruokaketjua. Miltä tulevaisuuden maatalous sitten näyttää?
Tarkkuusviljely vähentää lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä, mikä suojelee vesistöjä ja parantaa maaperän kuntoa. Datan avulla voidaan optimoida kastelua ja säästää vettä, ja tekoäly auttaa ennakoimaan sään vaikutuksia tuotantoon riskien välttämiseksi. Lisäksi automaatio ja sensoriteknologia mahdollistavat resurssien tarkan kohdentamisen, mikä pienentää hiilijalanjälkeä ja tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista. Sensoreilla voidaan seurata myös eläinten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä sairastumisia.
Älymaatalous lisää tuottavuutta ja kestävyyttä, ja tekee alasta entistä modernimman ja houkuttelevamman uravaihtoehdon (Pesonen 2023). Teknologian roolin kasvaessa maatiloille syntyy uusia tehtäviä, joissa tarvitaan data-analytiikan, ohjelmistokehityksen ja teknologian osaajia. Samalla digitalisaatio monipuolistaa maatalouden työnkuvaa ja vähentää työn fyysistä kuormitusta, mikä osaltaan avaa alalle uusia mahdollisuuksia eri taustoista tuleville tekijöille.
Uudet osaamispolut ruokaketjun tulevaisuuteen
Älymaatalouden myötä myös alan koulutus on muutoksessa. Uusia ruokaketjun tulevaisuuden rakentajia houkutellaan alalle monialaisilla koulutuspoluilla, joissa yhdistyvät maatalous, teknologia ja yrittäjyys. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tarjoavat kursseja robotiikasta, ohjelmoinnista ja simulaatioista. Yhteistyö startupien ja tutkimuslaitosten kanssa synnyttää innovaatioita, joissa hyödynnetään älymaatalouden ratkaisuja ja kokemuksellista oppimista tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi.
Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopintojen loppuvaiheessa opiskelija voi suunnata osaamistaan agroteknologiaan. Helsingin yliopiston maataloustieteiden kandiohjelmassa opiskelijat oppivat soveltamaan biotekniikkaa, automaatiota sekä kestävän kehityksen periaatteita ruoantuotannossa.
– Älymaatalous avaa alalle täysin uusia polkuja niille, joilla ei ole perinteistä maataloustaustaa, mutta jotka ovat kiinnostuneita teknologiasta, datasta, ohjelmistoista, robotiikasta ja tekoälystä. Tämä madaltaa kynnystä siirtyä ruokatuotannon pariin myös opiskelijoille, jotka haluavat soveltaa teknistä osaamistaan konkreettisiin, yhteiskunnallisesti vaikuttaviin haasteisiin, pohtivat Savonian teknologian lehtorit Miika Kahelin ja Mika Markkanen.
Nuoret hakevat merkityksellistä työtä, ja yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa. Myös mahdollisuus työssä kehittymiseen nähdään tärkeänä motivaatiotekijänä. (Pääkkö & Sääskilahti 2024.) Teknologia ja tekoäly ovat mahdollisuuksia tehdä koko ruokaketjusta houkutteleva uravaihtoehto, mutta tieto sen monipuolisista mahdollisuuksista tulee ensin saattaa opiskelijoiden tietoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Tulevaisuuden osaajat
Vertaistekno -hanke vieraili tammikuussa Peltoniemen opetusmaatilalla haastattelemassa maatalousalan perustutkinnon opiskelijoita Traktori- ja työkoneautomaation tuntemus ja käyttö -opintojaksolla. Monet opiskelijat ovat lähtöisin maatilalta tai työskennelleet maatalouden parissa, joten automaattiohjaus, lypsyrobotti ja ajosilppuri olivat opiskelijoille tuttuja teknologioita. Peltorobotit ovat vielä monelle vieraampia, mutta niiden uskotaan yleistyvän tulevaisuudessa.
Suurin osa opiskelijoista käyttää päivittäin teknologiaa, mutta eivät koe sitä erityiseksi tai uudeksi asiaksi. Teknologia on käsitteenä monelle epäselvä, eivätkä nuoret miellä arjen laitteita ja menetelmiä teknologisiksi ratkaisuiksi. Vaikuttaa siltä, että teknologia on nuorille luonteva ja huomaamaton osa arkea, mutta termit ja kokonaisuudet jäävät helposti etäisiksi, mikä korostaa tarvetta selkeämmälle käsitteellistämiselle ja teknologian roolin näkyvämmälle avaamiselle opetuksessa.
Yksi opiskelijoista kertoi näkevänsä maatalouden kannalta tärkeimpinä teknologisina ratkaisuina robotiikan, autonomiset laitteet ja dronet. Hän kokee teknologian helpottavan työtä erityisesti sen osalta, että työn fyysinen kuormittavuus vähenee.
– Haluan oppia lisää robotiikasta. Robottitraktori on mielenkiintoinen kone ja haluaisin työskennellä sen parissa tulevaisuudessa, opiskelija kuvailee.
Kun maatalous nähdään innovatiivisena ja yhteiskunnallisesti merkittävänä alana, sen vetovoima kasvaa. Nuoret haluavat tehdä työtä, jolla on merkitystä, ja älymaatalous tarjoaa juuri sitä: ruokaturvaa, vastuullisuutta ja kestävää kehitystä samassa paketissa.
Artikkeli on kirjoitettu osana Vertaiskokemuksilla ja pienryhmillä uutta teknologiaa maatiloille -kehittämishanketta, jonka on mahdollistanut EU:n maaseuturahoitus. Hankkeen aikana testattuihin teknologioihin pääset tutustumaan Maaseutuverkoston hankekortilta.
Kirjoittajat
Janina Sivonen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet
Ala-Siurua, Maija 2025. Nuoret arvostavat maataloutta mutta ura sen parissa houkuttelee harvoja. Maaseudun tulevaisuus. Artikkeli. Saatavilla: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/8fef5db6-28d5-4225-8460-3ec606fc394f
Forsman-Hugg, Sari; Kujala, Päivi & Lemmetti, Elli 2023. Nuoria yrittäjiä maatalousalalle – imago paremmaksi ja omistajanvaihdokset sujuvammiksi. Politiikkasuositus. Saatavilla: https://www.ptt.fi/julkaisut/policy-brief-3-2023-nuoria-yrittajia-maatalousalalle-imago-paremmaksi-ja-omistajanvaihdokset-sujuvammiksi/
Hellén, Elina 2025. Maatalouden opetus perusopetuksessa: yläkoululaisten kiinnostus ja odotukset maatalouden valinnaisaineeseen. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Saatavilla: https://www.theseus.fi/handle/10024/881614
Pesonen, Liisa 2023. Älymaatalous ja digitalisaatio ruoantuotannon resurssiviisauden perustana. Sitra. Artikkeli. Saatavilla: https://www.sitra.fi/artikkelit/alymaatalous-ja-digitalisaatio-ruoantuotannon-resurssiviisauden-perustana/
Pääkkö, Meeri & Sääskilahti, Mikko 2024. Nuorten ajatuksia työelämästä. Raportti nuorten kuulemisesta työelämästrategian tueksi. Saatavilla: https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/937d027b-97d3-44b5-a6bd-5441212150f1/content
World Economic Forum 2025. We need more young farmers. Here’s how skills and regenerative agriculture can help feed the future. Artikkeli. Saatavilla: https://www.weforum.org/stories/2025/10/how-upskilling-regenerative-agriculture-train-future-farmers/
