Miksi data kannattaa?

Viljelijän kokemus on vuosikymmenten aikana hioutunut työväline, mutta data tuo sen rinnalle uuden näkökulman: mittaamisen, vertailemisen ja päätösten läpinäkyvyyden. Kun peltotyöt, maaperän kunto, kasvuston kehitys ja karjan ruokinta nähdään yhtenä prosessina, on helpompi ymmärtää, mistä tulos syntyy ja mihin panostaminen todella kannattaa. Data ohjaa viljelijää tekemään täsmällisempiä valintoja, kuten milloin kannattaa lisätä ravinteita, missä kohdassa lohkoa kasvu takkuaa ja miten sadon laatu heijastuu ruokintaan ja meijeritiliin.

Hyvin kerätty ja tulkittu tieto ei lisää työn määrää vaan vähentää epävarmuutta ja hukkaa. Se auttaa optimoimaan lohkojen käyttöä, vähentämään panoksia sekä lisäämään ennakoitavuutta arjen päätöksentekoon.

ISOBUS – Yhteinen kieli maatalouskoneille

Nykyajan maatilalla koneiden ja järjestelmien yhteen toimivuus on tärkeää. ISOBUS-standardi korvaa monen näytön ja ohjaimen sekamelskan yhdellä selkeällä käyttöliittymällä. Kun traktori ja työkone keskustelevat keskenään, kuljettaja voi keskittyä ajamiseen ja työn laatuun. Täsmäviljelyn kannalta ISOBUS mahdollistaa että, kone noudattaa paikkakohtaisia levityskarttoja automaattisesti TC-GEO toiminnon avulla, Section Control eli lohkoautomatiikka sulkee työkoneen lohkoja päisteissä ja näin päällekkäislevitys poistuu. ISOBUS järjestelmän avulla tehtävälistat siirtyvät toimistosta traktorin yhdelle näytölle ilman manuaalisia kirjoittamista koneen muihin mahdollisiin terminaaleihin. Nämä ominaisuudet vähentävät lannoite- ja torjunta-ainekuluja, keventävät kuljettajan työkuormaa ja parantavat työn tarkkuutta sekä tuo säästöä tuotantopanoksissa.

Pellon seuranta: satelliitit, dronet ja maaperä

Satelliittikuvat tarjoavat jatkuvaa näkymää pellon kasvukuntoon. NDVI-indeksi paljastaa jo varhaisessa vaiheessa kohdat, joissa kasvu on hidastunut esimerkiksi kuivuuden, tiivistymisen tai ravinnepuutteen takia. Tämä auttaa suuntaamaan maastokäynnit juuri oikeille alueille. Dronet täydentävät satelliittikuvia tarkan resoluution ja pilvien läpäisemättömyyden ansiosta. Ne voivat tunnistaa satelliittikuvien tapaan myös talvituhoja, lohkon kosteuseroja, rikkojen pesäkkeitä ja kasvuston tiheyden vaihteluita. Maaperäskannaus puolestaan kertoo syvemmällä olevista eroista: maalajista, ravinteiden sitoutumiskyvystä ja kosteudesta. Kun nämä tiedot yhdistetään satelliitti- ja dronekuviin, viljelijä saa kokonaiskuvan lohkon todellisista vaihteluista.

Täsmäviljelyn hyödyt

Täsmäviljelyssä tähdätään ravinteiden jakamiseen juuri sinne, missä niitä tarvitaan. Paikkakohtainen lannoitus tasoittaa satoa ja pienentää turhaa panosmenekkiä. Esimerkiksi rehevä notkelma voi pärjätä pienemmällä typellä, kun taas kuivempi rinne tarvitsee enemmän.

Lohkoautomaatio varmistaa, ettei päällekkäislevityksiä synny ja että päisteet pysyvät tasalaatuisina. Tuloksena on paitsi säästöjä, myös parempi kasvusto ja helpompi sadonkorjuu. Täsmätoimien vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä myös maaperän kunnon paranemisena ja lohkokohtaisen vaihtelun pienenemisenä.

Sadonkorjuu: tiedosta laatuun

Sadonkorjuun aikana syntyvä data on yksi arvokkaimmista aineistoista. Ajosilppurin NIR-anturi mittaa rehun kuiva-aineen ja ravinnepitoisuudet reaaliajassa. Paikkakohtaiset sato- ja laatukartat paljastavat, mitä osia lohkosta kannattaa kehittää, millä kohdin kosteus tai ravinnepuute heikentää laatua ja mitä lohkoja tulisi harkita peruskunnostettaviksi. Tieto jatkaa matkaansa siiloon ja ruokintaan, kun tiedetään tarkasti, mitä laatua ja miten paljon rehua on varastossa, voidaan ruokinta suunnitella taloudellisesti ja eläinten terveyttä tukevasti.

Datan omistajuus ja hallinta

Kaikki tilalla syntyvä operatiivinen data kuuluu viljelijälle. Tämä kannattaa varmistaa sopimuksissa, sillä moni laitevalmistaja hyödyntäisi dataa mielellään omiin tarkoituksiinsa. Tietojen tulee olla siirrettävissä ja varmuuskopioitavissa avoimissa formaateissa, kuten ISOXML. Säännöllinen varmuuskopiointi suojaa arvokkaat historiatiedot, jotka kertovat, miten lohkot ovat kehittyneet ja mitkä toimenpiteet ovat kannattaneet. Kun keräämäsi ja omistamasi data on hallinnassasi, voit käyttää sitä tehokkaasti tulevaisuuden tuotannon suunnitteluun.

Polku datan hyödyntämiseen

Datan käyttöönotto voidaan tehdä vaiheittain ja näin usein on syytäkin tehdä, sillä se helpottaa asian ymmärtämistä. Vaiheessa yksi havainnoidaan sekä vertaillaan satelliittikuvia ja omien havaintoja. Vaiheessa kaksi dokumentoidaan toteutetut työt ja toteumat talteen koneen muistista. Vaiheessa kolme täsmennetään toimia kuten, lannoitusta, täsmäkalkitusta sekä lohkokohtaista kehittämistä. Vaiheessa neljä integroidaan pellon, sadon, rehun ja eläinten tiedot yhtenäiseksi taloudellista päätöksenteko varten. Nämä vaiheet auttavat rakentamaan suunnittelua järjestelmällisesti kohti tehokkaampaa ja dataohjautuvaa tilanjohtamista.

Data ei ole itseisarvo vaan apuväline! Oikein kerättynä ja tulkittuna se parantaa tilan taloudellista tulosta, lisää työn sujuvuutta ja auttaa tekemään parempia päätöksiä. Jokainen askel datan suuntaan, olipa se kartan avaaminen, dronekuvaus tai ensimmäinen levityskartan käyttö, on sijoitus tulevaisuuden kannattavaan, kestävämpään ja stressittömämpään maatalouteen.

JTF-rahoitteinen Tulevaisuuden maatila -hanke pyrkii selvittämään ja selventämään datatalouden kiemuroita maatalouden parissa työskenteleville ja sidosryhmille. Hankkeen toteuttavat 2024–2025 yhteistyössä Ylä-Savon Ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Maitoyrittäjät.

Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

---

Kirjoittajat

Jarkko Partanen, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu

---