
Savonia-artikkeli: E-Teho-hankkeen tietoiskuja energiatehokkuudesta 2/4 Rakenteiden energiatehokkuus ja rakennusfysiikka kulkevat yhdessä
This work is licensed under CC BY-SA 4.0
1/4 Energiatehokkuus on rakennuksen kokonaisuuden hallintaa
3/4 Rakennuksen tiiveys, ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä
4/4 Energiaremontista kohti pitkäjänteistä rakennusten kehittämistä
Rakennuksen vaippa eli ulkoilmaa ja maata vasten olevat rakennusosat muodostavat keskeisen osan rakennuksen energiatehokkuutta. Ulkoseinät, yläpohja, alapohja, ikkunat ja ovet vaikuttavat rakennuksen lämpöhäviöihin ja sisäympäristöolosuhteisiin.
Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen ei kuitenkaan tarkoita pelkästään lämmöneristeen lisäämistä.
Rakenteen toiminta ratkaisee
Rakenteen eri materiaalikerrokset toimivat yhdessä. Kun yhtä kerrosta muutetaan, muuttuvat samalla rakenteen lämpötila- ja kosteusolosuhteet. Ilman riittävää asiantuntemusta rakennusfysiikasta, voidaan toimivaan ja terveeseen rakenteeseen aiheuttaa kosteusvaurioita tai muita toiminnallisia ongelmia.
Tämän vuoksi esimerkiksi ulkoseinän lisälämmöneristys edellyttää tapauskohtaista tarkastelua. Huomioon on otettava rakenteen alkuperäinen rakennusaikainen toteutustapa ja käytetyt rakennusmateriaalit, kosteuden siirtyminen, kuivumismahdollisuudet, ilmanpitävyys ja rakenteiden liittymät jne. On siis ymmärrettävä alkuperäisen rakenteen toimintaa kokonaisuutena ja se, miten rakenteen toiminta muuttuu kun rakennetta lisäeristetään.
Erityisesti vanhoissa rakennuksissa rakenteet voivat poiketa merkittävästi nykyisistä hyvän rakentamistavan mukaisista rakenneratkaisuista.

Ikkunat osana ulkovaippaa
Myös ikkunoita on tarkasteltava osana rakennuksen kokonaisuutta. Ikkunan energiatehokkuuteen vaikuttavat itse ikkunarakenteen lisäksi ikkunan liittyminen ympäröivään rakenteeseen, asennuksen laatu ja ilmanpitävyys.
Ikkunoiden ja ympäröivän rakenteen liittymien lämpöteknistä toimintaa voidaan havainnoida myös lämpökamerakuvauksella. Lämpökamerakuvauksessa voidaan havaita esimerkiksi ikkunan karmin ja seinärakenteen rajakohdissa poikkeavia pintalämpötiloja, jotka voivat viitata lämpövuotoihin tai ilman liikkumiseen. Erityisesti ikkunan liittymien epätiiveys voi näkyä lämpökameran kuvassa paikallisina lämpötilaeroina. Lämpökamerakuvaus ei kuitenkaan yksin kerro poikkeaman syytä, vaan se toimii indikaattorina siitä, että rakenteen toimintaa ja mahdollisen lämpövuodon syytä on tarpeen selvittää tarkemmin lisätutkimuksilla.
Tarvittaessa lämpökamerakuvausta voidaan käyttää muiden tutkimusmenetelmien tukena, kun selvitetään rakennuksen vaipan lämpöteknistä toimintaa ja ilmanpitävyyttä.
Ikkunoiden korjaaminen tai uusiminen kannattaa siten yhdistää mahdollisuuksien mukaan laajempaan rakennuksen vaipan tarkasteluun.

Korjaushetki mahdollistaa energiatehokkuuden parantamisen
Julkisivu- tai ikkunakorjaus voi tarjota luontevan ajankohdan myös rakennuksen energiatehokkuuden parantamiselle. Kun rakennuksen vaippaa joka tapauksessa avataan, puretaan tai uusitaan, on samalla mahdollista tarkastella rakenteiden lämmöneristystä, ilmanpitävyyttä, rakenneliittymien toimintaa ja kokonaisuuden rakennusfysikaalista toimintaa. Tällöin energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä voidaan suunnitella osaksi varsinaista korjausta sen sijaan, että ne toteutettaisiin erillisenä hankkeena.
Esimerkiksi julkisivukorjauksen yhteydessä voidaan selvittää olemassa olevan rakenteen lämmöneristyksen kunto ja riittävyys sekä arvioida, olisiko lämmöneristystä mahdollista parantaa. Samalla voidaan tarkastella rakenteen liittymiä ja ilmanpitävyyttä sekä niitä kohtia, joissa lämpöhäviöitä tai hallitsemattomia ilmavuotoja voi syntyä. Ikkunakorjauksessa puolestaan pelkän ikkunan ominaisuuksien lisäksi on tärkeää tarkastella ikkunan liittymistä ympäröivään seinärakenteeseen. Hyväkään ikkuna ei poista ulkoseinän ja ikkunan liittymän kautta syntyviä lämpö- tai ilmavuotoja, jos asennus ja rakenteiden liittymä eivät toimi tarkoituksenmukaisesti.

Rakenteiden parantaminen vaikuttaa kuitenkin aina myös niiden lämpötila- ja kosteusolosuhteisiin. Lämmöneristyksen lisääminen, rakenteen tiivistäminen tai materiaalikerrosten muuttaminen voi muuttaa rakenteen rakennusfysikaalista toimintaa. Tämän vuoksi energiatehokkuuden parantamista ei tule tarkastella pelkästään lämmönläpäisyn pienentämisenä, vaan samalla on varmistettava rakenteen kosteustekninen toiminta, kuivumiskyky ja ilmanpitävyys.
Energiatehokkuuden kannalta olennaista onkin, että korjaustoimenpiteet muodostavat teknisesti toimivan kokonaisuuden. Rakennuksen energiankulutusta voidaan pienentää tehokkaasti esimerkiksi parantamalla lämmöneristystä ja ilmanpitävyyttä, mutta samalla on huomioitava vaikutukset ilmanvaihtoon, lämmitysjärjestelmään ja sisäympäristöolosuhteisiin. Hyvä korjausratkaisu ei siis ole vain yksittäisen rakennusosan mahdollisimman energiatehokas ratkaisu, vaan kokonaisuus, jossa eri osat toimivat yhdessä ja rakennuksen pitkäaikainen toimivuus säilyy.
Kirjoittajat
Teppo Houtsonen, Ympäristötekniikan asiantuntija, Rakennetekniikan lehtori (teksti), Savonia-ammattikorkeakoulu, E-teho -hanke
Emmi Paananen, TKI-asiantuntija (kuvat), Savonia-ammattikorkeakoulu, E-teho -hanke
Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.
