Työelämässä arvostetaan tehokkuutta, nopeutta ja jatkuvaan muutokseen sopeutumista. Samalla työuupumus, kuormitus ja mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet. Keskusteluissa pohditaan usein, miten työntekijät voisivat kestää paremmin työelämän paineita, mutta harvemmin sitä, voisiko työelämä itse muuttua.

Erityisherkkyys tarjoaa yhden näkökulman työelämän kuormituksen tarkasteluun. Suomessa erityisherkkyyttä on tarkasteltu myös yhteiskunnallisena ja työelämään liittyvänä ilmiönä. Hautaniemen (2023) mukaan erityisherkkyydestä käytävä keskustelu tekee näkyväksi nykytyöelämän vaatimuksia, kuormittavuutta ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Tämä herättää pohtimaan: entä jos herkät ihmiset eivät olekaan työelämän ongelma, vaan auttavat tunnistamaan ilmiöitä ja kehittämistarpeita, jotka muuten jäisivät huomaamatta?

Erityisherkkyys työelämän näkökulmasta

Erityisherkkyys perustuu tutkijoiden käyttämään käsitteeseen aistitiedon käsittelyn herkkyys (sensory processing sensitivity), jolla tarkoitetaan synnynnäistä herkkyyttä käsitellä ympäristön ärsykkeitä tavallista syvällisemmin (Aron & Aron 1997.) Erityisherkkyyden arvioidaan kuvaavan noin viidesosaa väestöstä, vaikka osuuden arvio vaihtelee tutkimuksittain. Erityisherkille on ominaista ympäristön hienovaraisten yksityiskohtien tarkka havaitseminen, kokemusten syvällinen käsittely sekä tavallista voimakkaampi reagointi ympäristön myönteisiin ja kielteisiin ärsykkeisiin (Greven ym. 2019.)

Erityisherkkyydestä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein kuormittumiseen. Melu, kiire, keskeytykset ja tunnepitoiset tilanteet voivat kuormittaa herkkää työntekijää tavallista enemmän. Airaksisen (2025) mukaan nykyinen työelämä korostaa tuottavuutta, tehokkuutta ja kilpailua, mikä voi olla ristiriidassa herkäksi itsensä kokevien ihmisten yksilöllisten tarpeiden kanssa. Suorittamista ja ulospäinsuuntautuneisuutta painottavat odotukset voivat lisätä ulkopuolisuuden kokemuksia ja vaikuttaa työelämätoimijuuteen.

Herkkyyttä voidaan tarkastella myös voimavarana. Se auttaa havaitsemaan työympäristössä olevia kuormittavia tekijöitä jo varhaisessa vaiheessa. Tästä näkökulmasta herkkyys voi auttaa tunnistamaan työympäristön kehittämistarpeita.

Työelämän varhaiset tunnistajat

Olen työskennellyt varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa, kokemustoiminnan parissa sekä mielenterveys- ja päihdetyössä. Näissä tehtävissä olen huomannut, että tärkein tieto ei aina löydy mittareista tai raporteista. Asiakkaan ilme, ryhmän tunnelma tai työyhteisön kuormitus voi näkyä pieninä merkkeinä jo ennen kuin niitä osataan sanoittaa.

Tutkimusten mukaan erityisherkät havaitsevat ympäristön hienovaraisia ärsykkeitä tavallista tarkemmin, käsittelevät kokemuksiaan perusteellisesti ja reagoivat ympäristön myönteisiin ja kielteisiin vaikutuksiin keskimääräistä voimakkaammin. Aivotutkimus viittaa siihen, että erityisherkät havaitsevat tavallista herkemmin toisten tunnetiloja ja että empatiaan liittyvät hermoverkostot aktivoituvat heillä voimakkaammin (Acevedo ym., 2014; Greven ym., 2019.) Työelämässä nämä piirteet voivat näkyä kykynä havaita asiakkaiden tarpeita, työilmapiirin muutoksia ja hyvinvointia uhkaavia tekijöitä jo varhaisessa vaiheessa. Siksi erityisherkkiä voidaan pitää työyhteisöjen varhaisina tunnistajina.

Sosiaali- ja terveysalalla puhutaan paljon vaikuttavuudesta, mittareista ja tuloksellisuudesta. Ne ovat tärkeitä, mutta kaikkea merkityksellistä ei voida muuttaa numeroiksi. Asiakkaan kokemus kuulluksi tulemisesta, turvallisuuden tunteesta ja luottamuksesta syntyy usein asioista, joita on vaikea mitata, mutta jotka voivat olla muutoksen kannalta ratkaisevia.

Työelämä tarvitsee erilaisia tapoja olla ihminen

Kansainvälisten tutkimusten mukaan erityisherkät eivät reagoi ympäristöön voimakkaammin vain kuormittavissa olosuhteissa, vaan hyötyvät muita enemmän myös myönteisistä ja tukevista työympäristöistä (Greven ym. 2019.) Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi hyötymistä hyvästä johtamisesta, toimivasta vuorovaikutuksesta ja myönteisestä työilmapiiristä.

Työelämässä tarvitaan erilaisia tapoja olla ihminen. Kun työyhteisössä arvostetaan kuuntelemista, palautumista ja erilaisia työskentelytapoja, hyötyvät siitä kaikki työntekijät. Omassa työssäni olen huomannut, että pienetkin havainnot voivat johtaa tärkeisiin keskusteluihin ja ehkäistä ongelmien kasvamista. Siksi uskon, että herkkyys voi olla työelämässä merkittävä voimavara – kyky huomata asioita, joihin kannattaa pysähtyä ajoissa.

---

Kirjoittajat

Niina Konttila-Räsänen, Sosionomi (YAMK) -opiskelija, Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjän tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.

---

Lähteet

Airaksinen, A., Ollila, S., & Salonen, A. O. (2025). Herkkyys työelämässä: Oman ainutlaatuisuuden hyödyntämistä vai ulkopuolelle ajautumista? Työelämän tutkimus, 23(1), 4–27. https://doi.org/10.37455/tt.141548

Aron, E. N. & Aron, A. 1997. Sensory-processing sensitivity and its relation to introversion and emotionality. Journal of Personality and Social Psychology, 73(2), 345–368. https://doi.org/10.1037/0022-3514.73.2.345

Acevedo, B. P., Aron, E. N., Aron, A., Sangster, M.-D., Collins, N., & Brown, L. L. (2014). The highly sensitive brain: An fMRI study of sensory processing sensitivity and response to others’ emotions. Brain and Behavior, 4(4), 580–594. https://doi.org/10.1002/brb3.242

Greven, C. U., Lionetti, F., Booth, C., Aron, E. N., Fox, E., Schendan, H. E., Pluess, M., Bruining, H., Acevedo, B., Bijttebier, P. & Homberg, J. 2019. Sensory Processing Sensitivity in the Context of Environmental Sensitivity: A Critical Review and Development of Research Agenda. Neuroscience & Biobehavioral Reviews, 98, 287–305. https://doi.org/10.1016/j.neubiorev.2019.01.009

Hautaniemi, R. (2023). Herkkyys liikkeessä: Etnografisia kuvakulmia terapeuttiseen yhdistystoimintaan (Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis, Sarja B, Humaniora, 643). Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9507-3

Tekoälyn käyttö: ChatGPT:tä (OpenAI, 2026) hyödynnettiin tekstin kielellisessä sujuvoittamisessa, rakenteen kehittämisessä sekä tutkimuslähteiden löytämisen tukena. Kaikki tutkimuslähteet tarkistettiin alkuperäisistä julkaisuista ja kirjoittaja vastaa tekstin sisällöstä.