Future DiverCities -hankkeessa kahdeksan eurooppalaisen kaupungin tyhjiä ja vajaakäyttöisiä tiloja muutettiin kulttuurilähtöisten kokeilujen ympäristöiksi. Pilotit osoittivat, kuinka taide, yhteisöllinen osallistuminen, luonnon monimuotoisuus ja ennakoiva vaikutusten arviointi voivat yhdessä tukea kaupunkien ekologista uudistumista ja muutoskykyä.

Future DiverCities oli Luova Eurooppa -ohjelman sekä Opetushallituksen osarahoittama yhteistyöhanke, joka toteutettiin 15.6.2022–14.6.2026. La Friche la Belle de Main johtamaan konsortioon kuului 13 kulttuuriorganisaatiota kahdeksasta eurooppalaisesta kaupungista. Hankkeessa tutkittiin, miten tyhjiä tai vajaakäyttöisiä kaupunkitiloja voidaan elvyttää kulttuurilähtöisesti ja samalla vahvistaa ekologista kestävyyttä. Pilotit jakautuivat kolmeen teemaan: biodiversiteetti (Biodiversity) Berliinissä, Zagrebissa ja Liepājassa, yhteisöllisyys ja osallisuus (Commoning) Kuopiossa ja Marseillessa sekä väliaikaisuus, väliaikaiset käyttötavat, muutoskyky epävarmassa tulevaisuudessa (Impermanence) Firenzessä, Timișoarassa ja Ateenassa.

Hankkeen lähtökohtana oli havainto, etteivät talouskasvuun ja fyysiseen uudisrakentamiseen painottuvat kaupunkikehittämisen mallit yksin riitä vastaamaan ekologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin haasteisiin. Ilmastokriisi pakottaa ajattelemaan uudella tavalla sekä etsimään ja kehittämään uusia lähestymistapoja ja menetelmiä. Kulttuuri nähtiin elinvoiman lähteen lisäksi ekologisen tietoisuuden, ennallistamisen ja muutoksen käynnistäjänä. Tavoitteena oli kokeilla tyhjissä kaupunkitiloissa uusia käyttötapoja, jotka edistävät kaupunkiluontoa ja kulttuurisia innovaatioita, sekä vahvistaa kulttuuriorganisaatioiden valmiuksia toimia ympäristötietoisina muutosvoimina.

Kumppaneiden ja paikallisten verkostojen osaamista vahvistettiin Trajnan kehittämällä School of Feral Grounds -oppimisohjelmalla. Sen moduulit käsittelivät ihmistoiminnan vaikutuksia kaupunkiekosysteemeihin, paikkojen ekologian havainnointia ja uudistavien maisemien suunnittelua. LAMAn koordinoimissa webinaareissa jaettiin kokemuksia muun muassa yhteisöviljelystä, kaupunkiluonnon monimuotoisuudesta, yhteisistä kertomuksista ja sensitiivisestä kartoituksesta.

Keskeisenä tavoitteena oli siirtyä yksittäisistä kokeiluista ekosysteemiseen lähestymistapaan, jossa kulttuuristen, sosiaalisten ja ekologisten järjestelmien keskinäisriippuvuudet tunnistetaan. Savonia-ammattikorkeakoulu kehitti hankkeeseen ennakoivan vaikutusten arviointiprosessin eli PIAP-menetelmän, jota sovellettiin kaikissa kahdeksassa kaupunkipilotissa. Menetelmä auttoi tiimejä ennakoimaan vaikutuksia, tunnistamaan riskejä ja mahdollisuuksia sekä muuttamaan toimintaansa jo toteutuksen aikana. Kokeilujen pohjalta laadittu arviointiprotokolla jäsentää ekologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia, ja sitä voidaan soveltaa erilaisissa toimintaympäristöissä.

Hankkeen toteutus perustui osallistavaan taiteelliseen toimintaan ja kaupunkikehittämiseen. Kahdeksaan kaupunkiin muodostettiin paikalliset koalitiot, joissa oli mukana taiteilijoita, yhdistyksiä, sosiaalityöntekijöitä, kuntien edustajia, pienyrityksiä, kaupunkisuunnittelijoita ja luovien alojen toimijoita. Koalitiot toimivat tyhjien tilojen uudistamisen kehittäjäverkostoina. Ne kokosivat näkökulmia, sovittivat yhteen tavoitteita ja resursseja, houkuttelivat uusia osallistujia sekä toteuttivat yhteiskehittämistä, yhteistuotantoa ja reflektiivistä oppimista. Ympäristökysymysten sisällyttäminen jo prosessien alkuvaiheeseen teki kulttuurilähtöisen kaupunkikehittämisen ekologiset hyödyt näkyviksi.

Osaamisen siirtyminen paikallisille koalitioille vahvisti yhteisöjen roolia sekä tuki tulosten jatkuvuutta, skaalautuvuutta ja sektorien välistä yhteistyötä. Kansainvälinen verkosto mahdollisti menetelmien, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdon eri kaupunkien välillä.

Keskeisiä tuloksia olivat kahdeksan paikalliskoalition lisäksi avoin sensitiivisen kartoituksen verkkotyökalu ja protokolla, maksuttomat webinaarit, School of Feral Grounds -opetussuunnitelma, tiedonsiirron työkalupakki sekä tutkimuspohjainen vaikutusten arviointiprotokolla. Verkkoviestintä ja kansainväliset konferenssit lisäsivät hankkeen näkyvyyttä ja yhteistyötä.

Vaikutukset ulottuvat useisiin kohderyhmiin. Luovien keskusten johtajat sisällyttivät ympäristökäytäntöjä organisaatioidensa kehittämiseen. Paikalliset luovat yhteisöt vahvistivat ekologisiin taidekäytäntöihin liittyvää osaamistaan, ja kaupunkilaiset osallistuivat asuinympäristöjensä muuttamiseen. Päätöksentekijöiden tietoisuus tyhjien tilojen käytöstä, osallistavista menetelmistä, uudenlaisesta tiedonkeruusta ja kestävistä ratkaisuista vahvistui. Myös eurooppalaiset luovat keskukset kiinnostuivat hankkeen menetelmistä, työkaluista ja vertaisoppimisesta.

Kokonaisuutena Future DiverCities osoitti, että kulttuurilähtöinen kaupunkitilojen uudistaminen voi yhdistää taiteellisen kokeilun, yhteisöllisen osallistumisen, ekologisen uudistumisen ja ennakoivan vaikutusten arvioinnin. Kehitetyt lähestymistavat muodostavat erilaisiin ympäristöihin mukautettavan perustan käytännön kehittämiselle, kansainväliselle tiedonvaihdolle ja politiikkatyölle.

https://future-divercities.eu/about/

Savonian tiimin tuotokset on koottu https://piap.savonia.fi

---

Kirjoittaja

Tuomo Eskelinen, Tutkimuspäällikkö, Kestävä yhteiskunta tutkimusala, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkelin työstämisessä on hyödynnetty tekoälyä.