Hammashoitopelko on suun terveydenhuollossa yleinen ilmiö, joka voi vaikeuttaa suun terveyden ylläpitoa ja heikentää elämänlaatua. Pelko ei näy ainoastaan jännityksenä vastaanotolla, vaan se voi johtaa hoidon viivästymiseen, hoitokierteen vaikeutumiseen ja potilaan luottamuksen heikkenemiseen. Pelon taustalla voivat olla aikaisemmat negatiiviset kokemukset, kivun pelko, hallinnan menetyksen tunne tai muiden ihmisten kertomat epämiellyttävät hammashoito kokemukset (Willumsen, Torper, Størm, Høyvik & Gorter 2022, 95-96; Heikka & Murtomaa 2009.)

Suun terveydenhuollon ammattilaisen osaamiseen kuuluu tunnistaa potilaan pelkoa sekä soveltaa tilanteeseen sopivia psykososiaalisia ja vuorovaikutuksellisia keinoja. Pelon hallinta on keskeinen osa potilaslähtöistä ja laadukasta hoitoa. (Heikka & Murtomaa 2009.) Viime vuosina kiinnostus erilaisiin ei-lääkkeellisiin keinoihin on kasvanut. Yksi näistä on distraktio eli huomion siirtäminen pois itse hoitotilanteesta. (Wismeijer & Vingerhoets, 2005; Wiederhold & Wiederhold 2014.)

Hammashoitopelon lievittäminen distraktiomenetelmin

Distraktio on käyttäytymisenhallintamenetelmä, joka perustuu ihmisen tarkkaavuuden rajallisuuteen, jossa huomio suunnataan muualle pelkoa aiheuttavasta tilanteesta, Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi musiikin kuuntelua hoitotilanteessa tai huomion suuntaamista muualle virtuaalitodellisuuden avulla. Menetelmät eivät poista pelkoa, vaan niiden tarkoitus on tehdä tilanteesta hallittavampi. Samalla ne tukevat potilaan tunnetta siitä, että hoidosta selviää (Shetty, Suresh & Hegde 2019.)

Virtuaalitodellisuus (VR) on noussut lupaavaksi distraktiomenetelmäksi erityisesti lasten hammashoidossa. VR-lasit ja kuulokkeet eristävät potilaan näkö- ja kuuloaistin hoitotilanteesta ja mahdollistavat viihdesisällön katselun toimenpiteen aikana, mikä auttaa siirtämään huomion pois hoidosta ja vähentämään hoitoon liittyvää ahdistusta (Shetty ym. 2019.)

Myös auditiivinen distraktio on käytetty menetelmä, jossa potilas kuuntelee musiikkia hammashoidon aikana. Musiikki voi lisätä hallinnan tunnetta ja luoda turvallisen, tutun ympäristön muuten epämiellyttävässä tilanteessa. (Marwah, Prabhakar & Raju 2005, 168–170; Shih ym. 2024; López‑Valverde ym. 2024)

Opetusvideot musiikin ja virtuaalitodellisuuden käytöstä distraktiomenetelminä

Opinnäytetyönä kehitettiin suun terveydenhuollon opiskelijoille kaksi opetusvideota, joissa distraktiomenetelmien käyttöä havainnollistetaan hammashoito tilanteissa.

Opetusvideoiden suunnittelussa keskeistä oli pedagoginen näkökulma: miten esittää tieto niin, että opiskelija ei ainoastaan ymmärrä sitä, vaan pystyy myös soveltamaan sitä potilastyössä. Audiovisuaalinen oppiminen tarjoaa tähän vahvan välineen, sillä se tuo näkyväksi vuorovaikutustilanteita ja kliinisiä valintoja, joita on vaikea kuvata pelkän tekstin avulla (Wismeijer & Vingerhoets 2005; Wiederhold & Wiederhold 2014.)

Opetusvideoista pyydettiin palautetta suuhygienistiopiskelijoilta. Palautteen perusteella opetusvideot eivät jääneet pelkäksi teoriaksi. Ne koettiin selkeiksi, käytännönläheisiksi ja helposti hyödynnettäviksi kliinisessä harjoittelussa. Opiskelijat kokivat että videot auttoivat hahmottamaan, miten pelkoa voidaan kohdata konkreettisesti, ei vaan periaatteena, vaan osana jokapäiväistä hoitotyötä. Pelonhallinta ei ole irrallinen taito, vaan integroitu osa ammatillista osaamista.

Opetusvideoiden kehittämiskohteiksi mainittiin saavutettavuuden parantaminen, kuten tekstitysten lisääminen, sekä sisällön tiivistäminen. Nämä havainnot korostavat, että oppimateriaalien kehittäminen on jatkuva prosessi. Aivan kuten ammatillinen kehittyminenkin (Kärkkäinen & Laakkonen 2026.)

Johtopäätökset

Distraktiomenetelmien käyttö ei vaadi monimutkaisia välineitä tai erityisosaamista. Usein riittää, että potilaan huomio suunnataan tarkoituksellisesti muualle, ja tilanne tehdään ennakoitavaksi. (Shetty, Suresh & Hegde 2019). Keskeistä on potilaslähtöisyys, sama menetelmä ei toimi kaikille, siksi hoitotilanteessa tarvitaan herkkyyttä tunnistaa mikä voisi toimia. (Cunningham McPolin, Fallis, Coyle, Best, McKenna. 2021.)

Hammashoito pelon hallinta ei ole yksittäinen tekniikka, vaan osa vuorovaikutusta ja ammatillista osaamista. Distraktiomenetelmät tarjoavat yhden konkreettisen työkalun tähän. Pienikin muutos potilaan kokemuksessa voi olla ratkaiseva, se voi muuttaa vältellyn hoitokäynnin siedettäväksi ja lopulta jopa rutiiniksi. (Armfield 2010; Armfield, Stewart & Spencer 2007.)

Linkit opetusvideoihin: https://youtu.be/jontFIXrT2E, https://youtu.be/Sf58ti5S4jA

---

Kirjoittajat

Jenni Kärkkäinen Suuhygienistiopiskelija (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Emilja Laakkonen Suuhygienistiopiskelija (AMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

Hanna Pakarinen Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Tiina Holopainen Lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

---

Lähteet

Armfield, J. M., Stewart, J. F., & Spencer, A. J. 2007. The vicious cycle of dental fear: Exploring the interplay between oral health, service utilization and dental fear. https://doi.org/10.1186/1472-6831-7-1. Viitattu 21.04.2026.

Cunningham, A., McPolin, O., Fallis, R., Coyle, C., Best, P., McKenna, G. 2021. A systematic review of the use of virtual reality or dental smartphone applications as interventions for management of pediatric dental anxiety. BMC Oral Health, 21(1). https://rdcu.be/eMMsB. Viitattu 21.04.2026.

Heikka, T., Murtomaa, H. 2009. Hammashoitopelon hallinta ja sen merkitys työhyvinvoinnille. Suomen hammaslääkärilehti, 14, 38–42. Viitattu 21.04.2026.

Kärkkäinen, J. Laakkonen, E. 2026. Distraktiomenetelmät hammashoitopelon hoidossa. Opinnäytetyö. Savonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202604156550 Viitattu 21.04.2026

Shetty, V., Suresh, L. R ja Hegde, A.M. 2019. Effect of virtual reality distraction on pain and anxiety during dental procedures in 5 to 8 years old children. Journal of Indian Society of Pedodontics and Preventive Dentistry, 97–102. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30730798/. Viitattu 21.04.2026.

Willumsen, T., Torper, J., Størm, K., Høyvik, A. C. & Gorter, R. C. 2022. Communication in dentistry: The four habits model. In Oral Health Psychology. Springer Nature Switzerland AG, 89–96. DOI: https://doi.org/10.1007/978-3-031-04248-5_6. Viitattu 21.04.2026

Wismeijer, A. A.J., & Vingerhoets, A. J. J. M. 2005. The use of virtual reality and audiovisual eyeglass systems as distraction during dental treatment in 6- to 11-year-old children. https://doi.org/10.1016/j.ejpain.2004.07.007. Viitattu 21.04.2026.