Lähikuva kukkakimpusta, jossa on vaaleanpunaisia daalioita, vihreitä hortensioita ja saniaisia hopeisessa maljakossa. Taustalla kurpitsa ja kaksi valkoista kurpitsaa lepäävät oljen päällä puukärryissä.

Savonia-artikkeli: Inspiraatiota ja ideoita – Opintomatka Skördefest-sadonkorjuujuhlaan ahvenanmaalle

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Syyskuussa joukko pohjoissavolaisia ruoka-alan toimijoita suuntasi yhteiselle opintomatkalle Ahvenanmaalle Skördefest-sadonkorjuujuhlaan. Matkan tavoitteena oli inspiroitua, oppia uutta ja kerätä ideoita oman toiminnan kehittämiseen – ja ennen kaikkea nauttia syksyn sadosta ja tuottajien tarinoista kaikilla aisteilla.

Matkan vetäjinä toimivat Itä-Suomen ProAgrian ruoka- ja matkailuasiantuntija Kirsi Vartia sekä ruoka- ja elintarvikeasiantuntija Sanna Louna, ja matka toteutettiin osana Lähituotteilla makua lautaselle -hanketta yhteistyössä TE-matkojen kanssa. Hankkeen tavoitteena on tukea pohjoissavolaisen ruokaketjun verkostoitumista, ruokainnovaatioita ja tapahtumien vetovoimaa, sekä edistää koko alueen saavutettavuutta.

Matka alkaa – Heinolan heila ja Fiskarsin ruukkikylä

Ensimmäinen pysähdys tehtiin Heinolan Heilassa, jossa nautittiin lounas ja tutustuttiin laajaan lähiruokavalikoimaan. Heilassa tuottaja omistaa tuotteensa loppuun asti, ja myymälä toimii hienona esimerkkinä paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden yhteistyöstä. Tapahtumia järjestetään säännöllisesti, ja niissä paikallisuus ja yhteisöllisyys ovat vahvasti läsnä.

Rakennus, jonka sisäänkäynnin yläpuolella on suuri vaaleanpunainen kyltti, jossa lukee heila. Sen alapuolella suomenkieliset sanat mainostavat kauppaa, kahvilaa ja ravintolaa, ja aukioloajat on lueteltu mustassa seinätaulussa. Taivas on osittain pilvinen.
Kuva 1. Heinolan heilan liikenneasema.
Leipomomyymälän sisustus, jossa on hyllyjä, joissa on erilaisia leipiä ja leivonnaisia. Oranssilla seinällä on suomenkielinen teksti Ruokakauppa, jolla on juuret, ja oikealla on taulutyylinen seinä kuvituksineen.
Kuva 2. Heilan valikoima ja lämmin tunnelma.

Matka jatkui kohti Fiskarsin idyllistä ruukkialuetta, jossa oppaiden johdolla kuultiin alueen värikäs historia ja nykyinen muutos käsityöläisten ja taiteilijoiden yhteisöksi. Kahvila Lavanderia toimi vierailun aloituspaikkana, ja sen lämmössä nautittiin vadelmaleivoksia ja kahvia kuunnellen alueen ainutlaatuista historiaa.

Fiskars on erinomainen esimerkki siitä, kuinka vanha teollisuusalue voi kehittyä nykyaikaiseen ja uudenaikaiseen elämään säilyttäen historiallisen arvonsa. Paikka elää yhteisöllisyydestä, taiteesta ja kulttuurista – ja muistuttaa siitä, kuinka tärkeää on tunnistaa oman toiminnan arvo ja ainutlaatuisuus, sekä jakaa se omaleimaisesti yleisölle.

Rivit pyöreitä suklaakakkuja, joiden päällä on kiiltävä punainen vadelmakuorrutus ja tuoreita vadelmia, on aseteltu pergamenttipaperille valoisassa keittiössä, jonka taustalla on ikkuna.
Kuva 3. Kahvila Lavanderin vadelmaleivoksia.
Lähikuva punatiilisestä rakennuksesta, jonka kellotornissa on neljä suurta valkoista kellotaulua, puiden ja osittain pilvisen taivaan ympäröimänä.
Kuva 4. Fiskarsin ruukkialueen rakennukset entisöidään vanhaa henkeä kunnioittaen.
Kaksi puista mukia, pieni puinen sylinteri ja metallinen kompassilautanen on sijoitettu puukaiteelle järven rannalle, jonka taustalla näkyy laitureita, penkkejä, veneitä ja puita pilvisen taivaan alla.
Kuva 5. Herrankukkaron satama.

Saariston tunnelmaa Herrankukkarossa

Ensimmäinen matkapäivä sai arvoisensa päätöksen Naantalin idyllisessä saaristossa, Herrankukkarossa. Tämän ehdottomasti ainutlaatuisen elämyskeskuksen rannalla ryhmän toivotti tervetulleeksi yrityksen perustajan poika, Kari Oskari, joka otti meidät vastaan sydämellisellä saaristolaisvieraanvaraisuudella. Koivukuksista tarjottu raikas seljankukkajuoma ja tarinat saariston elämästä, perinteistä ja elinkeinoista veivät meidät kuulijat hetkessä toiseen maailmaan ja aikaan, jolloin meri, luonto ja yhteisöllisyys olivat elämän keskiössä.

Herrankukkaro tunnetaan ainutlaatuisesta toimintaympäristöstään ja perinteitä kunnioittavasta toiminnastaan, jossa moderni kokous- ja elämysmatkailu yhdistyy saariston rauhaan ja luonnonläheiseen arkeen. Yritys on pitkään keskittynyt tarjoamaan unohtumattomia kokemuksia yritysryhmille ravintola- kokous- ja saunaelämyksinä, mutta viime vuosina se on avannut ovensa myös yksityisvieraille. Tämä päätös heijastaa Herrankukkaron kykyä uudistua ja varmistaa toimintansa jatkuvuus, säilyttäen kuitenkin sen ytimen: aito saariston sielu, lämmin palvelu ja kestävä arvopohja.

Pienen tiilitakan vieressä on maalaismainen puuportaikko, jossa on karkeasti veistetyt kaiteet. Siellä on puinen jakkara, jonka päällä on metalliämpäri. Lämmin, hämärä valaistus luo kodikkaan, vanhanaikaisen tunnelman.
Kuva 6. Herrankukkarossa on monenlaisia- ja kokoisia saunoja asiakkaille.
Kaksi naista seisoo ulkona lehtimäisen puun edessä. Toisella on pino kuvitettuja vihkosia, ja hänellä on silmälasit ja musta toppi; toisella on kuvioitu villapaita. On aurinkoinen päivä, ruoho on vihreää ja taivas sininen.
Kuva 7. Lena Brenner ja Kirsi Vartia aurinkoisella Ahvenanmaalla.
Joukko ihmisiä jonottaa ulkona sijaitsevan ruokakojun ääressä maalaismaisen puurakennuksen edessä. Etualalla on kyltti, jossa on kuvia ruoasta ja jossa lukee RÖSTI VÄHVELI. Kojun yläpuolella on kyltit ORDER ja PICK UP.
Kuva 8. Open water breweryn piha alueelta löytyi monenlaisia kojuja.

Ahvenanmaan yhteisöllisyys ja Skördefest-juhlan voima

Ahvenanmaa on kooltaan pieni, mutta juuri se tekee Skördefestistä toimivan ja yhteisöllisen tapahtuman. Tiloille järjestetyt linja-autokuljetukset vähentävät yksityisautoilua ja parkkipaikkatarvetta, mutta ennen kaikkea helpottavat asiakkaiden osallistumista eri kohteisiin.

Kohteiden saavutettavuus vaihteli luonnollisesti, sillä monet tilat ovat toimivia maatiloja ja perheiden kotipaikkoja. Keskustelua matkalla osallistujien keskuudessa herätti tapahtumien esteettömyys ja inklusiivisuus – aihe, joka on entistä tärkeämpi nykypäivän tapahtumajärjestämisessä.

Ahvenanmaalla vierailtiin monipuolisissa kohteissa, joista jokaisella oli oma tapansa yhdistää tuottajia ja palveluita. Tilat ja vierailukohteet olivat rakentaneet yhteisiä myyntialueita ja -kojuja, mikä toi asiakkaille monipuolisemman kokemuksen ja lisäsi yhteistyön voimaa.

Omassa toiminnassaan voi etsiä omaa ainutlaatuisuuttaan ja pohtia, mikä todella tekee tuotteesta, palvelusta tai yrityksestä erityisen. Kun tämän erityisyyden nostaa rohkeasti ja ylpeydellä esiin ja samalla verkostoituu aktiivisesti muiden tuottajien, matkailutoimijoiden ja yhteisöjen kanssa, syntyy lisää näkyvyyttä ja vetovoimaa sekä vahvempi turva muuttuvassa maailmassa.

Panimoita, limonadia ja elämyksiä

Open Water Brewery tarjosi tunnelmallisen esimerkin siitä, miten hyvin maatilaympäristö ja panimotoiminta voivat sulautua yhteen. Vierailijat kiersivät myyntikojujen kautta panimomyymälään, jossa oli tarjolla maistiaisia ja paikallisia herkkuja. Tapasimme Lena Brennerin, Ahvenanmaan monitoiminaisen Open Water Breweryn pihalla aurinkoisessa säässä ja keskustelimme tuotteiden nimisuoja-asioiden etenemisestä ja yhteistyön merkityksestä hänen kanssaan.

Henkilö pitelee lautasta puuhaarukalla ja maistelee marinoituja vihanneksia ulkona sijaitsevalla myyntikojulla, jonka taustalla näkyy purkkeja, kukkia ja ruokalista.
Kuva 9. Maistiaiset vievät asiakaskokemuksen uudelle tasolle.
Purjevene, jossa on korkea masto, on telakoituna punaisen puurakennuksen vieressä tyynellä vedellä kirkkaalla sinisellä taivaalla, ja horisontissa näkyy kaukana rantaviiva ja muutama pilvi.
Kuva 10. Merikortteli rauhoittuu illan hämärtyessä.

Toisenlaista, mutta yhtä elämyksellistä tunnelmaa tarjosi Amalias Limonadsfabrik, jossa korostuivat perheystävällisyys ja yhteisöllisyys. Leikkialueet, eläimet ja kahvilat loivat ympäristön, jossa viihtyivät niin lapset kuin aikuisetkin. Näiden kahden kohteen kontrasti havainnollisti hienosti, kuinka samankaltaisesta konseptista voidaan rakentaa täysin erilaisia asiakaskokemuksia eri kohderyhmille.

Asiakaskokemukseen voidaan panostaa pohtimalla, miltä tuote tai käynti yrityksessä tuntuu kaikilla aisteilla, mitä tuoksuja voidaan erottaa, mitä voidaan maistaa, nähdä ja kuulla. Ääni- ja hajumaailmaa pidetään yhtä tärkeinä kuin visuaalisia ärsykkeitä. Saavutettavuudesta huolehtimalla hyötyvät kaikki. Kun tapahtumat ja palvelut tehdään helposti lähestyttäviksi ja esteettömiksi sekä fyysisesti että digitaalisesti, voidaan luoda yhteys, joka syntyy asiakkaan ja palveluntarjoajan välille ja joka voi olla hyvin merkityksellinen ja tunnepohjainen.

Punaisen ladon edessä seisoo heinäpaali, jossa on puinen kyltti, jossa lukee Hop On Buss ja Skördefesten. Kurpitsat ja festivaalijuliste koristavat maisemaa ja luovat juhlavan syystunnelman.
Kuva 11. Bostaholms gårdin pihalla pyörähtää veloitukseton asiakasbussi tapahtuman vieraille.

Majoituimme viihtyisässä Hotel Arkipelagossa, aivan Maarianhaminan merikorttelin tuntumassa. Punaiset hiekkapolut, purjeveneet ja syksyinen merituuli loivat rauhallisen kehyksen päivän päätteeksi.

Karkkia, omenoita ja tapahtuman juhlaa

Karkkitehdas Ålands Karamelleriet oli viehättävä kohde, jossa saimme katsella perinteisten karamellien valmistumista ja myymälän puolella ihastusta tuottivat muun muassa lasiset tuotepurkit, joissa vaikkapa leivän ainekset olivat laitettu valmiiksi kotileipojille ostettavaksi. Siellä osa pääsi tapaamaan myös Michael Björklundin, jonka ravintola Smakby sijaitsi rakennuksen tiloissa. Tapahtuma näkyi henkilökunnan pukeutumisessa perinteiseen tyyliin ja vieressä nousikin historiallinen Kastelholman linna, joka toimi erityisenä maisemana kohteelle.

Päivä jatkui vierailulla Bolstaholms Gårdilla, historiallisella lihantuotantotilalla, joka on osallistunut Skördefestiin sen suurimpana tilana. Tilan pihapiiri kuhisi elämää: ruokakojuja, käsityöläisiä, taidenäyttely ja lapsille rakennettu heinäleikkikehä tekivät tapahtumasta aidosti koko perheen elämyksen. Ammattimainen kokonaiskuva, toimiva liikennejärjestely ja monipuoliset aktiviteetit herättivät keskustelua tapahtumatuotannon ja yhteistyön merkityksestä.

Valkoinen lehmä katsoo eteenpäin navetan metalliaidan takana, vasikka makaa lähellä oljilla ja muut lehmät lepäävät varjossa. Auringonvalo korostaa olkia ja lehmän kasvoja.
Kuva 12. Valkoisia lihakarja nautoja, ihmetystä aidan molemmin puolin.
Auton osista tehty värikäs koiran veistos seisoo betonialustalla nurmikentällä, ja taustalla on punainen tiilirakennus ja puita osittain pilvisen taivaan alla.
Kuva 13. Maatalousmuseo Sarkan pihalla komeilee Miina Äkkijyrkän veistos.
Mustavalkoinen vuohi istuu pienen punaisen vajan katolla, jonka alla on toinen vuohi. Lähistöllä nurmikolla seisoo koira, ja taustalla pilvisen taivaan alla on punainen lato, johon on maalattu JOLA.
Kuva 14. Ilolan vuohet saa vaikka joogaan kaveriksi.

Vertailukohtaa tarjosi Övergårdsin omenatila, joka tunnetaan artesaanimehuistaan ja sitkeydestään selvitä yritystoimintaan vaikuttavista asioista, kuten luonnonilmiöiden ääripäistä. Omenatilalla huomio kiinnittyi yksityiskohtiin, kuten sujuvaan asiakaspolkuun ja tuotteiden houkuttelevaan esillepanoon. Nämä merkittävät asiat rakentavat asiakkaalle positiivisen kokemuksen ja ovat tapahtuman sujuvuuden kulmakiviä. Päivä sai ajattelemaan kuin merkityksellistä on tunnistaa ja kertoa tuotteesta ja yrityksen tarina. Ihmiset muistavat aidot kokemukset ja paikat, joihin liittyy tarina ja tunne. Tunnepohjaiset päätökset ohjaavat hyvin usein myös ostopäätöksiä ja voivat toimia sitouttavana tekijänä.

Paluumatkalla pysähdyksiä ja oivalluksia

Kotimatkalla vierailtiin Sarka-maatalousmuseossa Loimaalla, joka on todellinen maatalouskulttuurin helmi. Näyttelyt tuovat esiin maatalouden historian ja nykypäivän, ja museon toiminta on esimerkki siitä, kuinka kulttuuriperintö, matkailu ja yhteisöllisyys voivat kulkea käsi kädessä. Museon näyttelyamanuenssi Maileena Vaajoensuu kertoi, kuinka Sarka toimii oppimisympäristönä ja alueen vetovoimatekijänä kaikenikäisille.

Viimeisenä kohteena vierailtiin Ilolan maatilalla, jossa yrittäjä Kirsi Ilola-Ollikka otti vierailijat lämpimästi vastaan. Tila tarjosi inspiroivan esimerkin monipuolisista palveluista ja ympärivuotisesta majoitustoiminnasta. Vierailu huipentui eläinten, erityisesti vuohien rapsutteluna, se hetki muistutti läsnäolon ja aitouden merkityksestä kohtaamisissa.

Pieni puinen keinuhevonen istuu etualalla puun kannon päällä, ja taustalla näkyy punainen lato ja vihreää ruohoa osittain pilvisen taivaan alla.
Kuva 15. Ilolan perheyrityksessä pyörii ratsastusleirejä säännöllisesti.

Matkan antia

Opintomatka Ahvenanmaan Skördefestiin oli täynnä makuja, kohtaamisia ja oivalluksia – muistutus siitä, että parhaat ideat syntyvät usein yhdessä, oppimalla toisiltamme ja uskaltamalla kokeilla uutta.

Matka tarjosi valtavasti ideoita ja oivalluksia: kuinka tärkeää on tunnistaa oma tarina, kehittää yhteistyötä ja rakentaa asiakaskokemus, joka puhuttelee kaikkia aisteja.

Skördefest- sadonkorjuujuhla osoitti, että ruoka, matkailu ja kulttuuri tukevat toisiaan parhaimmillaan saumattomasti. Jokainen tila ja yritys, olipa suuri tai pieni, voi luoda omannäköisiään elämyksiä, jotka jäävät mieleen. Yhteistyö, rohkeus ja oman ainutlaatuisuuden vaaliminen nousivat matkan keskeisiksi teemoiksi. Käsityöläisyys ja aitous ovat merkityksellisiä asioita ihmisten mielissä. Valon, satokauden makujen ja tunnelman juhla on kaikille pohjoismaiden ihmisille ilon aihe synkkään syksyyn ja ansaitsee paikkansa jokaisen tapahtumakalenterissa.

Skördefest tapahtuma: https://skordefest.ax/fi/

Lähituotteilla makua lautaselle hanke: https://makujapohjoissavosta.fi/hanke/

Opintomatkan toteutti Lähituotteilla makua lautaselle -hanke. Hankkeessa tuetaan koko pohjoissavolaisen ruokaketjun verkostoitumista, uusia ruokainnovaatioita, tapahtumia, vetovoimaa ja saavutettavuutta. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta ja sitä toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammattiopisto, Palvelualan Opisto Kuopio ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria Itä-Suomi. Hankkeen toteutusaika on 1.2.2024-28.2.2026.


Teksti: Riina Kortelainen, TKI-harjoittelija, Savonia

Oikoluku: Tutta Rinkinen, TKI-asiantuntija, Savonia

Kuvat: Tutta Rinkinen ja Riina Kortelainen