Pohjoissavolaiset ruoka-alan toimijat kokoontuivat aamukahvitilaisuuteen kuulemaan ja keskustelemaan suomalaisen ruokaviennin kasvun mahdollisuuksista, strategisesta suunnasta sekä yrityksille suunnatuista palveluista viennin käynnistämiseksi ja kasvattamiseksi Itämeren alueella.

Aamukahvitilaisuus järjestettiin yhteistyössä FinFoodNet-hankkeen, Pohjois-Savon Agri-Food -klusterin, Kuopion alueen kauppakamarin, Savon Yrittäjien, Suomen ruokavienti SUVI ry:n ja Ruokatiedon kanssa. Tapahtumaan osallistui monipuolinen joukko pohjoissavolaisia elintarvikealan yrittäjiä ja kehittäjiä, joita yhdisti kiinnostus vientimahdollisuuksiin ja niiden kehittämiseen. Mukana oli osallistujia sekä paikan päällä että etäyhteyden kautta – mikä kertoo siitä, että aihe koetaan tärkeäksi ja ajankohtaiseksi.

Suomella on tavoitteena tuplata ruokavienti vuoteen 2030 mennessä. Haasteena kuitenkin on, että nykyinen kasvuvauhti ei riitä nostamaan ruokavientiä 2,4 miljardin euron tasosta yli neljään miljardiin hallitusohjelman mukaisesti. Kasvun tehostamiseksi tarvitaan sekä uudenlaisia arvoketjuja että entistä tiiviimpää yhteistyötä elintarvikealan toimijoiden, yritysten, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä rahoittajien välillä.

Kilpailukykyä ja kasvua – ruokavienti tarvitsee tekoja, ei pelkkiä tavoitteita

Ruokatiedon ja SUVI ry:n edustajat Jukka Vainionpää ja Jarmo Talasrinne esittelivät tilaisuudessa laajasti nykyistä vientitilannetta ja toivat esiin kansainvälisiä esimerkkejä. Esimerkiksi Virossa elintarvikealan yrityksille tarjotaan tehokkaita tukipalveluita viennin käynnistämiseen ja kehittämiseen. Suomen on pystyttävä vastaamaan tähän kilpailuun – ja selväksi kävi, että meillä on siihen kaikki edellytykset.

Tapahtumassa nostettiin yhdeksi keskeiseksi haasteeksi nykyinen vientivauhti, joka ei riitä saavuttamaan hallituksen tavoitetta ruokaviennin kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä. Kasvun saavuttamiseksi tarvitaan uudenlaisia arvoketjuja ja tiiviimpää yhteistyötä yritysten, rahoittajien ja julkisten toimijoiden välillä.

Erityisesti korostettiin, että ruokavienti tarvitsee tuekseen uusia innovaatioita: solumaatalous, kasviproteiinit ja korkean lisäarvon tuotteet ovat tulevaisuuden kasvualoja. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimukset osoittavat, että kasvua voidaan saavuttaa monin tavoin, mutta se vaatii määrätietoista toimintaa ja resurssien kohdentamista.

Tukipalveluilla ja verkostoilla vienti vauhtiin

Viennin tueksi on olemassa useita kansallisia palveluja, kuten Team Finlandin tarjoamat Go-to-Market-palvelut, jotka tukevat viennin käynnistämistä ja liiketoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä kansainvälisille markkinoille. Keskusteluissa nousi esiin myös aiemmin Suomessa käytössä ollut Finpro-malli, jonka kaltaista toimintaa Ruotsi ja Viro ovat hyödyntäneet menestyksekkäästi vientinsä kasvattamiseen – ja jonka toivotaan palaavan myös suomalaisten yritysten tueksi.

Ruokaviennin yrityslähtöisen kasvualustan kehittämishankkeessa tavoitteena on rakentaa niin sanottu ”Suomen malli”, jossa vientiä edistetään yritysten omista tarpeista ja näkökulmista käsin. Malli ei jää vain suunnitelmien tasolle, vaan sen tarkoituksena on kääntää strategiat konkreettisiksi teoiksi – sellaisiksi, jotka näkyvät arjessa ja auttavat yrityksiä viemään tuotteitaan ulkomaille entistä kannattavammin. Lisäksi hankkeessa pyritään kokoamaan yhteen ruokaviennin eri toimijat ja käynnistämään rakentavaa keskustelua: mitä tarvitaan, jotta suomalainen ruoka löytää tiensä kansainvälisille markkinoille? Tärkeässä roolissa on Ruokatieto Yhdistys, joka johtaa ja koordinoi yrityslähtöisen strategian valmistelua ja käytännön toteutusta yhdessä SUVI ry:n kanssa. Näillä toimenpiteillä tähdätään siihen, että elintarvikevienti ei ainoastaan kasva – vaan kasvaa kannattavasti.

Kuuntelemalla yrittäjiä rakennetaan vaikuttavia ratkaisuja

Vuoden 2025 alussa käynnistyneessä FinFoodNet-hankkeessa rakennetaan alueiden välistä yhteistyöverkostoa ja tunnistetaan alueelliset osaamisprofiilit. Näiden avulla yrittäjille tarjotaan käytännön työkaluja viennin kehittämiseen. Tavoitteena on tunnistaa, vahvistaa ja jakaa osaamista siten, että jokaisella alueella on mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksiaan osana koko Suomen ruokaviennin kasvua.

Hanke jatkaa työtään vuoden 2026 loppuun saakka ja kokoaa yhteen keskeiset toimijat – yrityksiä, kehittäjiä ja rahoittajia – tukemaan ja kehittämään suomalaista ruokavientiä. Tavoitteena on siirtyä strategioista konkreettisiin tekoihin, jotka näkyvät yritysten arjessa. Pohjois-Savo toimii tässä työssä erinomaisena esimerkkinä toimivasta yhteistyöstä, jossa julkinen ja yksityinen sektori, tutkimus ja käytännön elinkeinoelämä yhdistyvät.

Aktiivinen keskustelu yrittäjien tarpeista ja toiveista korosti, kuinka tärkeää on perustaa vientiä tukevat toimet aitoihin kentän havaintoihin. Yritykset tarvitsevat selkeitä ja toimivia tukipalveluita sekä rakenteita, joiden avulla vienti voidaan aloittaa tai sitä voidaan kasvattaa kestävästi.

Yrittäjien äänen kuuleminen on keskeinen osa vaikuttavien ratkaisujen kehittämistä.

KIRJOITTAJA: Outi Kuvaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Artikkeli on kirjoitettu osana FinFoodNet – Suomalaiset Innokaupungit ja alueet vauhdittamassa ruokaratkaisujen vientiä -hanketta. FinFoodNet-hanke on Innokaupungit-verkoston vetovastuuhanke. Se on Euroopan unionin osarahoittama, ja sen rahoitusta kanavoi Pirkanmaan liitto.