Pitää kuvitetuista oppimiskorteista, joissa on suomenkielinen teksti sekä piirroksia papukaijasta, manteleista ja hehkulampusta.

Savonia-artikkeli: Kohti kestävämpää taiteen perusopetusta kortti kerrallaan

This work is licensed under CC BY-SA 4.0Creative Commons logoCreative Commons Attribution logoCreative Commons Share Alike logo

Taiteen perusopetuksessa tehdään jo paljon kestävän kehityksen mukaisia valintoja. Ne voivat näkyä esimerkiksi materiaalien käytössä, yhdenvertaisuuden edistämisessä, yhteisöllisyydessä, oppilaiden osallisuudessa ja kulttuuriperinnön vaalimisessa. Arjen kestävät teot voivat kuitenkin jäädä huomaamatta, jos niitä ei tunnisteta tai osata sanoittaa. Miten oppilaitokset voisivat tehdä kestävyystyötään näkyväksi ja kehittää sitä edelleen? Tätä kysymystä lähdettiin ratkomaan Taiteen perusopetusliitto TPO:n toimeksiannosta toteutetussa kestävyysprojektissa. Sen tuloksena syntyi kestävyyskorttipakka, joka auttaa tunnistamaan jo tehtyä työtä ja löytämään uusia kehittämiskohteita.

Kuusi lasta, joilla on yllään samanlaiset vaaleansiniset paidat ja vaaleanruskeat housut, poseeraavat liikuntasalissa; jokaisella on päässään musta knallihattu.
Kuva 1. Tanssiopisto Uusikuu.

Kestävä kehitys näkyy taiteen perusopetuksen arjessa

Taiteen perusopetus tukee oppilaiden kasvua, luovuutta ja kulttuurista osallisuutta sekä tarjoaa mahdollisuuksia tarkastella maailmaa taiteen kautta. Opetussuunnitelmien perusteissa korostuvat muun muassa oppilaiden osallisuus, kulttuuriperinnön uudistuminen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden edistäminen. (Opetushallitus 2017; Opetushallitus 2024.)

Kestävää kehitystä voidaan tarkastella neljän toisiinsa liittyvän ulottuvuuden kautta. Ekologinen kestävyys näkyy esimerkiksi materiaalien vastuullisessa käytössä, kierrätyksessä ja ympäristöön liittyvien kysymysten käsittelyssä taiteen keinoin. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa turvallista oppimisympäristöä, osallisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua. Kulttuurinen kestävyys liittyy kulttuuriperinnön vaalimiseen ja uudistamiseen, moninaisuuden arvostamiseen sekä oman kulttuuri-identiteetin rakentumiseen. Taloudellisessa kestävyydessä korostuvat puolestaan toiminnan jatkuvuus, resurssien vastuullinen käyttö ja opetuksen saavutettavuus. (Opetushallitus 2024; Opetushallitus n.d.a; Opetushallitus 2026a.)

Kestävyyden ulottuvuudet liittyvät toisiinsa ja voivat toteutua samanaikaisesti arjen valinnoissa. Oppilaitoksen toimintatavat ja pedagogiset ratkaisut voivat edistää useita kestävyyden ulottuvuuksia yhtä aikaa. Esimerkiksi materiaalien uudelleenkäyttö säästää luonnonvaroja ja rahaa sekä kannustaa luovaan ongelmanratkaisuun. Yhteinen taideprojekti voi puolestaan vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä tuoda esiin erilaisia kulttuurisia näkökulmia. Olennaista on tarkastella kestävyyttä kokonaisuutena ja huomata, miten pienetkin valinnat voivat tukea kestävän tulevaisuuden rakentamista.

Taiteen perusopetuksen lainsäädäntöä ja opetussuunnitelmien perusteita uudistetaan parhaillaan. Uudistusten tavoitteisiin kuuluu opetuksen saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen. Uudet paikalliset opetussuunnitelmat on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa 2028. Muutokset tarjoavat mahdollisuuden tarkastella myös sitä, miten kestävä kehitys näkyy opetuksen tavoitteissa ja käytännöissä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2025; Opetushallitus 2026b.)

Korttipakka tekee kestävyystyötä näkyväksi

Kestävyysprojektissa kehitettiin korttipakka, joka kokoaa kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta helposti lähestyttävään, pelilliseen muotoon. Kortit käsittelevät taiteen perusopetuksen kestävyystyötä oppilaitosten arjessa näkyvien teemojen kautta. Niiden avulla oppilaitos voi tarkastella omaa toimintaansa ja tunnistaa, missä kestävyys jo näkyy ja mitä voisi vielä kehittää.

Korttien kääntöpuolten käytännön esimerkit tarjoavat ideoita toiminnan kehittämiseen. Korttipakkaa voi käyttää itsearvioinnin välineenä tai yhteisen keskustelun avaajana. Sen avulla työyhteisö voi pohtia omia vahvuuksiaan, jakaa kokemuksiaan ja löytää uusia tapoja edistää kestävää toimintaa. Tarkoituksena ei ole löytää yhtä oikeaa toimintamallia, vaan auttaa jokaista oppilaitosta kehittämään toimintaansa omista lähtökohdistaan.

Korttipakan sisältö perustuu teoriatietoon sekä taiteen perusopetuksen oppilaitoksista kerättyihin havaintoihin ja haastatteluihin. Tavoitteena oli yhdistää tieto ja käytännön esimerkit työkaluksi, jota olisi helppo hyödyntää erilaisissa oppilaitoksissa.

Projektin päätyttyä Taiteen perusopetusliitto TPO on jatkanut korttipakan hyödyntämistä. Kortit ovat käytettävissä TPO-liiton jäsenliitoissa sekä niiden jäsenoppilaitoksissa. Niiden tueksi on koottu myös Innostu kestävyysajattelusta -koulutuspaketti. Koulutus kestää 2–4 tuntia ja tukee oppilaitoksia omien käytäntöjen tunnistamisessa ja kehittämisessä. Se soveltuu kaikille taiteen perusopetuksen yhdeksälle taiteenalalle. (Taiteen perusopetusliitto 2026.)

Pitää kuvitetuista oppimiskorteista, joissa on suomenkielinen teksti sekä piirroksia papukaijasta, manteleista ja hehkulampusta.
Kuva 2. Kestävyyskortit. Kuva: Milla Malmberg, CC BY 4.0.

Kestävyystyö syntyy arjen teoista

Projektin aikana vahvistui käsitys siitä, ettei kestävyystyö edellytä välttämättä kokonaan uusia toimintatapoja. Oppilaitoksissa tehdään jo paljon työtä kestävän tulevaisuuden eteen, mutta sen merkitys voi jäädä huomaamatta. Kun olemassa olevat käytännöt tunnistetaan ja sanoitetaan, niitä on helpompi kehittää edelleen.

Korttipakan saama myönteinen palaute vahvisti käsitystä siitä, että visuaalinen ja käytännönläheinen työkalu voi madaltaa kynnystä tarttua kestävyyteen. Yhteinen pohdinta auttaa muuttamaan yleiset tavoitteet konkreettisiksi teoiksi.

Kestävyystyö voi siis alkaa yksinkertaisesta kysymyksestä: mitä me jo teemme? Kun vahvuudet ja kehittämiskohteet tulevat näkyviksi, seuraavien askelten ottaminen helpottuu. Kestävämpi taiteen perusopetus rakentuu askel kerrallaan – tunnistamalla jo tehtyä, kokeilemalla uutta ja kehittämällä toimintaa yhdessä.


Kirjoittajat

Milla Malmberg, Kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Sara Penttinen, kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Sohvi Rautoja, kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu

Sanna Rissanen, kestävän tulevaisuuden asiantuntija yamk-tutkinto, Savonia-ammattikorkeakoulu


Lähteet

Opetushallitus 2017. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2017. Helsinki. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/186919_taiteen_perusopetuksen_yleisen_oppimaaran_opetussuunnitelman_perusteet_2017-1_0.pdf. Viitattu 26.10.2026.

Opetushallitus 2024. Neliapila – Opas taiteen perusopetuksen laatutyöhön. Tampere: PunaMustaOy. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Neliapila.pdf. Viitattu 26.10.2026.

Opetushallitus 2026a.Taloudellinen kestävyys ja kuluttaminen. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/taloudellinen-kestavyys-ja-kuluttaminen. Viitattu 26.10.2026.

Opetushallitus 2026b.Opetushallitus on aloittanut taiteen perusopetuksen perusteuudistuksen. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2026/opetushallitus-aloittanut-taiteen-perusopetuksen-perusteuudistuksen. Viitattu 26.10.2026.

Opetushallitus n.d.a. Kestävä kehitys taiteen perusopetuksessa – tapausesimerkkejä. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/kestava-kehitys-taiteen-perusopetuksessa-tapausesimerkkeja. Viitattu 26.10.2026.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2025. Uudistuva taiteen perusopetus. https://okm.fi/uudistuva-taiteen-perusopetus. Viitattu 26.10.2026.

Taiteen perusopetusliitto 2026. Kestävä taiteen perusopetus. https://artsedu.fi/oppilaitoksille/kestava-taiteen-perusopetus/. Viitattu 26.10.2026.